Suomalainen joulusaunaperinne on lähtöisin ajalta ennen kristinuskon saapumista. Silloin saunomiseen liittyi paljon uskomuksia.
Teksti: Ulla Ora
Kuva: Natura Viva
Ennen kristinuskon tuloa joulu ja kekri olivat merkittäviä vuodenvaihteen juhlia. Kekristä on siirtynyt tapoja myös kristilliseen joulunviettoon. Esimerkiksi tontut ja haltiat ovat lähtöisin kekriperinteestä.
– Historiantutkimuksessa tuskin pystytään ratkaisemaan, mistä joulusaunaperinne on tarkalleen lähtöisin, kertoo professori Kustaa H. J. Vilkuna Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta.
Joulusaunaperinteestä on vähän mainintoja oikeuden pöytäkirjoissa, koska siihen liittyy joulurauha, jota on rikottu harvoin.
– Esimerkiksi tapaninpäivän saunaperinteestä on enemmän tietoa, koska tapaninpäivänä oltiin jo vallattomia ja tehtiin rikoksia.
Varhaisimmat kirjalliset tiedot suomalaisesta joulusaunasta löytyvät yllättäen Ruotsin 1750 lukua käsittelevästä muistelmakirjallisuudesta Smoolannista. Ruotsissakin käytiin saunassa, mutta tekstissä oli maininta, että saunottiin suomalaiseen tyyliin eli kunnolla. Se tarkoitti kovia löylyjä ja kovaa vihtomista.
Lue myös: Joulusauna niin kuin silloin aikoinaan
Oluen heitto kiukaalle viittaa jumaluuteen
1700-luvun suomalaisessa tutkimuksessa mainitaan joulusauna ohi mennen. Uskomuksiin liittyivät riihitontut ja kotitontut, joille uhrattiin ruokaa. Tontulle saatettiin esimerkiksi viedä joulupuuro saunaan, jotta tonttu olisi myötämielinen seuraavana vuonna.
Suomalaisessa kaunokirjallisuudessa joulusauna tunnetaan parhaiten Seitsemässä veljeksessä. Kirjan mukaan veljesten jouluun kuului muun muassa oluen heittäminen kiukaalle, mikä on edelleen osa joulusaunaperinnettä. Siihen liittyy vanha tapa uhrata pellonpekolle, sadon ja oluen jumalalle.
Vilkunan mukaan Rautalammilla kekriin liittyy mielenkiintoinen perinne, josta on tietoa vuodelta 1699. Sen mukaan ensin mentiin saunaan ja sen jälkeen navettaan syömään lammasta, jonka luut heitettiin maanhaltialle.
– Tieto tästä löytyy oikeuden pöytäkirjoista, koska siihen liittyy syyte epäjumalan palvonnasta.
Lue myös: Rauhoittava ja hoitava joulusauna
Joulusaunaan oman perheen kesken
Joulusaunaan on liittynyt vahvasti puhdistautuminen sekä ulkoisesti että sisäisesti. Se on laskeutumista varsinaiseen joulun viettoon. Suomessa joulusana on intiimi rituaali, jota on perinteisesti juhlittu oman perheen kesken.
Perinteisesti jouluaaton varhaiseen saunaan mentiin päivällä valoisan aikaan. Varsinainen jouluateria syötiin vasta saunan jälkeen. Joulun pyhät ovat kestäneet yhteensä neljä päivää, minä aikana työnteko oli kielletty. Aaton, joulupäivän ja tapaninpäivän jälkeen vietettiin vielä kolmatta ja neljättä joulupäivää.
Saunominen liittyi läheisesti myös tapaninpäivään, jonka juhliminen alkoi varhaisella sanomisella. Tapaninpäivä on vanha hevosmiesten juhla, jolloin lähdettiin joukolla ajelulle. Tästä on tullut sanonta tapaninajelu.
Lue myös: Joulun makuja savusaunan lämmöstä
Joulusaunaperinne maalta kaupunkeihin
Joulusaunaperinteeseen liittyy myös rauhoittuminen. Joulusaunassa piti ennen olla erityisen hiljaa, jotta tontut eivät suutu. Edelleenkin joulusaunalla on erityinen intiimi ja rauhoittava merkitys. Myös kesällä tehty ja kuivatettu saunavihta kuuluu edelleen joulusaunaperinteeseen.
Suomessa joulusaunaperinne on muuttunut 1900-luvulta lähtien, kun ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin. Kaupungeissa saunoja rakennettiin taloyhtiöihin. Kaupungeissa alkoi muodostua myös yhteissaunoja.
Vilkunan mukaan historia osoittaa, että saunakulttuuri joulusaunoineen on suomalainen perinne, joka on myös kirjattu lakiin. Esimerkiksi vuonna 1609 suomennetussa maanlaissa on mainittu, että sauna ja huussi ovat erityisiä rauhan paikkoja.
– Tämä on ymmärrettävää, koska kummassakaan ei voi puolustautua. Jos rikos olisi sattunut näissä paikoissa, olisi tuomio ollut erityisen ankara, sanoo Vilkuna.