Sulje

Jokaisen kuun 1. lauantai on jaettu ja jokaisen kuun 1. maanantai huoltomaanantai

Katso tarkemmat aukioloajat

Saunatalo on avoinna myös helatorstaina

-Naisten päivät ovat maanantai ja torstai

-Miesten päivät tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai

-Kuukauden ensimmäinen lauantai on on jaettu lauantai

Hinnasto

Jäsen

12 €

Vieras jäsenen seurassa

25 €

Jäsenen lapsi 7-15 v.

6 €

Lapsi alle 7 v.

ilmainen

11 saunomiskerran kortti

120€

3kk kortti - M / N

275€ / 115€

Vuosikortti - M / N

695€ / 275€

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Kahvio/kassa 050 372 4167
(saunojen aukioloaikana)

Y-tunnus: 0116872-9

Tietosuojaseloste

Saunaseuran tarkoitus

Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta.

Joulusauna niin kuin silloin aikoinaan

Sauna-lehden artikkelit

21.12.2022

joulusauna

Joulusauna on pyhä suomalainen perinne. Aikoinaan siihen liittyi monia uskomuksia ja perinteitä, joita joulusaunassa kävijät noudattivat tarkasti.

Teksti: Karoliina Saarnikko
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Hiljaa joulusaunassa

Uskottiin, että jos joulusaunassa puhuu, hyttyset syövät kesällä. Myös saunatonttu saattoi suuttua, jos saunassa metelöi, kiroilemisesta puhumattakaan.

Suomen Saunaseurassa noudatetaan kylpyrauhaa vuoden jokaisena päivänä. Se tarkoittaa ennen kaikkea hiljaisuutta tai maltillista äänenkäyttöä saunassa. Saunassa ollaan rauhoittumassa, siellä ei arvostella tai moitita eikä pureta työasioita ja ristiriitoja toisten kuullen.

Joulusaunaan jo päivällä

Aikoinaan joulusauna lämmitettiin jouluaattona aikaisin, jotta kaikki ehtivät saunoa ennen pimeää. Oli myös tärkeää olla puhdas ennen illan juhlaa. Sortavalassa uskottiin vuonna 1937, että myöhään “saunassa saattoi kummitella ja pesuvesi voi muuttua vereksi”. Joulusaunan voi lämmittää myös aivan aamusta, monelle se saattaa olla päivän ainoa rauhallinen hetki. 

Olutta kiukaalle

Aikoinaan heitettiin kiukaalle olutta, jotta seuraavana vuonna saataisiin hyvä sato. Joskus olutta heitettiin kiukaalle myös oluen jumala Pekon kunniaksi. Perinne elää monessa kodissa, vaikka sillä ei enää satoa varmisteltaisikaan. Maltaalta leviää saunaan ihana tuoksu, kun olutta lorauttaa hieman löylyveden joukkoon.

Lumessa kieriskely karaisee ja pitää terveenä

Aikoinaan oli tapana käydä kesken saunomisen kierimässä alasti hangessa. Perinnetiedon mukaisesti niin sielu ja ruumis puhdistautuivat. Uskottiin myös, että se karaisee eli auttaa kestämään kylmää ja suojaa sairauksilta. Moni käy hangen sijaan nykyään avannossa ja sen terveyshyödyt ovat tietenkin tutkitusti kiistattomat.

Olkia ja olutta saunatontulle

Ennen uskottiin, että saunatontut saunoivat talon väen jälkeen. Tontuille jätettiin saunaan löylyvettä ja olutta. Lauteille myös saatettiin levittää olkia, jotta tonttu saattoi saunomisen jälkeen nukkua makoisasti lauteilla. Saunatonttua oli tärkeä pitää tyytyväisenä. Vihainen tonttu oli vaarallinen. Jotkut uskoivat, että haltijoiden sijasta iltamyöhällä saunoivat suvun vainajat.

Pellavapyyhe naulakkoon joulusaunan kunniaksi

Jos mieli saada hyvää satoa pellavapellolta, pellavapyyhe kannatti ripustaa naulakkoon saunan jälkeen. Jos normaalisti käyttää froteepyyhettä, joulua voi juhlistaa hankkimalla aidot pellavapyyhkeet juhlan kunniaksi.

Lähteet: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS

Lisää luettavaa

Sauna-lehden artikkelit

23.07.2024

Kuppaus ja sauna sopivat yhteen

Kuppaus oli aikanaan tärkeä osa länsimaistakin lääkintätaitoa, mutta tällä hetkellä se kuuluu niin sanottujen vaihtoehtoishoitojen…

Sauna-lehden artikkelit

08.07.2024

Laadukkaat löylyt laineilla

Sauna-lehti tutustui tunnelmalliseen elämysristeilijään, M/Y Fortuneen, jonka puulämmitteinen sauna jätti todella miellyttävän vaikutelman.

nainen pitelee saunavihtaa/saunavastaa

Sauna-lehden artikkelit

25.06.2024

Vastonko vai vihdonko saunassa?

Saunominen kesällä on täyttä juhlaa ja sen kruunaa alkukesän pihkalehtiset juhannusvastat. Mutta mistä tulee nimi…