Lapsi saunassa

Lapsi saunassa ja saunomassa

Professori Ilkka Välimäki esitelmöi elokuussa 2006 kansainvälisessä saunakongressissa otsikolla: ”A Child in the Sauna”.  

Terve äskensyntynyt vauva kylvetetään muutaman kymmenen minuutin iässä. Tätä on edeltänyt kuukausien oleskelu kehonlämpöisessä vedessä ja sen päättyminen syntymisen rajuun urakkaan. Ensimmäinen kylpy on pikainen paluu märkään elementtiin, joka valuu vauvan ihoa pitkin ja kuuluu loiskeena kylvettäjän ihastelevien sanojen ja hellivien otteiden keskellä. Vielä sata vuotta sitten Suomessa 95% kaikista synnytyksistä oli kotisynnytyksiä! Äiti synnytti usein saunassa ja uusi vauva sai ensimmäisen kylpynsä saunassa.

Suomalaisesta lääkäristä tuntui täysin tyrmistyttävältä, kun brittiläinen lastenlääkäri 1980-luvun yhteistapaamisessamme tiedusteli, minkä ikäisenä lapsen voi viedä ensimmäisen kerran saunaan. Kysymys tarkoitti tietenkin kylpemistä kuumassa höyrysaunassa ja saunomista höyryssä, mystisessä ”löylyssä”, jonka sanan ääntäminen Englannissa onnistui vain J.R.R. Tolkienille. – Onneksi olimme jo tällöin ryhtyneet tieteellisesti selvittämään lasten saunomista ja kuuman huoneen vaikutuksia lasten elämään ja elimistöön.   

Vauvakin jo saunoo

Saunominen on osa suomalaisen perheen elämänmenoa vähintään kerran viikossa. Arvelimmekin, että vauva otetaan varhain perheen mukaan saunaan ja vesileikki paljussa saunan lauteilla on hauskaa ja vaaratonta.

Lounais-Suomessa tekemämme kyselytutkimuksemme osoitti, että lapsia kylvetetään saunassa keskimäärin 4,5 kuukauden iästä lähtien ja 12 % heistä on käytetty saunassa jo kuukauden ikäisenä. Vauvoja pidettiin saunassa vain alle 5 minuuttia, mutta joka neljäs yli 13-vuotias viipyi löylyssä yli 15 minuuttia. Kodin ohella lapset saunoivat kylpylöissä ja liikuntatilojen saunoissa. Tässä 1980-luvulla tehdyssä selvityksessä urheilun ja saunomisen välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Lapset pitivät saunomista yleensä miellyttävänä, mutta noin 19 %:lla esiintyi lieviä huonovointisuuden oireita kuten päänsärkyä, huimausta, kuumotusta ja sydämentykytystä. 43% yli 13-vuotiaista ilmoitti nukkuvansa tavallista paremmin saunomisen jälkeen, mutta joukossa oli myös muutama, joiden yöunta saunominen haittasi. Olisi kiintoisaa toistaa tällainen selvitys, koska lasten ja nuorten tavat ja ajankäytön kulttuuri ovat melkoisesti muuttuneet viime vuosikymmenien aikana.   

Lapsi kuumenee nopeammin

Suomalainen sauna on kuuma paikka, jossa ilman korkea lämpötila (80-90 astetta) ja sen nopea vaihtelu saunoessa asettavat kovat vaatimukset elimistön lämmönsäätöjärjestelmälle. Saunan löylyssä kehon tasalämpöisyyttä ylläpidetään ja lämpöä pystytään poistamaan vain hikoilemalla. Lapsen lämmönsäätö on monin tavoin rajoittuneempi kuin aikuisella: vauvalla ja leikki-ikäisellä lapsella on kokoonsa nähden epäedullisen suuri ihon pinta-ala, jolloin pikkulapsi kuumenee samassa saunanlämmössä enemmän kuin aikuinen. Lisäksi lapsen ihonalainen lämpöä eristävä rasvakudos on niukka, hikoilukyky on alhainen ja päivittäinen vedentarve korkea. Lämmönsäätelykyvyn rajoitusten takia lapsen ydinlämpötila (peräsuolilämpö) alkaa kohota heti löylytilaan tultua ja jatkuu koko siellä viipymisen ajan. Lapsi ei olekaan saunassa ”tasalämpöinen” niin kuin pitäisi.   

Verenpaine vaihtelee

Lapsilla on rajoituksia verenkierron osatekijöissä, sitä enemmän mitä pienemmästä lapsesta on kyse. Verenkierto vilkastuu kaikilla saunoessa. Alle viisivuotias lapsi kasvattaa sydämen pumpputehoa nostamalla melko voimakkaasti sykettä, kouluikäisillä sykkeen kohoaminen on vaimeampi. Valtimoverenpaine ei muutu, koska lämmetessä ääreisverenkierto avautuu. Vilvoittelun aikana pienten lasten verenpaine voi laskea ja tästä säätöjärjestelmän hitaudesta johtuen voi lapsella tuntua ohimenevästi huimausta. Vilvoittelu kylmässä vedessä taas kohottaa verenpainetta. Saunassa hengitys tehostuu ja saunoja läähättää, mikä lisää keuhkotuuletusta. Tämä voi joillakin pikkulapsilla myös aiheuttaa huimausta. Yleensä kaikki mainitut muutokset ovat vähäisiä, ohimeneviä ja terveillä lapsilla viattomia.   

Lämpöstressi hallinnassa

Sisäelinhermoston sympaattinen säätö aktivoituu kuumassa ympäristössä. Samoin tapahtuu ns. stressihormonien ja munuaisten hormonaalisen säädön aktivoituminen. Tavoitteena on ylläpitää kehon vesipitoisuutta sekä turvata kiertävä veritilavuus ja valtimoverenpaine. Saunomisen aiheuttamat hormonivasteet ovat osoitettavissa lapsuudessa. Totesimme 5-10-vuotiailla lapsilla kymmenen minuutin lämpöstressin aiheuttavan 0.8 %:n painonmenetyksen hikoilun seurauksena, mutta veren plasmatilavuus ja suolatasapaino eivät järkkyneet. Sympaattisen hormonijärjestelmän vastetta saunalle ei esiintynyt. Lämpöstressivaste löytyi mm. kasvuhormonin erityksessä, mutta muutokset olivat vähäisiä ja nopeasti palautuvia, luonteeltaan ne olivat pääosin samankaltaisia kuin aikuisten saunatutkimuksissa on todettu. Ne osoittivat sekä lämpöstressin että emotionaalisen rasittavuuden pysyvän hyvin hallinnassa tutkimillamme lapsilla.   

Tiedosta lapsi saunassa

Saunan aiheuttaman lämpöstressin sietäminen vaatii moitteetonta toimintaa sisäelinhermostolta ja hormonisäädöltä. Sieto on yksilöllistä: toinen sopeutuu kuumuuteen nopeasti, toinen hitaasti. Saunassa kylpeminen on lapselle miellyttävä kokemus, kunhan yllä mainitut rajoitukset otetaan huomioon saunomistavoissa. Riittävä juominen on turvattava kylpemisen yhteydessä. Lapsen (kuten aikuisenkin) tulee sallia tuntemuksiensa mukaan liikkua löylyhuoneen, pesutilan ja vilvoittelualueen välillä. Tutkimukseemme vakioitu 10 minuutin lämpöaltistus on todelliselle saunomiselle vieras, vauvaikäisille liian pitkä ja ehkä liian lyhyt yli murrosikäisille intohimoisille saunojille. Saunassa ei olla kello kaulassa!

Vaikka tunnetaan vanha sanonta ”sauna on vaivaisen lääkäri”, akuutisti sairasta, kuumeista lasta ei tule viedä löylyyn. Sauna ei paranna flunssaa eikä infektiota. Saunomisen aiheuttama hengityksen ja verenkierron kiihtyminen ei ole rasituksena juoksulenkin veroinen, mutta mikäli lapsella on rajoittava hengityselinten tai sydämen vajaatoiminta, tulee lääkärin kanssa keskustella myös saunomistavoista ja noudattaa hänen suosituksiaan. Lisäksi luonnollisesti jokainen lapsi vaatii aikuisen valvontaa saunassa, sitä enemmän mitä pienempi hän on. Palovammariskin vuoksi myös löylyveden on oltava haaleaa.   

Lasten saunomista tutkittu vähän

Vastasimme monisanaisesti brittiläisen kollegan kysymyksiin saunan sopivuudesta – ehkä se häntä tosiasiassa kiinnosti yhtä vähän kuin tieto siitä, missä iässä lapsen voidaan sallia kuunnella Ylämaan säkkipillin ihastuttavan särmikästä sointia! Me suomalaiset uskomme ja pidämme faktana, että suomalainen saunamme sopii kaikille, myös suomalaisille lapsillemme. Me lastenlääkärit tiedämme, että asia ei ole ihan näin yksinkertainen: pikkulapsi ei siedä pitkäkestoista kovaa kuumuutta, hän ei pysty tätä asiaa myöskään itse kertomaan. Lisäksi hän on alttiina palovammoille, eniten leikki-iässä. Saunaan tottunut suomalaisperhe osannee huolehtia lapsistaan saunassa, koska saunakulttuuri on peritty isältä pojalle. ”Karaistuuko” suomalainen lapsi sietämään saunaa luonnostaan, saunoessaan vauvaiästä lähtien? Kestääkö suomalaislapsi saunomista paremmin kuin ulkomaalainen? Emme tiedä.

Lasten saunomista on tieteellisesti tutkittu erittäin vähän, sitä kannattaa laaja-alaisesti tutkia lisää, parhaiten Suomessa. 

Sivun tekstit ovat koonneet Ilkka Välimäki ja Eero Jokinen.