Sulje

Jokaisen kuun 1. lauantai on jaettu ja jokaisen kuun 1. maanantai huoltomaanantai

Katso tarkemmat aukioloajat

Saunatalo on avoinna myös helatorstaina

-Naisten päivät ovat maanantai ja torstai

-Miesten päivät tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai

-Kuukauden ensimmäinen lauantai on on jaettu lauantai

Hinnasto

Jäsen

10 €

Vieras jäsenen seurassa

20 €

Jäsenen lapsi 7-15 v.

5 €

Lapsi alle 7 v.

ilmainen

11 saunomiskerran kortti

100€

3 kk:n kortti - miehet

250 €

3 kk:n kortti - naiset

100 €

koko vuoden kortti - miehet

580 €

koko vuoden kortti - naiset

230 €

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Kahvio/kassa 050 372 4167
(saunojen aukioloaikana)

Y-tunnus: 0116872-9

Saunaseuran tarkoitus

Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta.

Sauna ja sahti, ne yhteen sopii

Sauna-lehden artikkelit

09.01.2023

Joutsassa sahtia on nautittu häissä, hautajaisissa, talkoissa ja tansseissa. Sekä tietenkin saunareissulla. 

Teksti ja kuvat: Päivi Ketolainen

Vaikka syystuuli puhaltaa Suonteen selältä, Olavi Närhi riisuu takkinsa Joutorannan savusaunan edustalla. Hän haluaa esitellä tekstin paitansa rintamuksessa.

– Sauna, vasta ja sahti, siinä on nautinnon mahti, hän virnistää.

Vieressä myhäilee joutsalaisen Löylyä Elämään –saunaseuran puheenjohtaja Heta-Maija Hintikka

– Vihta on meillä vasta, koska olemme Päijänteen itäpuolella. Ja ilman muuta sahti kuuluu täällä päin saunan yhteyteen, hän selittää.

Itähämäläistä perinnejuomaa ei nosteta kuitenkaan lauteille asti, vaan sitä nautitaan jäähdytellessä. 

– Sahti ei saa missään nimessä lämmetä, tähdentää sahtiperinteen tuntija, ylläpitäjä ja olutmestari Pasi Olkkonen.

Tällä kertaa lämpiämisen vaaraa ei edes ole, sillä pihalla on kylmä eikä sauna ole kuuma.

Mutta jouluna savusauna lämpiää. Joulusauna on saunayhdistyksen ihmisille vuoden merkkitapahtuma.

– Silloin syödään yhdessä talkoilla tehty jouluateria. Kyytipoikana on tietysti sahti, kertovat joutsalaiset löylynlyömät. 

Joutsassa sanotaan, että saunassa pitää olla kuumaa ja sahdin pitää olla kylmää.

Kaksi saunaa saman tien

Löylyä Elämään –yhdistys on valellut löylyä joutsalaisten saunanystävien elämään vuodesta 2002 lähtien. Ajatuksen keksi silloinen Joutsan palopäällikkö Matti Pynnönen.

– Hän kirjoitti paikallislehteen jutun, jossa kuulutti koolle saunaporukkaa. Siitä minäkin sitten innostuin, kertoo yhdistyksen varapuheenjohtaja ja kesäjoutsalainen Olavi Närhi. 

Ensi töiksi piti etsiä saunalle paikka. Se löytyi kunnan maalta, lakkautetun kansakoulun rannasta. Saunasta ei haluttu tehdä kuitenkaan tavanomaista hirsirakennusta, sillä se päätettiin rakentaa maan alle.  

Rinteeseen kaivettiin saman tien vieretysten kaksi saunaa: toinen on savusauna ja toinen on jatkuvalämmitteinen. Samassa rivistössä on lisäksi takkatupa, jossa mahtuu pitämään illanistujaisia. 

– Kerran kuussa vietämme jäsenten saunailtaa. Vuokraamme saunaa myös tilauksesta. Täällä on pidetty kahdet häätkin, sanoo Heta-Maija Hintikka.

Yhdistyksessä on 70 jäsentä. Korona-aika toi jäseneksi espoolaisen Mikko Merosen.

– Meillä on lähistöllä kesämökki, jossa olimme vaimon kanssa koronaa paossa. Silloin huomasin ilokseni, että Joutsassa on oma saunaseura, kertoo Meronen, joka kuuluu myös Suomen saunaseuraan.  

Mikko Meronen, Olavi Närhi, Pasi Olkkonen ja Heta-Maija Hintikka kertovat, että Joutsassa sauna ja sahti ovat kuuluneet aina yhteen.

Sahti oli isännän ylpeys

Joutsa sijaitsee Suomen sahtialueen ytimessä. Sahtia on nautittu näillä seuduilla iät ja ajat aina, kun siihen on ollut vähänkin aihetta. 

Heta-Maija Hintikka muistelee lapsuuttaan. Sahti oli maalaistalossa vieraanvaraisuuden merkki vielä 1960-luvulla.

– Kun vieras tuli taloon, hänelle annettiin ensimmäiseksi sahtilasi käteen. Sen jälkeen keitettiin kahvit. 

Juhlien juomana sahti oli vertaansa vailla. Olipa häät, hautajaiset, talkoot tai iltamat, sahtia oli aina tarjolla. Saunajuomana sahti oli ehdoton.  

– Sahti oli isännän ylpeys, vaikka useimmiten juoman teki talon emäntä. Sahdissa – kuten ruisleivässä – oli jokaisessa talossa oma erityismakunsa. 

Sauna on liittynyt sahtiin paitsi juomana, myös sahtimaltaiden valmistuspaikkana. Entisajan savusaunat olivat aikansa monitoimitiloja, joita käytettiin saunomisen lisäksi elintarvikkeiden valmistukseen. 

Savusaunan seinällä olikin usein leveä hylly, jonka päällä palvattiin kinkkuja ja idätettiin sahtiin tarvittavat ohranjyvät. 

– Sen jälkeen mallasohrat vielä kuivattiin isossa uunissa. Vieläkin muistan ihanan tuoksun, mikä mallasohrasta lähti, Hintikka kertoo. 

Joutsan saunaseuralaiset ovat kaivaneet saunansa maan sisään. Kuvassa Löylyä Elämään -yhdistyksen puheenjohtaja Heta-Maija Hintikka.

Panimolla pitkä perinne

Olutmestari Pasi Olkkonen myöntelee. Hän varttui Maunolan talossa, jossa on asunut aikoinaan Joutsan oluttehtaan omistaja Anton Fromholz. Joutsassa tehtiin ammattimaisesti olutta jo 1800-luvulla. Panimo sijaitsi keskellä kylää, vain kivenheiton päässä nykyisestä Kellarin varastopanimosta.

Pasi Olkkosen isä Pekka valmisti sahtia, joten innostus sahdin- ja oluenpanoon on tarttunut Olkkoseen kaiketi kotitalon ja sukujuurten myötä. 

Tänä päivänä Kellarin varastopanimo on Olkkoselle suorastaan toinen työpaikka it-yrityksensä rinnalla. Liikekumppaninsa Visa-Matti Kuitusen kanssa hän on rakentanut entisen leipomon kellaritiloihin pienpanimon. Sen käymissammioihin mahtuu kerralla tuhansia litroja olutta ja sahtia. 

– Panimo on ollut toiminnassa kaksi vuotta. Kaikki menee, mitä ehdimme tekemään, Olkkonen kuvailee.

Hän esittelee laitteiston, jossa puhtaus on kaiken perusta. Valmistusta esiteltäessä Olkkosen puheessa vilisevät proteiinit, entsyymit, lämpötilat ja hiivat.  

– Kemiaahan tämä kaikki lopulta on. Vanha kansa osasi tehdä sahtia kokemuksen kautta, mutta täällä kaikki tapahtuu pitkälle tekniikan avulla, kertoo panimotekniikan asiantuntija. 

Pasi Olkkosella on panimoalan yritys Joutsassa. – Perinnejuomalla on kysyntää niin paljon kuin sitä ehtii valmistaa, hän sanoo.

Sahti on herkkä juoma

Suomesta on löytynyt sahdin tekoon käytettyjä puuastioita yli tuhannen vuoden takaa. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät sahdista löytyvät vuodelta 1366. 

Myös Seitsemän veljeksen Impivaaran joulusaunassa nauttima juoma oli käytännössä sahtia, vaikka veljekset puhuivatkin olvista. 

Sahdin teossa pääasiallinen raaka-aine on ohra. Joutsalaisessa perinnesahdissa käytetään ohramaltaan lisäksi hieman vehnämallasta. Se tuo juomaan omaperäistä makua. Joissakin pitäjissä samaan tarkoitukseen on käytetty ruista.

Sahti ja olut eroavat toisistaan vierteen käsittelyn perusteella, sillä sahdista ei keitetä pois viljan valkuaisaineita kuten oluen teossa tapahtuu. Vierre tarkoittaa maltaiden kuorista erotettua makeaa nestettä. Vierteestä jäljelle jäävä viljamäski menee Kellari varastopanimolta kierrätykseen lehmien rehuksi. 

Sahdin käytteenä on tuorehiiva, joka ripotellaan vierteen pinnalle. Sahdin mieto banaanin maku johtuu juuri tuorehiivasta. 

Jos vierteeseen ei lisätä hiivaa, juoma jää alkoholittomaksi. Joutsan seudulla vierrettä on kutsuttu akkain ja lasten sahdiksi, jota on nautittu vaikkapa heinäpellolla antamaan voimaa työntekoon. Kellari varastopanimolla alkoholittoman juoman tuotenimenä on Nenätippu

Varsinaisen sahdin alkoholipitoisuus on 6-8 prosenttia. Vaikka leikkisästi sanotaan, ettei sahti mene päähän vaan jalkoihin, sitä ei saa myydä kuin Alkossa ja ravintoloissa.  

Joutsassa sahdin merkityksestä kertonee sekin, että tuoremehuasemalta on saanut ostaa sahtivierrettä. Joutsan mehuasemaa on sanottu siksi myös sahtiasemaksi.   

Valmis sahti ei säily kauan. Jos sitä jää jostain syystä juomatta, se pilaantuu herkästi. Siksi sahti tulee säilyttää kylmässä, jotta käyminen ei ala uudelleen. 

Suomen Saunaseura suosittelee varsinaiseksi saunajuomaksi raikasta vettä tai kivennäisvettä. Tutustu hyviin saunatapoihin täältä.

Lisää luettavaa

poika saunan kassalla

Sauna-lehden artikkelit

19.01.2023

Sauna ei kuole koskaan

Miltä näyttää suomalaisen saunan ja saunakulttuurin tulevaisuus?

sauna energiansäästö

Sauna-lehden artikkelit

30.12.2022

7 askelta energiatehokkaaseen saunomiseen

Näillä vinkeillä vähennät saunan energiankulutusta ja voit keskittyä olennaiseen eli saunomiseen. 

joulusauna

Sauna-lehden artikkelit

21.12.2022

Joulusauna niin kuin silloin aikoinaan

Joulusauna on pyhä suomalainen perinne. Aikoinaan siihen liittyi uskomuksia ja perinteitä, joita noudatettiin tarkasti.