Kalevalan 45. runossa Louhi, Pohjolan emäntä kateudesta Kalevan kansaa kohtaan pyysi Ukkoa, ylijumalaa lähettämään Väinölän väelle vitsaukseksi taudit. Tahikka tauilla tapata, surmoa suku katala, miehet pitkille pihoille, naiset läävän lattioile. Seurauksena pojat Väinölän potevi tautia tavattomia. Väinämöinen saattoi saunan lämpimäksi ja lopputuloksena tästä ja muista tietäjän keinoista oli, että Väinämöinen ”paranti pahat panoset, päästi kansan kuolemasta, Kalevalan katoamasta.” Entä korona, auttaako sauna siihen?
Teksti: Veli-Jukka Anttila
Ihmiskunnan historiassa suurimmat väestönkasvun rajoittajat ovat olleet tartuntataudit eli ns. kulkutaudit.
Suurin osa maailmanlaajuisista epidemioista eli pandemioista on liittynyt kolmeen tartuntamekanismiin: 1) eläinperäisiin eli zonoottisiin tartuntatauteihin 2) ilmavälitteisiin tartuntatauteihin ja 3) pilaantuneen ruoan ja juoman välityksellä leviäviin tauteihin.
Eläinperäiset taudit, esim. pilkkukuume, ovat usein lähtöisin jyrsijöistä ja välittäjinä ovat toimineet kirput, täit ja muut hyönteiset. Hyviä esimerkkejä näistä ovat mm. ruttobakteerin (Yersinia pestis) aiheuttama 1300-luvun puolivälissä riehaantunut musta surma.
Yleisiä eläinperäisiä tauteja ennen aikaan olivat myös erilaiset täiden välittämät pilkkukuumeet, jotka riehuivat erityisesti sotien aikana karsien sotajoukkoja ja sotatoimialueen väestöä. Jatkosodan aikana Suomen armeijassa näitä epidemioita torjuttiin tehokkaasti täisaunoilla.
Tarttuuko korona saunoessa?
Entä varsinaiset ilmavälitteiset hengitystieinfektiot ja pandemiat? Elämme edelleenkin Covid-19-pandemian aikaa. Pandeemisen koronaviruksen aiheuttaja SARS-CoV-2- virus leviää pääasiallisesti henkilöstä toiseen ilman kautta.
Jonkin verran kiistellään siitä, tarttuuko korona pisaroina vai pienempinä hiukkasina eli aerosolin välityksellä. Tällä hetkellä vahva käsitys on siitä, että virus tarttuu erikokoisten hiukkasten, varsinaisten pisaroiden (koko >5 µm) ja pienempienkin hiukkasten välityksellä ilman kautta.
On selvää, että tartuntojen riski kasvaa mitä lähempänä ollaan tartuttavaa henkilöä. Muut tärkeät seikat tartunnoissa liittyvät tartuttavan henkilön aktiviteetteihin ja tilan ilmanvaihto-ominaisuuksiin. Laulu, aivastelu ja yskiminen tuottavat henkilön uloshengitysilmaan tehokkaasti eri kokoisi hiukkasia, joiden mukana henkilön poteman virustaudin aiheuttajat pääsevät ympäristöön.
Koronavirus ei kestä kovin suuria lämpötiloja. On arvoitu, että yli 60 °C:ssa virus pysyy hengissä ja tartuntakykyisenä alle puoli tuntia. Pandemian alkuvaiheessa todettiin, että yli 15 minuutin lähikontakti (alle 2 m) tartuttavaan henkilöön merkitsee suurta tartuntariskiä.
Viruksen kannat ovat kuitenkin kehittyneet tämän jälkeen perimän muutosten seurauksena ja nykyisin vallalla olevat kannat ovat tehokkaampia levittämään virusta erityisesti henkilöihin, joilla ei ole sairastetun aiemman koronainfektion tai rokotusten antamaa osittaista suojaakaan.
Saunan olosuhteissa ei yleensä pystytä pitämään tuota 2 metrin etäisyyttä, saati käyttämään maskeja. Tartuntoja suojaavina tekijänä itse löylyhuoneessa ovat lämpötila ja saunojien harras käyttäytyminen lauteilla.
Entä jos on korona ja saunoo yksin?
Pitääkö koronaan sairastuneen välttää saunaa vai saunoa ahkerasti Väinämöisen ohjeiden mukaisesti?
Tartuttavuus on yksi asia. Seurassa saunomista kannattaa välttää, jos on koronaan tai muuhun virusinfektioon (esimerkiksi influenssa) sopivia oireita, jotta kanssasaunojia ei turhaan altisteta tartunnalle.
Kun koronan oireet, kuten kurkkukipu, nuha, yskä ja kuume, ovat päällä kannattaako silloin mennä vaikkapa yksikseen sanomaan? Asiasta ei ole olemassa tutkimuksia, joten pakko käyttää ns. tervettä järkeä kysymyksen arvioinnissa. Ei kannata mennä.
Sairastunut itsekään ei ehkä koe saunomista oireisena kovin mielekkääksi. Fysiologisina perusteina saunomisen välttämiseen oireisena voidaan pitää kahta seikkaa 1) kuumeisena ei ole hyvä mennä kuumaan paikkaan, jottei elimistön lämpötila nouse haitallisen korkealle 2) kuivuminen voi lisätä koronan komplikaatioita, muun muassa lisääntynyttä riskiä verihyytymien muodostumiseen. Toki sairastuneenkin kannattaa huolehti puhtaudesta, mutta silloin sopivan lämpöinen suihku riittänee.
Milloin koronaan sairastunut voi sitten mennä saunaan? Kun oma vointi on kohentunut ja pahimmat oireet ovat poissa tai selvästi lieventyneet, niin ainakin yksinsaunomista voi kokeilla, jos haluja on.
Koronavirus tarttuu yleensä sairastuneesta noin 1–2 vuorokautta ennen oireiden alkua ja tartuttavuus eli viruksen erittyminen hengitysteistä jatkuu noin 5–10 vuorokautta oireiden alusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeiden (8.9.2022) perusteella ns. eristystoimet voidaan lieväoireisen koronavirus infektion sairastaneella henkilöllä lopettaa, kun oireiden alusta on kulunut 5 vuorokautta ja henkilö on ollut oireeton 48 tunnin ajan.
Jos oireet jatkuvat pitempään, niin vasta kahden vuorokauden oireettomuus lopettaa varotoimet ja sitä voisi pitää hyvänä ohjeena myös saunomiseen muiden kanssa. Vakavammin sairastuneella, esimerkiksi sairaalahoitoon koronavirusinfektion takia joutuneella henkilöllä eristysvarotoimien suositellaan kestävän pitempään, yleensä pidetään suosituksena noin kahta viikkoa oireiden alusta. Siinäkin vaiheessa kannattaa pohtia omakohtaisesti onko saunahaluja ja salliiko kunto saunomisen.
Sauna ja muut hengitysteitse tarttuvat virukset koronan lisäksi
Muihin hengitysteitse tarttuviin viruksiin (mm. influenssa, RS-virus, rhinovirukset) sopivat suunnilleen samat ohjeet kuin koronavirukseenkin.
Aivan akuutissa vaiheessa kannattaa välttää saunomista ja palata lauteille, kun oireet ovat väistymässä ja tuntee halua saunoa. Virusten tartuntamekanismit ovat hyvin samanlaiset kuin pandeemisella koronaviruksellakin, joten kovin oireisena kannattaa välttää saunomista muiden kanssa, jotta ei tartuta saunaseuraa.
Osaan viruksista ja joillakin sairastuneilla voi virus aiheuttaa sydänlihastulehduksen, johon voi liittyä rytmihäiriöitä, joskus vakaviakin. Jos on sydänoireita ja on edelleen toipilas, kannattaa välttää äkillisiä lämpötilan vaihteluita, jotka saavat adrenaliinin liikkeelle. Sama pätee myös rasittavaan liikuntaan. Näissä tilanteissa voi tulehdukseen liittyen laueta rytmihäiriö. Kannattaa esimerkiksi siirtää avantouintia, kunnes on kunnolla toipunut lentsusta tai muusta flunssasta.
Mutta saunomisesta voi olla kuitenkin hyötyä koronan ja muiden virustulehdusten ehkäisyssä. Jo aiemmin Sauna-lehdessä (1/2022) Saunaseuran kunniapuheenjohtaja Lasse Viinikka viittasi suomalaiseen, professori Jari Laukkasen tutkimukseen keuhkokuumeriskistä, joka oli muita matalampi hyväkuntoisilla runsaasti saunovilla miehillä.
Keuhkokuumeiden yksi tärkeimmistä riskeistä ovat virustulehdukset, erityisesti influenssaviruksen aiheuttama infektio. Tämä edeltää varsin usein varsinaista keuhkokuumetta. Näin ollen voisi ajatella, että runsas saunominen ja hyvä kunto voisivat suojata myös virustaudeilta. Tieteellinen näyttö asiasta kuitenkin puuttuu. Ehkä asiaa voisi tutkia koronavirusinfektioihin kohdistaen.
Saunalla voi siis olla hengitystieinfektioita ehkäisevä vaikutus. Mitään näyttöä ei ainakaan ole siitä, että sauna lisäisi hengitystieinfektioita. Nykytietämyksen valossa jättäisin kuitenkin parhaillaan riehuvan hengitystieinfektion saunan hoitovalikoimasta pois enkä suosittele myöskään tervaa enkä viinaa. Rokotetuille korona tai influenssa eivät yleensä ole kuolemaksi ilman viinaa, tervaa ja saunaakin.
Kirjoittaja on sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri ja toiminut HUS:issa infektioidentorjuntayksikön osastonylilääkärinä. Hän on eläkkeellä, mutta jatkaa tutkimustyötä HUS:issa ja toimii konsultoivana infektiolääkärinä Mehiläisessä.
Lue myös: Kasvattaako sauna kuntoa?