Maailmalla tutkitaan saunan terveysvaikutuksia yhä enemmän. Sauna ja sen perinteiset terveysvaikutukset kiinnostavat tutkijoita, mutta myös saunan vaikutukset fyysiseen kuntoon.
Teksti: Lasse Viinikka | Kuvat: Maija Astikainen
Sauna ja sen terveysvaikutusten tutkimus on lisääntynyt viime vuosina. Perinteiset lämpöfysiologiset ja saunomisen vaikutuksia sairauksiin koskevat tutkimukset ovat nyt saaneet rinnalleen muun muassa erilaisten lämpöaltistusten tehojen vertailuja sekä kuntoharjoittelun ja saunomisen välisiä yhteyksiä selvitteleviä töitä.
Kokeellinen saunatutkimus on kuitenkin edelleen melko hajanaista.
Yhdysvaltain kansallinen lääketieteen kirjasto pitää yllä tietokantaa, joka sisältää kutakuinkin kaikki vähänkin merkittävät lääketieteen tutkimusjulkaisut.
Vuonna 2021 sinne kertyi 43 saunan terveysvaikutuksia koskevaa tutkimusraporttia.
Määrä on viime vuosina kasvanut, pitkään tällaisia julkaisuja oli vuosittain kymmenkunta.
Syynä lienee maailmalla virinnyt yleinen kiinnostus saunan merkitykseen hyvinvoinnin lähteenä.
Alla on kolme mielenkiintoisinta esimerkkiä viime vuoden saunatutkimustarjonnasta.
Välttyykö hyväkuntoinen ja ahkera saunoja keuhkokuumeelta?
Professori Jari Laukkasen Itä-Suomen yliopistossa toimiva tutkimusryhmä on viime vuosina tehnyt huikean nousun saunan lääketieteellisen tutkimuksen maailman kärkeen.
He selvittivät viime vuonna hyvän fyysisen kunnon ja saunomisen yhteisvaikutusta keuhkokuumeen vaaraan.
Tutkittavana oli 1980-luvulla tutkimukseen kerätty 2275 keski-ikäisen miehen joukko.
Heidät oli jaettu ryhmiin sen mukaan, oliko fyysinen kunto huono vai hyvä ja saunoivatko he vähän (korkeintaan kerran viikossa) vai paljon (2-7 kertaa viikossa).
Seuranta kesti yli 25 vuotta, jona aikana tutkimusjoukolla ilmeni kaikkiaan 529 keuhkokuumejaksoa.
Huonokuntoiset saivat useammin keuhkokuumeen kuin hyväkuntoiset ja vähän saunovat useammin kuin paljon saunovat.
Mielenkiintoisin tulos löytyi, kun miehet jaettiin neljään ryhmään: huonokuntoisiin vähän saunoviin, hyväkuntoisiin vähän saunoviin, huonokuntoisiin paljon saunoviin ja hyväkuntoisiin paljon saunoviin.
Keuhkokuumeet olivat hyväkuntoisilla paljon saunovilla selvästi harvinaisempia kuin muiden ryhmien jäsenillä.
Hyvä fyysinen kunto ja runsas saunominen näyttivät siis synergistisesti eli toinen toisensa vaikutusta lisäävällä tavalla suojaavan keuhkokuumetta vastaan.
On kuitenkin hyvä muistaa, että tilastollinen yhteys ei välttämättä osoita syy-yhteyttä.
Saunakuurilla olleiden paino, painoindeksi, rasvan määrä ja verenpaine pienivät.
Sauna ja saunominen kuntoharjoitteluna
Espanjalaiset tutkijat selvittivät saunan ja saunomisen vaikutusta fyysisen kunnon kehitykseen 36:lla nuorella jalkapalloilijoilla.
Joukko jaetiin kahteen osaan. Toinen saunoi noin sadassa asteessa kolme kertaa viikossa kolmen viikon ajan. Toinen ei saunonut lainkaan.
Saunakuurilla olleiden paino, painoindeksi, rasvan määrä ja verenpaine pienivät, kun taas maksimaalinen hapenottokyky, hengitystiheys sekä hengityksen minuuttitilavuus suurenivat.
Saunomattomien mittaustulokset pysyivät ennallaan.
Havaitut muutokset olivat terveyden kannalta hyviä ja viittasivat fyysisen kunnon paranemiseen.
Hyvältä näytti, mutta voisiko vain yhdeksästä saunakerrasta oikeasti aiheutua noin paljon hyvää?
Tekijät totesivatkin, että ennen lopullisia johtopäätöksiä tarvitaan lisätutkimuksia. Siitä on helppo olla samaa mieltä.
Sauna, lämpöaltistus ja aivojen verenkierto
Kanadalaiset ja uusiseelantilaiset tutkijat olivat puolestaan kiinnostuneita lämpöaltistusten vaikutuksesta aivojen verenkiertoon.
Neljätoista hyväkuntoista vapaaehtoista saunoi, oli kuumassa kylvyssä tai polki kuntopyörää lämpimässä niin pitkään kuin he jaksoivat tai ainakin siihen saakka, kunnes elimistön sisäosien lämpötila nousi neljäänkymmeneen asteeseen.
Ilmeni, että aivojen verenkierto ei muuttunut fyysisessä rasituksessa tai kuumassa kylvyssä, mutta väheni miltei kolmanneksen saunassa.
Aivojen verensaannin väheneminen on luonnollisesti epäedullinen ilmiö, mutta suomalaisten saunojien ei pidä tätä säikähtää.
Koehenkilöihin kohdistunut lämpökuorma oli selvästi suurempi kuin mille me tavanomaisesti saunoessamme altistumme.
Parantamisen varaa on
Vaikka sauna ja sen terveysvaikutusten tutkimus on lisääntynyt, se on tuskin rahtuakaan lääketieteellisen tutkimuksen kokonaisuudesta.
Tietokantaan, josta nuo 43 saunatutkimusta löytyivät, kertyi viime vuoden aikana kaikkiaan lähes kaksi miljoonaa uutta tutkimusraporttia.
Erityisesti kokeellisiin saunatutkimuksiin liittyy usein heikkouksia.
Tutkimusraporteissa ei aina ilmoiteta edes käytetyn saunomistavan perusasioita (kiukaan laatu, saunan lämpötila ja kosteus, saunomisaika, vilvoittelun yksityiskohdat).
Tulosten vertailua vaikeuttaa myös se, että jokaisella tutkimusryhmällä on yleensä ihan omanlaisensa koejärjestely.
Toivotaan, että nykyinen kansainvälinen saunakorkeasuhdanne tuo tähänkin asiaan parannusta.
Lasse Viinikka on lääkäri ja Suomen Saunaseuran kunniapuheenjohtaja.