Palkittu dokumenttielokuva vie katsojat savusaunaan Etelä-Virossa, jossa savusaunomisella on vahvat perinteet. Saunassa puhdistuvat uskomusten mukaan sekä ruumis että sielu.
Teksti: Ulla Ora
Kuvat: Filmikamari ja Ulla Ora
Virolaisen Anna Hintsin ohjaama dokumenttielokuva Savusaunasisaruus (Smoke Sauna Sisterhood) tuli ensi-iltaan Suomen elokuvateattereihin 8. joulukuuta. Sitä oli päässyt toki katsomaan jo aiemmin muun muassa Helsingin Rakkautta & Anarkiaa-festiavaaleilla.
Elokuva on ainutlaatuinen kertomus savusaunan maagisesta voimasta. Dokumentti on kuvattu Etelä-Virossa sijaitsevassa Võrumaassa, jonka savusaunaperinne on mukana Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa.
Dokumentissa Hints taltioi saunovien naisten intiimejä kertomuksia. Valkokankaalla saunotaan eri vuodeaikoina. Mukana on myös avantokohtauksia ja lumessa kieriskelyä.
Seitsemän vuoden ajan kuvattu dokumentti palkittiin ilmestyttyään Yhdysvalloissa Sundancen elokuvajuhlilla. Elokuva on myös Viron virallinen ehdokas Oscar-kilpailuun.
Lue lisää: Vanha savusauna sai uuden elämän
Idea alkoi muhia jo lapsena
Ohjaaja kertoo saaneensa kipinän savusaunasta kertovaan dokumenttiin jo 11-vuotiaana.
– Kun isoisäni kuoli, kokoonnuimme suvun naisten kanssa savusaunaan ennen hautajaisia. Virossa edelleen olemassa olevien uskomusten mukaan ruumis ja sielu puhdistuvat savusaunassa. Kesken saunomisen isoäitini tunnusti, että isoisäni oli pettänyt häntä useiden vuosien ajan toisen naisen kanssa. Tämän tunnustuksen tehtyään isoäitini vapautui vihasta, kivusta, turhautumisesta ja häpeästä.
Dokumentin teko nousi Hitsin mieleen uudelleen, kun hän vuonna 2015 oli äitiänsä kanssa hiljaisuuden retriitissä.
– Retriitissä sain konkreettisen idean elokuvasta ja halusin kirjoittaa sen ylös. Kysyin retriitin vetäjältä, olisiko se mahdollista. Hän kielsi kirjoittamisen, koska retriitissä on tarkoitus keskittyä hiljaisuuteen. Samalla hän sanoi, että jos muistat ideasi vielä retriitin jälkeen, niin silloin se on todella tärkeä.
Idea elokuvasta säilyi vahvana ja käsikirjoitus alkoi muotoutua. Sen jälkeen ohjaaja alkoi etsiä sopivia naisia dokumentin kuvauksiin.
– Ajattelin aluksi, että kuvattavien löytäminen näin intiimiin elokuvaan ei ole helppoa. Lopulta naiset kuitenkin alkoivat itse ottaa minuun yhteyttä. Yksikin nainen tuli kuvauksiin ja sanoi haluavansa mukaan. Otin hänet.
Lue myös: Sauna ja iho
Tarinat spontaaneja
Dokumentin kuvauskerta saattoi kestää jopa kahdeksan tuntia. Ohjaaja kertoo, että naisten lauteilla kertomat tarinat ovat spontaaneja. Kuvauksissa tarvittiin aikaa siihen, että aidot tarinat tulevat ulos.
Kaikki työ dokumentin eteen kannatti, koska kiinnostusta dokumenttiin on ympäri maailmaa. Hintsa kertoo matkustavansa Suomesta Oslon kautta New Yorkiin ja palaavansa vasta jouluksi kotiinsa Viroon.
– Minut on jo kutsuttu kolmeen eri savusaunaan jouluksi. Rakastan saunomista ja haaveenani on joskus asua Viron maaseudulla omassa talossa ja saunoa omassa savusaunassa.
Hintsa kertoo, että savusaunaperinteen vaaliminen etenkin Etelä-Virossa on tärkeää ja sauna löytyy lähes jokaisen talon pihasta. Virossa myös lähes kaikilla on elossa savusaunassa syntyneitä sukulaisia, koska saunassa synnyttäminen oli yleistä vielä 1960-luvulla. Hintsan mukaan jotkut nuoret haluavat edelleen synnyttää lapsensa savusaunassa.
Ohjaaja näkee suomalaisessa ja virolaisessa saunakulttuurissa yhdistävänä tekijänä sen, että alastomuus on molemmissa maissa luonnollista.
– En tunne kovin hyvin suomalaista saunakulttuuria, mutta luulen, että nimenomaan savusaunassa saunominen on Virossa yleisempää kuin Suomessa, ohjaaja kertoo.
[ Toimittajalta ]
Löyly avaa hienosti tunteita
Dokumenttielokuva Savusaunasisaruus kuvaa saunovia naisia, jotka avautuvat toisilleen sanomisen aikana ja kertovat kovinkin intiimejä asioita. Dokumentissa lauteilla itketään ja nauretaan.
Ennen elokuvaa ohjaaja Anna Hints sanoi minulle, että suomalaiset ja virolaiset jakavat saunoessaan alastomuuden välittömyyden, mutta se ei vielä takaa sitä, että tunteet tulevat ulos. Dokumentissa onkin löydetty tunteita. Siinä on kuvattu hetkiä, joissa ihmiset kertovat jotain käänteentekevää elämästään. Esimerkiksi yksi nainen kertoi tilanteen, jossa hän tunnusti vanhemmilleen seurustelevansa naisen kanssa.
Suomalaisena on helppo katsoa ja intiimiä laudekeskustelua ja siihen voi myös samaistua. Uskon kuitenkin, että näin ei ole niissä maissa, joissa alastomuus vieraiden ihmisten seurassa on edelleen harvinaista tai jopa tabu.
Kiinnostusta dokumenttia kohtaan kuitenkin on etenkin Yhdysvalloissa, jossa se on myös palkittu. Uskon, että dokumentti eksoottisuudellaan vetää myös muualla.
On hienoa, että savusaunaperinnettä vaalitaan Virossa. Elokuvan vahvuutena onkin, että se osoittaa saunomisen nimenomaan henkisesti puhdistavana kokemuksena. Samalla alastomuus näyttäytyy niin luonnollisena, että katsoja ei edes elokuvan edetessä ajattele sitä. Päällimmäisenä jäivät mieleen naisten toisilleen kertomat salaisuudet.