Sulje

Jokaisen kuun 1. lauantai on jaettu ja jokaisen kuun 1. maanantai huoltomaanantai

Katso tarkemmat aukioloajat

Saunatalo on avoinna myös helatorstaina

-Naisten päivät ovat maanantai ja torstai

-Miesten päivät tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai

-Kuukauden ensimmäinen lauantai on on jaettu lauantai

Hinnasto

Jäsen

12 €

Vieras jäsenen seurassa

25 €

Jäsenen lapsi 7-15 v.

6 €

Lapsi alle 7 v.

ilmainen

11 saunomiskerran kortti

120€

3kk kortti - M / N

275€ / 115€

Vuosikortti - M / N

695€ / 275€

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Kahvio/kassa 050 372 4167
(saunojen aukioloaikana)

Y-tunnus: 0116872-9

Tietosuojaseloste

Saunaseuran tarkoitus

Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta.

Saunassa karhujen mailla

Sauna-lehden artikkelit

15.12.2022

Sauna ja karhut

Suomessa on monia piilokojupaikkoja, joissa voi katsella tai kuvata petoeläimiä. Kojut ovat useimmiten pieniä ja varustukseltaan niukkoja. Suomussalmelta löytyy kuitenkin koju, jossa voi myös saunoa. Saunaseuran jäsen ja petoeläinten valokuvaaja Pekka Vartiainen kävi testaamassa saunamahdollisuudella varustetun kojun ja kertoo nyt kokemuksestaan.

Teksti ja kuvat: Pekka Vartiainen

Suomessa on tarjolla runsaasti kaupallisia toimijoiden ylläpitämiä piilokojupaikkoja, joissa voi katsella tai kuvata petoeläimiä. Tyypillisesti kuvauskojuilla voi nähdä karhuja, ahmoja ja susia.

Eniten piilokojutarjontaa on Kuhmossa ja Suomussalmella. Myös itärajan läheisyydessä olevilta muilta paikkakunnilta löytyy tarjontaa. 

Hyvin useasti piilokojupaikat sijaitsevat joko rajavyöhykkeellä tai aivan rajavyöhykkeen läheisyydessä. Itärajan toisella puolella eläimille on tarjolla rauhalliset ja isot asumattomat alueet. Eläimet kulkevat vapaasti rajan yli.

Hossan Karhujen piilokojut sijaitsevat Hossan kansallispuiston läheisyydessä Suomussalmella.

Petoeläinten kuvaaminen ja katselu vaatii kärsivällisyyttä

Piilokojuja on useanlaisia. Valokuvausta tosissaan harrasteleville tai kuvauksen ammattilaisille on tarjolla 1-2 hengen kojuja. Ne ovat useimmiten sellaisia, että kojussa ei pysty seisomaan. Kojusta löytyy kuvausaukot kameroille ja tuolit istumista varten. Vanhoissa piilokojuissa vessana toimi vain sanko, mutta uudemmissa ammattilaiskojuissa on jo hieman kehittyneemmät vessat. 

Kaikilla piilokojuja tarjoavilla on käytössään isompia kojuja, joihin mahtuu 6-20 henkeä. Ne sopivat hyvin ensikertalaisille. Kojut ovat korkeita ja niissä mahtuu seisomaan. Varustuksena on kerrossängyt ja sisävessa. Kojuissa on valokuvausta varten kuvausaukot ja ikkunat, joista näkee eläinten liikkeet. Isoissa kojuissa on aina mukana opas.

Kojuille lähdetään tyypillisesti noin klo 16-17 aikoihin riippuen vuodenajasta. Kojupaikoille mennään autoilla. Normaalisti kävelymatkaa kojuille autojen parkkipaikalta on noin 500-2000 metriä, mutta löytyy myös paikkoja, joihin autolla pääsee ihan kojun viereen.

Parhaiten petoeläimiä näkee huhtikuusta syyskuuhun. Karhut heräilevät noin huhtikuussa ja vetäytyvät talvilevolle noin marraskuussa. Susia ja ahmoja on mahdollista nähdä koko vuoden ajan.

Kojuilla ollaan joko auringon laskuun asti tai sitten aamuun asti. Useimmiten isoilla kojuilla olevat ensikertalaiset valitsevat iltaretken, jonka jälkeen pääsee majoittumaan kojujärjestäjien tiloihin.

Petoeläimet tulevat harvoin heti paikalle kojuille saavuttua. On hyvin normaalia, että joutuu odottamaan useita tunteja ennen kuin näkee yhtään liikettä. Kuvaaminen ja katselu vaatii pitkämielisyyttä. Kyseessä on villieläimet, joiden liikkumista ei voida säädellä. Eläimet liikkuvat myös yöllä, jolloin valokuvaaminen vähäisen valon aikaan on todella haastavaa.

Jotta eläimet saadaan paikalle, kojujärjestäjät laittavat syöttejä eläimiä varten. Karhut tykkäävät erityisesti kalasta tai kalan perkuujätteistä. Ongelma on, että myös lokit tykkäävät samoista asioista. Lokit ovat monesti aikamoinen haitta kuvauspaikoilla. Monissa karhupaikoissa on siirrytty käyttämään karhujen houkuttelemiseksi koirien ruokaa, jota lokit eivät syö. Jotta susi ja ahma tulevat vierailemaan, tarvitaan lihaa syötiksi. Usein syötit piilotetaan esimerkiksi kivien alle siten, että lokit eivät pääse niihin käsiksi.

Hossan Karhujen saunakojussa on yhdistetty kuvauskoju ja sauna.

Hossan Karhujen ainutlaatuinen konsepti

Olen kuvannut petoeläimiä piilokojuista lähes kymmenen vuoden ajan. Saunan ystävänä on tullut monesti mieleen, että olisipa mukava päästä saunomaan kojuyön aikana. 

Kävin viime kesänä kuvaamassa Hossan karhut -nimisen yrityksen ylläpitämällä kuvauspaikalla Hossan kansallispuiston läheisyydessä Suomussalmella. Silloin en ollut valinnut kojukseni saunalla varustettua kojua, mutta kävin vilkaisema saunakojua aamulla ennen poistumista kojulta. Päätin silloin, että saunomista kuvausyön yhteydessä on kokeiltava. Tänä kesänä päätin sitten yhdistää karhukuvauksen ja saunomisen. Kokeilemaan lähdin veljeni kanssa.

Hossan Karhujen saunakojussa on yhdistetty kuvauskoju ja sauna. Sauna on sisään mentäessä vasemmalla ja oikealla on kuvaustilat 3-5 kuvaajalle. Koju on korkea ja sisällä pystyy liikkumaan normaalisti seisoen. Kojussa on kerrosvuoteet kahdelle hengelle ja lisävuode.

Sauna oli varustettu isolla ikkunalla, josta oli mahdollista katsoa saunasta karhujen vierailuja.

Miten kaikki sitten sujuikaan?

Saavuimme kojuille noin klo 17.30 lyhyen kävelymatkan jälkeen. Kojut sijaitsevat suoalueen reunalla. Karhuille oli laitettu syötiksi runsaasti lohen perkuujätteitä. Paikalla oli suuri määrä lokkeja heti, kun syötit olivat paikalla. Kotkat kävivät hakemassa ruokaa, jolloin lokit poistuvat paikalta. Ensimmäinen karhu tuli paikalle vasta noin klo 20.30. Karhu ruokaili noin 15 minuutin ajan ja sitten poistui paikalta. Naapurikojussa oli karhujen katselijoita, jotka poistuivat yhdessä paikan isännän kanssa klo 22 maissa. 

Olimme päättäneet, että sauna laitettaisiin päälle vasta, kun aurinko laskee ja kuvaamismahdollisuudet heikkenevät. Kojuisäntä palasi paikalle ja laittoi saunan lämpiämään. Kyseessä oli normaali puulla lämmitettävä kiuas. Pesuvedet oli tuotu paikalle erikseen järjestäjän toimesta, koska olimme kaukana vesistöstä. Sauna lämpisi valmiiksi tunnissa. Saunaa ei lämmitetty kovin kuumaksi, jotta siellä voi olla pidemmän ajan ihastelemassa mahdollisia karhujen vierailuja.

Sauna oli varustettu isolla ikkunalla, josta oli mahdollista katsoa saunasta karhujen vierailuja. Ikävä kyllä meillä oli tällä kertaa huono onni ja yhtään karhua emme nähneet saunomisen aikana. 

Ainoa ohje saunomiseen oli, että älkää heittäkö löylyjä, jos karhut ovat lähellä kojua. Karhut pelästyvät löylyn ääntä, jos ikkunan yhteydessä oleva tuuletusikkuna on samanaikaisesti auki.
Saunasta ei tietenkään voi mennä ulos vilvoittelemaan, vaan vilvoittelu tapahtui kuvauskojun puolella. 

Itse nautin rauhassa saunan lämmöstä useamman kerran. Veljeni vetäytyi nukkumaan aiemmin, mutta itse valvoin noin kello yhteen asti yöllä. Nukuin kolmisen tuntia auringon nousuun asti. Harmittavaa kyllä aamunkaan aikana ei tullut yhtään karhua vierailulle.

Aamulla kojuisäntä tuli noutamaan meitä. Hän pystyi kertomaan, että pari karhua oli vieraillut lähes heti sen jälkeen, kun olin käynyt nukkumaan. Kojun läheisyydessä on riistakamerat, joiden kuviin oli tallentunut karhujen vierailut meidän nukkuessa. 

Suosittelen lämpimästi karhujen katselun ja saunomisen yhdistämistä. Tällaista yhdistelmää ei löydy todennäköisesti mistään muualta maailmasta kuin Suomesta. 

Lisätietoja: www.hossankarhut.fi

Lisää luettavaa

Sauna-lehden artikkelit

08.07.2024

Laadukkaat löylyt laineilla

Sauna-lehti tutustui tunnelmalliseen elämysristeilijään, M/Y Fortuneen, jonka puulämmitteinen sauna jätti todella miellyttävän vaikutelman.

nainen pitelee saunavihtaa/saunavastaa

Sauna-lehden artikkelit

25.06.2024

Vastonko vai vihdonko saunassa?

Saunominen kesällä on täyttä juhlaa ja sen kruunaa alkukesän pihkalehtiset juhannusvastat. Mutta mistä tulee nimi…

Sauna-lehden artikkelit

18.06.2024

Vuoden Löylynhenki varttihedonisti Laitinen: ”Saunakokemus on aina subjektiivinen”

Löylynhenki 2024 -palkinnon saa tamperelainen toimittaja Vesa Laitinen, joka nauttii hyvästä saunasta, ruoasta ja viinistä.