Näin otsikoitiin Sauna-lehdessä 2/1952 juttu, jossa kyseltiin Saunaseuran jäseniltä ja Vaskiniemessä vierailleilta merkkihenkilöiltä vaikutteita uudesta saunasta sekä sen löylyistä. Eikä siitä otsikkokaan parane.
Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Saunaseuran kuva-arkisto
Heinäkuun 23. päivä 1952 oli Saunaseuralle sekä historiallinen että iloinen: monien vuosien toive oli toteutunut ja seuran johtokunta sekä uuden tutkimussaunan rakennustoimikunta pääsivät ensi kertaa kokeilemaan Vaskiniemen kolmen eri saunan löylyjä.
Saunaseurassa oli puuhattu tutkimussaunan rakentamista seuran silloisen Humallahdesssa sijaitsevan saunan yhteyteen jo vuonna 1947.
Paria vuotta myöhemmin asetettiin rakennustoimikunta johtamaan tutkimussaunan toteuttamista, mutta Helsingin kaupunki ei hyväksynyt uudisrakentamista Taivallahdessa sijaitsevalle tontille.
Onneksi, voisi näin jälkeen päin sanoa, sillä uutta paikkaa alettiin haarukoida Lauttasaaresta. Näin päädyttiin Vaskiniemeen.
Olympiahuuma projektin veturina
Tavoitteeksi asetettiin koesaunan valmistuminen Helsingin olympialaisiin kesäksi 1952.
Ensimmäinen virallinen varainkeräys tehtiin keväällä 1950. Siitä projekti eteni historiankirjojen mukaan ajoittain jopa ”kriisitunnelmissa”.
Tammikuussa 1951 kohotettiin hätähuuto: rahat olivat lopussa. Veikkausvaroista, valtionavusta ja pankkilainasta saatu seitsemän miljoonan markan kassa oli tyhjä.
Lisää rahaa tarvittiin kymmenen miljoonaa markkaa. Jäsenistö ja varsinkin sen lompakot tarvittiin avuksi: tuhannelta jäseneltä pyydettiin lainaksi 10 000 markkaa mieheen, yhdeksän prosentin korko luvattiin maksaa ilmaisina saunalippuina.
22. joulukuuta 1962.
Olympialaisetkin painoivat päälle ja monesti onkin todettu, että ilman suomalaisten olympiahuumaa koko Vaskiniemen sauna olisi saattanut jäädä tekemättä tai ainakin sen valmistuminen olisi viivästynyt reippaasti.
Vaskiniemen suunnittelijaksi löytyi arkkitehti Heikki Sysimetsä, Saunaseuran jäsen ja suursaunojen kokenut suunnittelija.
Suurimpana yhteissaunojen haasteena hän piti kaikille sopivan lämpötilan ja löylyn kosteuden löytymistä.
Niinpä hän suositteli kahden saunan järjestelmää, jossa oli kuiva hikoilusauna ja varsinainen löyly- ja vihtomissauna. Saunaseuralle tämä ajatus sopi erinomaisesti.
Urakkakilpailun voitti Oy Rakennustoimi. Yritys oli erittäin suuri tekijä pääkaupunkiseudulla ja sattumoisin Rakennustoimi oli mukana rakentamassa myös olympiastadionia ja kisakylää.
Rakennustoimen omistaja, Juho N. Syvähuoko oli myös Saunaseuran jäsen. Hänen toinen yrityksensä, Rakennuskonepaja, valmisti Syvähuokon konstruoimia Aito-kiukaita.
Tietysti hän halusi tuoda sellaiset Vaskiniemeenkin.
Lisää jäseniä, lisää saunoja
Lopulta Saunatalo saatiin valmiiksi. Ensimmäisessä vaiheessaan siinä oli savusauna, kaksi uloslämpiävää saunaa ja tutkimuskäyttöön toteutettu sauna aputiloineen.
Saunaseuran kunniajäsen, arkkitehti Juhani Katainen tuntee Saunatalon jos kuka – onhan hän ollut mukana talon laajennuksissa ja kunnossapidossa vuosikymmeniä.
– Vuonna 1969 osallistuin Humallahteen suunniteltavan saunan suunnittelukilpailuun. Sain toisen palkinnon kilpailussa ja seura halusi jatkaa saunasuunnittelua ehdotukseni pohjalta.
– Suunnitelmia kehitettiin 1970-luvun puoleen väliin, jolloin työ pysäytettiin toteuttamiseen tarvittavien varojen puutteen vuoksi. Jatkoin kuitenkin seuran jäsenenä yhteistyötä erilaisia tehtäviä suorittaen, Katainen muistelee.
Kataisen mukaan arkkitehti Irmeli Visanti on suunnitellut Saunatalolla Nelosen korjauksen ja Kolmosen.
– Suunnittelin 1999 tutkimussaunan muutoksen niin sanotuksi City-saunaksi, jonka arkkitehti Gina Sundgrén vastikään uudisti nykyaikaiseksi sähkösaunaksi. Minä olen suunnitellut kaksi uusinta savusaunaa. Niiden rakentamisen perusteena oli ruuhkien purkaminen.
– Saunarivistö muodostaa näin ”porvoolaisen” julkisivun meren puolelle. Kesäistä saunatarvetta helpottamaan toteutimme mobiilisaunan Saunatalon viereen.
– Nykyisessä tilaryhmittelyssä Saunatalo toimii hyvin. Suunnitellut lisätilat keittiöön ja kellariin helpottavat kasvavien käyttäjämäärien ruokapalveluja. Päivittäinen käyttäjämäärien säätely tullee miellyttävyyden ja joustavuuden kannalta tarpeelliseksi, Katainen pohtii.
– Saunatalosta on vuosien mittaan pidetty hyvää huolta ja näin menetellen rakennusta voidaan käyttää myös jatkossa.
– Ympäröivän kaupunkirakenteen kehitys tuo varmuudella uusiakin haasteita, mutta uskon, että Saunatalo ympäristöineen voidaan säilyttää käytössään.
Otsikon sitaatti on ministeri Mauri Miettusen, joka oli kutsuttuna kaikkien valtioneuvoston jäsenten lailla Vaskiniemeen saunan ensimmäisillä viikoilla.
Miettunen toimi maatalousministerinä Urho Kekkosen kolmannessa hallituksessa. Kekkonen kävi saunomassa elokuun ensimmäisellä viikolla.
MAAILMAN KUULUISIN SAUNA?
Vaskiniemen sauna otettiin käyttöön olympialaisten toisella viikolla ilman sen suurempia vihkimisiä tai juhlallisuuksia. Saunatalo annettiin viikoksi olympiatoimikunnan käyttöön ja siellä vieraili runsaasti olympialaisiin saapuneita urheilijoita, joukkueiden johtajia ja diplomaatteja.
Näin Saunatalo pääsi esittelemään suomalaista saunakulttuuria rajojemme ulkopuolelle heti valmistumisensa jälkeen.
Tarinan mukaan seuran johtokunta ensilöylyissään keksi kutsua myös olympialaisissa mukana olevat lehtimiehet ja -naiset kokeilemaan Vaskiniemen löylyjä. Kutsu lähetettiin Olympialehtipalvelun ja STT:n välityksellä.
Eipä tainneet kutsujat arvata, kuinka paljon sauna kiinnosti! Sauna-lehden mukaan kutsua noudatti 1 200 toimittajaa, joista 800 oli ulkomaalaisia. Kertomatta kuitenkin jäi, kuinka tämä valtaisa ryntäys käytännössä toteutettiin.
Matti Viherjuuri arvioi kuitenkin Sauna-lehden artikkelissaan Vaskiniemen Saunatalosta tulleen kerralla maailman kuuluisin sauna.
Lähteet:
Aatteita ilman vaatteita, Suomen Saunaseuran kuusi vuosikymmentä 1937–1997, Suomen Saunaseura / Laura Junnila
Kiukaan kutsu ja löylyn lumo, Tuomo Särkikoski, Gummerus Kustannus Oy, 2012
Aatteita ilman vaatteita, Suomen Saunaseuran kuusi vuosikymmentä 1937–1997, Suomen Saunaseura / Laura Junnila
Kiukaan kutsu ja löylyn lumo, Tuomo Särkikoski, Gummerus Kustannus Oy, 2012
Sauna-lehden vuosikerrat