Sulje

Jokaisen kuun 1. lauantai on jaettu ja jokaisen kuun 1. maanantai huoltomaanantai

Katso tarkemmat aukioloajat

Saunatalo on avoinna myös helatorstaina

-Naisten päivät ovat maanantai ja torstai

-Miesten päivät tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai

-Kuukauden ensimmäinen lauantai on on jaettu lauantai

Hinnasto

Jäsen

12 €

Vieras jäsenen seurassa

25 €

Jäsenen lapsi 7-15 v.

6 €

Lapsi alle 7 v.

ilmainen

11 saunomiskerran kortti

120€

3kk kortti - M / N

275€ / 115€

Vuosikortti - M / N

695€ / 275€

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Kahvio/kassa 050 372 4167
(saunojen aukioloaikana)

Y-tunnus: 0116872-9

Tietosuojaseloste

Saunaseuran tarkoitus

Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta.

Saunaseura Saunasiskojen juhlalöylyt Marskin saunassa

Sauna-lehden artikkelit

30.10.2023

Saunasiskoja istumassa saunan kuistilla

– Taas ollaan saunassa, jonne ei oltaisi muuten päästy! Näin kuultiin Marskin Majan lauteilla elokuun lopussa. Tähän lauseeseen kiteytyy hyvin epävirallisen, rennon ja ennen kaikkea saunomisesta nauttivien Saunasiskojen toiminta.

Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Jonna Pennanen

Maire ”Maijje” Alanko ahkeroi kovin pyörittäessään Saunasiskojen vilkasta toimintaa. – Minua motivoi eniten se, että ihmiset tuntuvat viihtyvän ja nauttivan, ja kertovatkin sen. Meillä on ollut valtavasti sellaisia hetkiä, jolloin hyvän mielen ja rakkauden tuntee voimakkaasti. Niin on ihmisen hyvä elää!

Kaiken takana on nainen. Maire ”Maijje” Alanko oli vuonna 1988 silloisen työpaikkansa asiakastilaisuudessa saunomassa naisten vuorolla. Saunasta piti poistua turhan aikaisin miesten vuoron tunkiessa päälle.

Maijje puuskahti, että pitäisi olla saunaseura vain naisille, niin ei olisi koskaan kiire pois.  – No perusta sellainen, kuului ehdotus.

– En ikimaailmassa olisi uskonut, että tämä Saunasiskot-ryhmä tulisi viettämään joskus 25-vuotisjuhliaan, Maijje sanoo.

Niin vain kävi ja reilut 50 Saunasiskoa kokoontui Lopelle Marskin Majalle tutustumaan majan historiaan, saunomaan, uimaan, viihtymään ja nauttimaan herkullisen juhlaillallisen upeissa puitteissa.

– Aloimme Sirkku Hurmerinnan kanssa vain järjestää saunoja sen kummemmin tulevaisuutta miettimättä, Maijje muistelee.

– Kun 15 vuotta oli mennyt, toiminta alkoi tuntua vakiintuneelta ja jatkuvan omalla painollaan. Välillä en ole suunnitellut kuin yhden saunakäynnin kerrallaan, mutta useimmiten hahmottelen toimintaa ainakin puoli vuotta eteenpäin ja varauksia on tehtynä useaan saunaan.

Kun Maijjelta lähtee sähköpostilla kutsu seuraaviin tapaamisiin, jakelussa on nyt 312 Saunasiskoa.

– Kun aloitimme, kaikki jäsenet olivat töissä työeläketoimialalla. Jossain vaiheessa alkoi tulla painetta ottaa mukaan ystäviä, tuttuja ja sukulaisia, kun tieto meistä levisi satunnaisissa keskusteluissa. Mukaan on parin vuoden aikana tullut tosi innokkaita uusiakin jäseniä.

– Aktiiveja on nyt yli 130. Jotkut käyvät harvoin, mutta silloin tällöin kuitenkin. Lisäksi on Saunasiskoja, jotka ovat alkaneet uudelleen aktiivisen saunomisen meidän joukossamme oltuaan välillä pois. Alkuperäisjäseniä on mukana edelleen yllättävän monta.

– Ryhmämme on vuosien myötä keski-iältään vanhentunut, mutta on siskoissa mukana nuorisolaisiakin eli alle nelikymppisiä, Maijje nauraa.

Marjo (vas), Päivi ja Kaisa ovat olleet pitkään Saunasiskoja, Päivi lähes perustamisesta asti. Heillä on yhteistä työtaustaa. – Eläkkeelle jäämisen jälkeen ei ole enää työpaikan tuomaa sosiaalista ryhmää. Tämä on hyvä kaveriporukka, Marjo sanoo.
Siskojen mukaan lauteilla puhutaan mistä vain paitsi töistä, politiikasta ja miehistä. – Naisiin ja naiseuteen liittyviä asioita. Äskenkin joku kertoi uudesta ruoka-aineesta, jossa on kaikki terveelliset ainesosat ja hyvä maku, mutta ei yhtään kaloria, naiset nauravat.

Saunoja joka makuun

Maijjella on tarkasti Excelissä tallessa tiedot Saunasiskojen käymistä saunapaikoista.

– Tähän mennessä 122! Eipä olisi uskonut, Maijje hymyilee.

Nainen saunan jälkeen laiturilla
Lähes autuas ilme kertoo paljon.

– Lisäksi olemme tehneet jo seitsemän ulkomaanmatkaa yhdessä mm. Portugaliin ja Italiaan. 

Tulossa on matka Itävaltaan. Ulkomaanmatkoja vetää ja järjestää nykyään Taina Hedman

Kotimaassa kaukaisimmat retkikohteet ovat Herrankukkaro Rymättylässä ja Storfinnhova Gård Kemiönsaarella. Useimmiten saunotaan kuitenkin pääkaupunkiseudulla, jonka saunoihin on kaikkien helpompi tulla.

– Uudet ja yllättävät, ihan lähellä olevat saunat aiheuttavat ällistyttävän osallistumisinnon. Esimerkiksi redS-sauna Itä-Pasilassa ja Katajanokan vankilan sauna saivat alkuvuodesta niin suuren suosion, että sain järjestää niihin useamman käynnin.

Kaikki saunat ovat olleet omalla tavallaan elämyksiä.

– Ensimmäinen kerta Kaurilan saunassa lumen keskellä tammikuun pakkasilla on unohtumaton kokemus. Samoin saunominen Saunasaaressa syksyisen hernerokkasumun keskellä, Maijje muistelee.

Maijje sanoo itse rakastavansa erityisesti vaatimattomia ja pelkistettyjä saunoja, kuten iki-ihanaa Merenkävijöiden saunaa Särkässä.

– Toinen lempisaunani, jossa käymme joka kesäkuussa, on lammen rannalla oleva savusauna Tammelassa. Villa Kiven saunassa luemme runoja, Soukanniemessä katsomme leimuavaa alkusyksyn auringonlaskua, ”sampanjasaunoja” pidämme vuosittain, avantoon pääsy on arjen luksusta ja karaokeakin on saunalla laulettu, Maijje kertaa tapahtumia.

Briitta on ollut aktiivinen Saunasisko jo 20 vuoden ajan ja Marita kymmenen vuotta.
– Sauna kuuluu elämään. Saunasiskoja yhdistää ystävyys ja yhteisöllisyys. Ja mikä kumma siinä on, että Maijjen järjestämillä retkillä on aina hyvä ilma!

Saunakulttuuri elää ja voi hyvin

– Saunominen on sosiaalista toimintaa, nykyajan meditaatiota ja mindfullnes-harjoittelua parhaimmillaan, Liisi kuvaa. Hän on ollut sekä Suomen Saunaseuran että Saunasiskojen jäsen viisitoista vuotta.

Maijje on seurannut läheltä suomalaisen saunakulttuurin kehitystä ja näkee selvän muutoksen.

– Nykyisin saunotaan varmaan eniten ystäväporukoissa ja yleisillä saunavuoroilla, ainakin kaupungeissa. Perheen yhteisten saunailtojen uskon vähentyneen, kun viikoittainen saunavuoro ei ole ainoa peseytymistapa.

– Kaupalliset toimijat ovat ilmaantuneet ja saunominen on muuttunut selkeämmin liiketoiminnaksi. Saunoja on tullut aivan huikea määrä tarjolle, uusia saunoja on rakennettu ja olemassa olevia avattu yleisesti vuokrattavaksi. Suomessa on hauskan hirmuinen määrä saunatapahtumia, etenkin sulana vuodenaikana, Maijje toteaa.

– Nuorille tulee välillä yllätyksenä, ettei pöpelikössä olevassa savusaunassa ole suihkua tai hiustenkuivaajaa, Maijje nauraa.

– Ennen saunassa pestiin pois ruumiillinen lika, nyt puhdistuu mieli ja sielu. Toivon, että kaikki naiset löytävät oman saunaseuransa! Siitä saa niin paljon ystävyyttä, iloa ja voimaa. Ei kun perustamaan!

Mannerheimin lahjaksi saama Marskin maja pystytettiin Marskin toivomuksesta Lopelle.

MARSKI VALITSI LOPEN

  • Suomen marsalkka Mannerheim sai vuonna 1942 metsästysmajan eli Marskin Majan syntymäpäivälahjakseen 14. divisioonalta Rukajärvellä.
  • Maja rakennettiin Lieksajärven rannalle Keihäsniemeen Suomen miehittämässä Itä-Karjalassa.
  • Kenraalimajuri Erkki Raappanan komentamana 14. divisioona oli jatkosodan maineikkaimpia joukkoja. Raappana kokosi majan ja saunan suunnitteluun ja rakentamiseen ammattilaisten porukan eri komppanioista, kirvesmiehiä tarvittiin yli 60. Majan suunnitteli arkkitehti, luutnantti Eino Pitkänen.
  • Kun alkoi näyttää siltä, että tuleva valtionraja ei siirry itään, Marski toivoi, että Maja ei jää Venäjän puolelle. Oli siis kaksi vaihtoehtoa: polttaa se tai purkaa ja siirtää suojaan. Niinpä Maja saunoineen purettiin ja hirret sekä irtaimisto tuotiin Suomen alueelle.
  • Marskin Majan uudeksi sijoituspaikaksi oli esillä puolenkymmentä vaihtoehtoa. Niiden joukossa olivat muun muassa saari Koitereessa, hiekkarantainen maa-alue Keurusselällä sekä kaunis, metsäinen rinne Lopella Puneliajärven rannalla.
  • Vuonna 1945 Maja pystytettiin Marskin toivomuksesta Lopelle. Hän oli tuolloin tasavallan presidentti ja näin ollen Lopelle oli lyhyin matka Helsingin virkatehtävistä.
  • Mannerheim kävi viimeisen kerran majallaan keväällä 1948. Tämän jälkeen hän lahjoitti majan Suomen Yleiselle Metsästäjäliitolle, joka edelleen luovutti majan tätä varten perustetulle Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:lle. Yhdistyksen muodostavat upseerijärjestöt Jääkärisäätiö, Kadettikunta, Suomen Reserviupseeriliitto ja Upseeriliitto.
  • Vuodesta 1959 lähtien Marskin Maja on toiminut kesäisin yleisölle avoimena museona.

 

Marskin Majan sauna sijaitsee Lopella syvän ja puhtaan Puneliajärven rannalla.

MARSKIN PARAS SAUNA

 

Marsalkka Mannerheim oli suuri saunan ystävä ja tunnisti hyvän saunan sellaiseen päästyään. Hän piti Marskin Majan saunaa parhaimpana kokemistaan saunoista. Mannerheimin kerrotaan ihastuneen suuresti Marskin Majan saunaan jo ensilöylyissä. Marski piti saunasta niin paljon, että kun hän sittemmin lahjoitti Majan eteenpäin, lahjakirjaan lisättiin Marskin toivomus saada Kirkniemen kartanon rantaan tismalleen samanlainen sauna kuin Marskin Majalla oli. Marsalkan toivomus toteutettiin vuonna 1948. Myöhemmin tämä Lohjan järven rantaan rakennettu sauna paloi.

  • Saunarakennus on hyvin tilava, 42-neliöinen. Löylyhuone on 16,5 neliötä. Nykyisin saunassa on alkuperäisen kaltaiset, 195 senttiä leveät ja 45 senttiä syvät, vähäoksaisesta kuusesta tehdyt lauteet. 15 saunojaa mahtuu helposti kerralla lauteille.
  • Hyvät, kosteat löylyt antaa jatkuvalämmitteinen, kotimainen Veto 2 -kiuas. Se soveltuu 18–40 neliön kokoiseen saunaan eli löylyä kyllä riittää. Kivinä on oliviinidiabaasia.
  • Vuosina 1958–1959 Marskin Majalle tehtiin rakennusten peruskorjaus, jolloin muun muassa turvekatot vaihdettiin haljasriukukatoiksi.
  • Saunaan tehtiin suuri peruskorjaus myös vuonna 2020. Silloin mm. uusittiin jätevesijärjestelmä ja lämminvesivaraaja, löylyhuoneen alimpia hirsiä osittain uusittiin eli kengitettiin, asennettiin lattialämmitys sekä uusittiin lauteet.
  • Sauna on tilauksesta käytössä ympäri vuoden. Kirkas ja syvä Puneliajärvi on ihanteellinen uimareille ja talvella voi pulahtaa avantoon.

 

Saunaan on tehty peruskorjaus vuonna 2020.

HISTORIAN HAVINAA JA HYVÄT LÖYLYT

Jykevistä kelohongista rakennettu Marskin sauna tarjoaa historiansa lisäksi hyvät löylyt sekä uintimahdollisuuden Punelian kirkkaassa vedessä.

Saunan tilavuokra on päivällisen/illallisen yhteydessä 179 euroa + 10 euroa henkilöltä ja ilman ruokailua 389 euroa  + 10 euroa henkilöltä.

Hinta sisältää saunan esilämmityksen, pyyhkeet sekä saunan ja ranta-alueen yksityiskäyttöön kolmeksi tunniksi. Lisätunneista laskutetaan erikseen.

Majan kanssa samassa pihapiirissä toimii myös laadukas tilausravintola, joka toimii ympäri vuoden järjestäen mm. kokouksia, juhlia, virkistyspäiviä ja illallisia. Kesäisin alueella toimii myös kesäravintola.

Ravintola-, sauna- ja tapahtumatarjonnasta vastaa Elämysten Makumaja Oy/Atte Karppinen ja Kimmo Rikkonen.

Lisätietoja: www.marskinmaja.fi

Lisää luettavaa

Sauna-lehden artikkelit

24.05.2024

Saunat Suomen kartalla: Kauhtuan sauna

Tampereelta kolmostietä 40 kilometriä pohjoisen suuntaan sijaitsee pieni Kyrösjärvi ja sen rannassa yleinen sauna.

Sauna-lehden artikkelit

26.04.2024

Saunatapaturmat johtuvat useimmiten kaatumisesta — pahat palovammat yleensä miehillä

Viime vuonna julkaistuista saunatutkimuksista saatiin uutta mielenkiintoista tietoa saunassa sattuvista tapaturmista.

Sauna-lehden artikkelit

19.04.2024

Intohimoinen saunoja viihtyy saunabisneksessä — Narvin uusi toimitusjohtaja on tuttu narvilainen

Narvin toimitusjohtaja vaihtui viime syksynä. Tehtävässä aloitti Samuli Nurminen, joka teki paluun Narville.