Systemaattinen kirjallisuuskatsaus lääketieteelliseen saunatutkimukseen viiden vuoden ajalta.
Teksti:
Heikki Junkkari, LL, syöpätautien erikoislääkäri
Antti Junkkari, LT, neurologiaan erikoistuva lääkäri
Kuvat: Hannu Pakarinen
Sauna on köyhän miehen apteekki. Saunominen parantaa kaiken nivelkolotuksista infektioihin sekä ehkäisee sydänsairauksia, dementiaa ja masennusta. Onko väitteillä todellisuuspohjaa ja mitä oikeastaan saunomisen terveysvaikutuksista tiedetään? Mitä saunatutkimuksen saralla on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana ja kestävätkö tutkimukset kriittisen arvion?
Lääketieteellisessä tutkimuksessa on huomattavia laatueroja. Hyvälaatuinen tutkimus on vähemmistössä, riippumatta tutkimuskohteesta tai erikoisalasta. Tutkimuspopulaatio voi olla pieni, seuranta-aika lyhyt tai tutkimusprotokollaan voi liittyä ongelmallisia piirteitä.
Esimerkkinä: Tutkimus raportoi säännöllisen saunomisen vähentävän sairastumisia ylähengitystieinfektioihin kuten flunssiin. Kuitenkin tarkemmin asiaan perehtyessä käy ilmi, että tutkimukseen osallistui yhteensä vain 30 tutkittavaa. Näistä 15 tutkittavaa saunotettiin kerran viikossa. Tutkittavat raportoivat kuukauden ajan flunssa-oireistaan. Kuitenkaan tutkittavista ei otettu virusnäytteitä, kontrolloitu infektioihin vaikuttavia tekijöitä kuten astmaa ja tupakointia tai tarkastettu potilastietokannoista, hakeutuivatko tutkittavat lääkärin vastaanotolle infektioiden takia. Iltapäivälehden toimittaja poimii tutkimustuloksen ja soppa on valmis.
Lääketieteellisen tutkimuksen arviointi on taitolaji ja maallikon voi olla hankala päätellä, onko tulos merkittävä vai ei.
Kirjallisuuskatsaus on juuri sitä, miltä se kuulostaa, katsaus kirjallisuuteen. Halusimme tutkia, mitä muut tutkijat ovat ovat aiheesta julkaisseet. Ennen kuin sukelsimme lääketieteellisiin tietokantoihin ja luimme jokaisen artikkelin, asetimme reunaehdot katsaukseen sisällytettäville julkaisuille.
Tutkimuksessa oli arvioitava saunan pidempiaikaisia terveysvaikutuksia tai jos tutkimuksessa arvioitiin välittömiä vaikutuksia, kuten sykkeen tai verenpaineen muutosta, oli näiden tutkimusten oltava satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia.
Arviomme artikkelit edelleen näytönasteluokkiin A, B, C ja D. Näytönaste A tarkoittaa vahvaa luottamusta esitettyyn tulokseen ja näytönaste D viittaa erittäin heikkoon luottamukseen. Matalampi näytönaste ei välttämättä tarkoita sitä etteikö havaittu tulos olisi todellinen, mutta tutkimusasetelmassa, tutkimuspopulaation koossa tai metodologiassa on parantamisen varaa.
Tarkempi listaus arvioiduista artikkeleista löytyy artikkelin lopusta.
Mitä sitten saimme selville?
Kontrolloitujen satunnaistutkimusten tekeminen on kallista puuhaa, mikä näkyi niiden lyhyinä seuranta-aikoina. Hyvillä koeasetelmillakin seuranta-ajat vaihtelivat vuorokaudesta muutamaan viikkoon. Näiden pohjalta voimme kuitenkin sanoa, että löyly laittaa veren virtaamaan, hengityksen kulkemaan ja nostaa hien pintaan. Se vaikuttaa moninaisilla tavoilla verenkiertoomme ja sen säätelyyn, ainakin lyhytaikaisesti – toistettuna ehkä pidempäänkin. Mahdollisesti juuri näihin vaikutuksiin pohjautuvat useat saunan terveysvaikutukset, niin hyvässä kuin pahassa.
Saunassa unohtuvat murheet ja nyt tutkimustiedon valossa ehkä jotain muutakin. Mielestämme kirjallisuuskatsauksen lääketieteellisesti laadukkaimmassa tutkimuksessa (Jesús Cudeiron et al., 2023) lyhyt saunominen 50 asteisessa saunassa heikensi henkilöiden kykyä muistaa ennen saunomista näytettyjä kuvia seuraavana päivänä – verrattuna henkilöihin jotka eivät saunoneet tai oleskelivat 28 °C lämpötilassa. Tutkijat ehdottavat, että ilmiön taustalla voi olla lämmön aiheuttama stressihormonien vapautuminen, jotka puolestaan hermosolutasolla vaikuttavat aivoissa muistijäljen lujittumiseen. Tutkimus herättää paljon kysymyksiä siitä, miten pitäisi suhtautua saunomiseen välittömästi oppimistilanteen jälkeen. Varmaa on se että lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan ennen pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.
Vaikka sauna heikentäisi muistijälkien lujittumista, ei se näytä aiheuttavan muistisairauksia vaan ennemminkin vähentävän dementiariskiä. Laajassa suomalaisessa kohorttitutkimuksessa (Knekt et al., 2020) havaittiin että säännöllinen saunominen ilmeisesti vähentää dementian riskiä, myös silloin kun muut tyypilliset dementian riskitekijät on otettu huomioon. Säännöllisesti saunovilla henkilöillä (3 ≥ kertaa viikossa) dementiariski oli alle puolet vähän saunovien (0-1 kertaa viikossa) dementiariskistä. Huomioitavaa on kuitenkin se että samassa tutkimuksessa raportoitiin yli 100 asteessa saunovien dementia-riskin olevan suurempi kuin matalammissa lämpötiloissa saunovilla (80-99 asteessa tai alle 80-asteessa). Kovien löylyjen ystävien lohduksi voidaan todeta, että kuumissa löylyissä viihtyvien osuus oli tässä tutkimuksessa selkeästi pienempi kuin muiden ryhmien eikä emmekä tekisi tästä vielä suuria johtopäätöksiä.
Katsauksen perusteella vaikuttaisi siltä, että lihasharjoittelun jälkeen saunominen on ilmeisesti tehokkaampaa kuin lihasharjoittelu yksinään (Bartolomé I et al, 2021). Saunominen treenien jälkeen ei siis välttämättä ole vain mukavaa, vaan myös hyödyllistä! Saunomisesta voi olla myös etua valmistautuessa urheilusuoritukseen lämpimissä olosuhteissa (Bartolomé I et al, 2021, Siquier-Coll J et al., 2023) mutta osin tulokset tämän suhteen ristiriitaisia (Ashworth E et al, 2023). Huomioitavaa, että näissä töissä tutkimuspopulaatiot varsin pieniä, lisätutkimusta tarvitaan.
Usein saunominen (3-7 kertaa viikossa) vaikuttaa merkittävästi vähentävän kuolleisuutta sydän-ja verisuonisairauksiin (Laukkanen JA et al, 2023) sekä vähentävän kokonaiskuolleisuutta (Kunutsor SK et al., 2024), joka on merkittävä näyttö saunomisen positiivisista vaikutuksista.
Saman tutkimusryhmän julkaisemissa töissä usein saunomisen on havaittu muun muassa vähentävän psykoosiriskiä (Kunutsor SK et al., 2024), vähentävän riskiä laskimoveritulpalle (Kunutsor SK et al., 2019), vähentävän riskiä sairastua keuhkoahtaumatautiin (Kunutsor SK et al., 2023), vähentävän riskiä sairastua keuhkokuumeeseen miehillä, joilla on korkea hsCRP-arvo (Kunutsor SK et al., 2023) ja kompensoivan alhaisen sosioekonomisen aseman aiheuttamaa lisääntynyttä kokonaiskuolleisuuden riskiä (Kunutsor SK et al., 2022).
On kuitenkin huomioitava, että edellä mainitut tulokset perustuvat yhteen tutkimuskohorttiin (Kuopio Ischemic Heart Disease (KIHD), kerätty 3/1984-12/1989), josta on julkaistu useita samoja aiheita käsitteleviä tutkimuksia (mm. tässä katsauksessa kaksi julkaisua keuhkokuumeesta, kaksi julkaisua keuhkoahtaumataudista). Vaikka tutkimukset on julkaistu samasta potilaskohortista seuranta-ajat ja potilasmäärät vaihtelevat. Kirjallisuuskatsauksen tekijöillä herää huoli siitä, että osa havaituista muutoksista on saatu esille tilastollisen kikkailun ja muuttujien yhdistelyn seurauksena. Kun samaa aineistoa käsitellään toistuvasti, voidaan löydää tilastollisia merkitsevyyksiä, joita ei voida yleistää tai edes löytää aineiston ulkopuolelta. Tutkimusta on siis toisinnettava muissa aineistoissa, jotta asiasta saadaan parempi varmuus.
Jos ei sauna, viina ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi
Kirjallisuuskatsauksessa ei tullut esille, että saunominen lisäisi sairastuvuutta mihinkään nimenomaiseen sairauteen, mutta tieto siitä että saunomisella ja sairaudella ei ole yhteyttä on tärkeää. Esimerkiksi saunominen ei näytä vaikuttavan munuaisten vajaatoimintaan tai lisäävän riskiä sairastua krooniseen munuaissairauteen (Kunutsor SK et al 2023), ei vaikuta riskiin sairastua syöpään (Laukkanen JA et al, 2019), ei vaikuta heikentävän hedelmällisyyttä (McKinnon CJ et al, 2022) eikä saunomisella ole pitkäaikaisvaikutuksia alavirtsatieoireiden kehitykseen tai luonnolliseen kulkuun (Pöyhönen A et al, 2021).
Saunomiseen liittyy kuitenkin myös odottamattomia riskejä. Kohtalokkaassa tapausselostuksessa (Kriikku P et al, 2020) vaikean kivun hoidossa käytettävän fentanyylilaastarin unohtaminen iholle saunassa johti myrkytykseen ja kuolemaan. Laastarimuotoisten lääkkeiden vapauttamat lääkepitoisuudet voivat muuttua merkittävästi lämpötilan seurauksena, eikä näiden kanssa tule lähteä saunomaan.
Myöskin odottamattoman sydänperäisen äkkikuoleman sairastaneista iäkkäistä (>80 -vuotiaista) useampi tapahtui saunassa kuin nuoremmilla (5.5 % vs 2.6 %). Tämä saattaa johtua siitä, että iäkkäämmät ovat alttiimpia saunomisen negatiivisille vaikutuksille (Puolitaival E et al, 2023).
Tärkeimmät syyt vammoihin saunomisen aikana olivat liukastuminen ja kaatumiset sekä huimaukset ja pyörtymiset (Kaiser P et al, 2023). Myöskin saunassa tapahtuvat kontaktipalovammat ovat melko yleisiä (Valtonen J et al, 2023), mutta onneksi suurelta osin vaikeusasteeltaan lieviä (lievät 92.6 %, keskivaikeat 6.5 %, vaikeat 0.9 %). Pienestä koostaan huolimatta palovammat tarvitsivat usein (>30 %) kirurgista hoitoa. On siis muistettava, että satuttaessaan itsensä kiukaaseen, on terveydenhuollon arvio usein tarpeen, koska pienetkin palovammat voivat olla syviä. Suurin osa (40%) palovammoista sattui kesäkuukausina, joka on varsin ymmärrettävää kun suomalaiset rientävät mökeille.
Saunomisen terveysvaikutuksia on tutkittu paljon, mutta saunassa tapahtuneita kuolemia ei. Saunan kuumuteen kuolleita on raportoitu noin 40 vuosittain ja arvioidaan että 80 prosenttia oli kuollessaan päihdyksissä (Korpi, H 2011). Ajankohtaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on käynnistänyt ensimmäistä kertaa laajan, koko maan kattavan tutkimuksen saunassa tapahtuvista kuolemista. Vuosi sitten käynnistyneen tutkimuksen aineistona ovat oikeuslääketieteelliset ruumiinavausasiakirjat vuosina 2016–2022 koko maasta ja tuloksia odotetaan seuraavan vuoden aikana.
Jos se näyttää ankalta, vaappuu kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se on todennäköisesti ankka
Mikään tutkimus ei ole täydellinen eikä pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Kuitenkaan kaikki tutkimus ei ole samanarvoista. Se, että tutkimus on julkaistu ei tarkoita sitä, että se olisi hyvää tiedettä. Esimerkkejä huonosta tieteestä päätyi myös tähän kirjallisuuskatsaukseen.
Tutkimusryhmä (Kerr K et al 2019) raportoivat tutkivansa intervention vaikutusta elämänlaatuun ja väsymykseen 39 Persianlahden sodan veteraanilla, joiden sodan jälkeisiä oireita tutkijat kutsuvat Persianlahden oireyhtymäksi. Oireyhtymän taustalla tutkijat ehdottivat olevan sodanaikaisen tuntemattomien myrkkyjen toksiini-kuorman. “Detoksifikaatioon” kuului 4-6 viikkoa urheilua, saunomista, kristalloitua nikotiinihapon ja hivenaineiden popisimista. Elämänlaatu ja oirekysely-kaavakkeet täytettiin ennen hoitoa ja kolme kuukautta sen jälkeen. Tutkijat raportoivat yhteenvedossaan hoitoprotokollan olevan tehokas ja turvallinen hoitokeino. Suorilta kirjallisuuskatsauksen tekijöillä hälyttää huuhaa-hälytin: Kyseessä on sairaus jota lääketiede ei tunnista (valtaosa asiantuntijoista luokittelee somatisaatiohäiriöksi), sairauden syyksi ehdotetaan myrkkyjä, joita ei voida mitata, hoitokeinoksi puhdistautumista mystisistä myrkyistä ja yhden tutkimuksen pohjalta suositellaan hoitokeinoa. Tutkimuksessa 18/39 (47%) putosi tutkimuksesta pois, jäljelle jäänyt tutkimuspopulaatio (16 koehenkilöä vs 5 kontrollia) ajettiin 16 tilastollisen testin lävitse, jotta löydettiin kuusi tilastollisesti merkittävää tulosta. Minkään tutkimuksessa toteutetun yksittäisen intervention (saunan, kristalloidun nikotiinihapon, hivenaineiden, liikunnan) vaikutusta oirekyselykaavakkeilla mitattuihin oireisiin ei pystytä mitenkään luotettavasti arvioimaan. Tällä tutkimuksella heitämme vesilintua.
“Mitä saunasta tulisi nykytutkimuksen valossa ajatella”
Kirjallisuuskatsaukseen päätyneiden tutkimusten perusteella voidaan kohtalaisella luottamuksella sanoa, että saunomisen terveysvaikutukset ovat nettopositiiviset. Saunalla ei voida tutkimuksen valossa hoitaa sairauksia, mutta terveyttä sillä voidaan mahdollisesti lisätä. Saunomiseen liittyvät suositukset ja varoitukset tulevat jatkossakin pohjautumaan asiantuntija-arvioihin, sillä tutkimusta jokaisen ohjeen taustalle yksinkertaisesti ei ole. Myöskään suosituksia optimaalisesta lämpötilasta tai saunomisajasta ei voida antaa. Sairaana ei tule mennä saunaan, ryyppääminen ei kuulu löylyihin ja jokaisen tulee kuunnella kehoaan siitä milloin saunasta tulee poistua.
Sauna ja saunominen on osa arvokasta kulttuuriperintöämme eikä sen lääketieteellinen tarkastelu voi kuvata yksistään laaja-alaisia merkityksiä yksilöille, yhteisöille tai kansalliselle identiteetille. Saunominen on kulttuuria, jolla on myös positiivinen vaikutus terveyteemme. Onkin perin kummallista, että esimerkiksi liikunta-ja kulttuuriseteleitä voidaan käyttää jääkiekkopeleihin ja elokuvalippuihin, mutta ei julkisiin saunoihin. Tässä olisi korjausliikkeen paikka.
