Sulje

Saunatalolla on toistaiseksi voimassa vieraskielto.

Katso tarkemmat aukioloajat

Saunatalo on avoinna myös helatorstaina

-Naisten päivät ovat maanantai ja torstai
-Miesten päivät tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai
-Kuukauden ensimmäinen lauantai on on jaettu lauantai
-Puhelin varauksia otetaan vastaan 11.00-12.00 saman päivän varauksille

Hinnasto

Jäsen

10 €

Vieras jäsenen seurassa

20 €

Jäsenen lapsi 7-15 v.

5 €

Lapsi alle 7 v.

ilmainen

11 saunomiskerran kortti

100€

3 kk:n kortti - miehet

250 €

3 kk:n kortti - naiset

100 €

koko vuoden kortti - miehet

580 €

koko vuoden kortti - naiset

230 €

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Kahvio/kassa 050 372 4167
(saunojen aukioloaikana)

Y-tunnus: 0116872-9

Saunaseuran tarkoitus

Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta.

Sauna: jokaisen matkailijan pitäisi saada kokea se

Sauna-lehden artikkelit

15.10.2021

Helsingin matkailupäällikkö Nina Vesterinen.

Helsingin uuden matkailupäällikön Nina Vesterisen mielestä sauna on tärkeä Helsingin ja koko Suomen matkailussa. Hän toivoo kuitenkin, että saunaelämyksestä tehtäisiin kansainväliselle matkailijalle helpommin lähestyttävä.

Teksti: Karoliina Saarnikko
Kuva: Reetta Virtanen

Edessäni istuu Helsingin kaupungin uusi matkailupäällikkö, Nina Vesterinen. Haastattelun aiheena on tietenkin sauna ja matkailu.

Yli 30 vuotta matkailualalla toiminut Vesterinen on työskennellyt ulkomailla ja kotimaassa useissa eri tehtävissä: elinkeinoelämässä, koulutuksessa, konsultoinnissa ja tutkimuksessa sekä vastannut myös vuosia Suomen matkailupolitiikan edistämisestä. Viimeiset kaksi vuotta hän toimi Muonion matkailupäällikkönä ja nyt hän on Helsingissä.

– Tarkoituksenani on johtaa ja kehittää Helsingin matkailua ja tehdä sitä kestävästi ja älykkäästi, yhteistyössä monien toimijoiden ja yritysten kanssa. Matkailua edistetään kaupungilla monessa yksikössä ja kentällä on monia toimijoita, joten yhteistyö on tärkeää, hän kertoo.

Helsingin kaupunki tukee matkailutoimijoita koronan jälkeisessä ajassa

Vesterisen tehtävän aloitus sijoittuu mielenkiintoiseen ja haastavaan vaiheeseen Helsingin matkailun historiassa. Koronapandemia on kurittanut erityisesti pääkaupunkiseudun matkailua kovalla kädellä.

– Helsingin matkailusta perinteisesti puolet on liikematkustusta, joka pysähtyi lähes kokonaan koronan vuoksi. Toinen puoli koostuu taas ulkomaalaisista matkailijoista, joten on selvää, että romahdus on ollut suuri, Vesterinen kertoo koronan vaikutuksista.

Nyt kaupungin matkailussa odotellaan toiveikkaana tilanteen muuttumista positiivisempaan suuntaan ja positiivisia merkkejä onkin jo ilmassa.

– Tilanteeseen vaikuttaa moni asia. Tietenkin se, miten virus etenee ja miten rokotukset etenevät ja mikä on niiden teho. Vaikka rajoitukset poistuisivat meiltä, muiden maiden rajoitukset vaikuttavat suoraan myös meidän matkailutilanteeseemme, hän muistuttaa.

– Asiakkaiden taloudellinen tilanne on myös keskeisessä osassa, sillä Suomessa kuten muuallakin todella moni on joutunut työttömäksi tai lomautettu, joten rahalliset resurssit ovat aikaisempaa heikommat. Ja tietenkin pelko, kuinka kauan kestää, että ihmiset uskaltavat jälleen matkustaa, hän toteaa.

Helsingin kaupunki on valmiina tukemaan matkailutoimijoita. – Voimme muun muassa kerätä ja välittää tietoa tulevaisuuden asiakkaista, keitä he ovat ja mitä he Helsingiltä kaipaavat. Tämän tiedon avulla matkailutoimijat voivat kehittää uusia tuotteita ja palveluita. Lisäksi Helsingin kaupunki on ollut vahvasti koronapassin kehittämisessä mukana ja selvittämässä sen mahdollisuuksia niin tapahtumien kuin matkailunkin suhteen.

Jo ennen korona-epidemiaa turvallisuus ja yhteiskunnan toimivuus olivat Helsingin matkailun valtteja.

– Me olemme Euroopan pääkaupungiksi varsin pieni ja väljästi asutettu, Vesterinen muistuttaa.

– Kun matkailu avautuu, nämä seikat sekä maineemme turvallisena maana myös pandemiaan liittyvissä asioissa merkitsevät varmasti matkustuspäätöksen tekemisessä, Vesterinen uskoo.

Helsingin matkailupäällikkö Nina Vesterinen
Nina Vesterinen haluaa kehittää Helsingin matkailua älykkäästi ja kestävästi.

Unesco-tunnustus saatava paremmin käyttöön

Tuoreen matkailupäällikön mielestä saunalla on todella tärkeä rooli sekä Suomen että Helsingin matkailussa.

– Jokaisen kansainvälisen matkailijan pitäisi saada kokea aito suomalainen sauna tullessaan Suomeen.

Hänen mukaansa kaupungin matkailuneuvonnasta kysytään usein, missä saunan voi kokea. – Usein kysytään, miten se sauna toimii ja mitä se maksaa. Sitä tiedustellaan tietenkin, mennäänkö sinne alasti ja menevätkö miehet ja naiset yhdessä. Ja halutaan tietää ihan askel askeleelta ohjeita, miten saunassa toimitaan, Vesterinen listaa yleisimpiä kysymyksiä.

Sauna on tärkeä osa hyvinvointimatkailua ja sen kehitystä, mutta Vesterisen mukaan vielä jotain puuttuu.

– Sauna kaipaa ulkomaalaisen kannalta tuotteistamista. Elämyksen luomiseen pitäisi paneutua vielä enemmän. Kokonaisuuteen voitaisiin ottaa mukaan saunaruoka ja -juoma ja liittää mukaan enemmän tarinaa ja kerrontaa. Tarvitaan ohjeita vaikkapa vihdontaan ja yleensäkin hyvään saunomiseen, Vesterinen pohtii.

– Elämyksellisiä paikkoja on tullut Helsinkiin viime vuosina lisää, kuten Allas Sea Pool ja Löyly Helsinki. Ne toimivat hyvin perinteisten korttelisaunojen rinnalla, jotka taas ovat mielenkiintoisia kulttuurillisia kokemuksia, Vesterinen toteaa.

– Ja sitten tietenkin hotellien saunat, myös ne ovat iso voimavara matkailun kannalta. Mutta hyödynnetäänkö niitä tarpeeksi? Vesterinen kysyy. – Hotellin vastaanotossa toki kerrotaan, jos talossa on sauna, mutta tietävätkö kaikki ulkomaalaiset asiakkaat, mitä se tarkoittaa tai miten saunassa toimitaan, Vesterinen pohtii.

Vesterinen ottaa puheeksi myös Unesco-tunnustuksen. Suomalainen sauna valittiin viime vuonna Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

– Tunnustus on hieno, mutta mielestäni sitä ei ole hyödynnetty vielä tarpeeksi. Tiedämme, että Unescon kohteet näyttelevät merkittävää roolia matkustuspäätöksissä ja tämä kannattaisi huomioida.

Vesterinen kuvattiin helsinkiläisen Hotel Marskin edessä. Hotellit ovat yksi koronaepidemian häviäjistä.

Sauna on myös yhteisöllisyyden rakentaja

Vesterisen ensimmäiset saunamuistot liittyvät isovanhempiin.

– Lapsuuden saunomiseen liittyy muistot isoäidin kanssa saunomisesta. Isovanhemmilla oli pihasauna ja se pihan poikki meneminen saunalle. Se tuoksu, kun makkara laitettiin kiukaalle kypsymään. Ja se, että kun kotona ei yleensä saanut limsaa, mutta saunassa sai pullon Jaffaa, Vesterinen nauraa.

Vesterinen pohtii myös saunan yhteisöllisyyttä.

– Lapsuuden saunominen oli aina perhekeskeinen tapahtuma, mutta myöhemmin opiskeluaikana taloyhtiössäni oli paljon vanhempia ihmisiä ja saunoin heidän kanssaan yhdessä. Siinä samalla kuulin vanhoja tarinoita paikkakunnan historiasta ja elämästä ja perinteistä. Taloyhtiön yhteisöllisyys kasvoi, kun talon naiset istuivat yhdessä lauteilla, Vesterinen kertoo.

– Olenkin miettinyt, että tässä uudessa saunabuumissa ja uusissa saunoissa on enemmän sitä yhteisöllisyyden hakemista kuin aiemmin, Vesterinen pohtii.

Nykyään sauna merkitsee Vesteriselle kerta viikkoon tapahtuvaa rauhoittumista ja hiljentymistä. Niin, ja puhdistumista.

– Kun asuimme aikoinaan ulkomailla, ensimmäiseksi Suomeen palattuaan piti päästä saunaan, että sai ikään kuin pestyä puolen vuoden liat pois, Vesterinen naurahtaa.

Ulkomaillakin Vesterinen on saunonut ja tästä on kerrottavana hauska muisto.

– Kun asuimme aikoinaan Miamissa, meidän talomme alakerrassa oli sauna. Saunassa oli suomalainen kiuas, mutta siellä oli vain 40 astetta lämmintä ja kiukaan päällä varoi-
tus, ettei siihen saanut heittää vettä. Me kävimme siellä vähän salaa aina silloin kun ei ollut muita ja pistettiin kiuas kovemmalle ja otettiin kunnon löylyt, Vesterinen nauraa.

Missä ja milloin saunot nykyään?

Kerran viikossa, kerrostalon saunavuorolla. Mökillä omassa puusaunassa.

Ikimuistoisin saunakokemus?

Ensimmäisen kerran kävin savusaunassa vasta 15 vuotta sitten maaseudulla ja se oli upea kokemus. Se pehmeä löyly ja tuoksumaailma ja kauniit maisemat ympärillä. En tiedä, miksi sen kokeileminen kesti niin kauan.

Vihta vai vasta?

Vihta. Isoäitini kanssa käytiin tekemässä vihtoja ja hän opetti, miten se tehdään.

Missä haluaisit seuraavaksi saunoa?

En ole käynyt vielä Jätkäsaaren Uudessa saunassa, joten sanon, että siellä.

Lisää luettavaa

Stadilaiset lauteilla: Helsinki ja yleiset saunat