Miksi saunassa on helppo puhua tunteista? Sauna toki rentouttaa kehoa, mutta johtuuko tunteista puhuminen kehon rentoutumisesta vai tapahtuuko saunassa jotain olennaista myös mielen kannalta?
Teksti: Karoliina Saarnikko
Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen vuonna 2009 ilmestynyt Miesten vuoro -elokuva kuvasi koskettavasti miesten saunomista. Nyt Viron Oscar-ehdokas Savusaunasisaruus (Smoke Sauna Sisterhood) kuvaa samaa ilmiötä, mutta pääosassaan tällä kertaa naiset.
Molemmat elokuvat ovat pystyneet vangitsemaan saunomisesta jotain olennaista ja kamera kuvaa upeasti saunomisen estetiikkaa. Molempien elokuvien pääidea on kuitenkin tunteista puhuminen, kipeistä asioista avautuminen ja olon helpottaminen.
—Sauna on perinteisesti ollut paikka, jossa luovutaan muun elämän rooleista ja avoin puhe elämästä on sallittua. Saunassa haavoittuvuutemme tulee hyvin konkreettisesti esille alastomuudenkin kautta. Saunomiseen liittyy hyväksyvä ilmapiiri, jossa ei sovi arvostella muita, mikä voi myös rohkaista tavanomaista avoimempaan itseilmaisuun, vastaa työpsykologi Sara Vilander.
Saunassa rauhoitutaan ja vältetään häiriötekijöitä, jolloin ihmisen on itsensäkin helpompi olla läsnä omille ajatuksille ja tunteilleen, ja sitä kautta myös muille ihmisille.
— Jos saunaan mentäisiin puhelimet mukana, oma veikkaukseni on, että elokuvat näyttäisivät aika erilaiselta kuin ne nyt näyttävät, Vilander naurahtaa.
Tilanteeseen vaikuttaa Vilanderin mukaan myös saunan fyysiset olosuhteet. Saunassa on helppo aloittaa keskusteluita, voi puhua lämpötilasta ja löylyistä ja pikkuhiljaa edetä henkilökohtaisempiinkin teemoihin.
— Hämärässä tilassa, jossa istutaan useimmiten vierekkäin suoran katsekontaktin sijaan, on usein helpompi avautua syvemmin. Vierekkäin istumisen vaikutuksen voi huomata myös esimerkiksi pitkillä automatkoilla, jolloin voi huomata, että keskusteluun tulee helpommin avoimuutta.
Vilander on huomannut työssään, että nykyään esimerkiksi työelämän tahti on varsin kiivas ja ihmisten odotetaan olevan tavoitettavissa koko ajan. Moni kuvaaakin, että työpäivissä ei ole aikaa rauhoittua ja palautua.
Lue myös: Lenkki ennen saunaa maksaa vaivan
– Saunan tarjoama aika ja tila rauhoittumiselle ja viestivälineistä irtaantumiselle voi olla hyvä keino palautua työelämän kuormituksesta, Vilander pohtii.
— Toivon kuitenkin, ettei saunomiseenkin leviä kaikkialla vallalla oleva suorittamisen kulttuuri ja pahimmillaan saunominen avantouinteineen muuttuu vain terveyttä edistäväksi lämpötila-altistukseksi ja suorituskyvyn parantamiseksi.
Lue myös: Suuri vihtaspesiaali: kehon ja mielen täydellinen liitto
Sauna työpaikan hengen nostattajana — hyvä vai huono idea?
Voisiko saunaa käyttää myös tarkoituksellisesti hankalien asioiden puimiseen? Sopisiko se esimerkiksi työpaikan solmujen avaamiseen ja ryhmähengen parantamiseen?
Vilander suhtautuu ajatukseen varauksella.
— Toisinaan kuulee tarinoita siitä, että työyhteisön sisäiset ristiriidat ratkaistaan saunailloissa, joissa puhutaan suut puhtaiksi. Jos keskustelu säilyy kunnioittavana ja psykologista turvallisuutta kasvattavana, voi tämä toki edistää työyhteisön yhteishenkeä.
Joissain työpaikoissa yhteiset saunaillat voivat olla osa yhteistä ajanviettoa ja samalla tulee puitua yhteisiä asioita. Siinä on kuitenkin Vilanderin mukaan vaaransa.
— Jos saunajuomissa on prosentteja, voi keskustelun sävy kääntyä tarkoitustaan vastaan. Tavoitteena kuitenkin olisi, että hankalien asioiden ratkomiselle ja yhteishengen kohottamiselle olisi työyhteisön arjessa muita tilaisuuksia, jolloin mahdollisen yhteisen saunaillan voisi pyhittää ennemmin muiden seurasta nauttimiseen.
Lue myös: Löylyn ajaton lumo hiljentää sekuntikellon, tulevaisuudessakin
Vilanderin mukaan on tärkeää, että työyhteisöissä ihmiset voivat itse päättää, miten läheisesti tai etäisesti he haluavat työtovereihinsa suhtautua ja siksi yhdessä saunominen ei voi olla oletusarvo.
Toisissa yhteisöissä ja ympyröissä tunnepuhe ja avoin tunneilmaisu on hyvin luontevaa, kun taas jossain toisaalla ei niinkään.
— Kokonaisuutena mennään koko ajan parempaan suuntaan, mutta on meillä vielä varaa jatkaakin tätä kehitystä. Esimerkiksi työelämässä tunteet eivät ole enää samaan tapaan tabu kuin joskus aiemmin, vaan esimerkiksi tunteiden johtamisesta puhutaan työpaikoilla aktiivisesti.
Koska tunteet kuuluvat kiinteänä osana ihmisenä olemiseen, Vilander toivoo, että suhteemme tunteisiin voisi olla mahdollisimman mutkaton unohtamatta kuitenkaan tarkoituksenmukaista tunteiden säätelyä.
— Kokonaisuutena itse ajattelen, että tärkein tekijä avoimen tunneilmaisun taustalla on kokemus turvallisesta yhteydestä muihin ja itseen. Harva rohkaistuu ilmaisemaan tunteitaan ympäristössä, jossa pelkää tulevansa sivuutetuksi, nolatuksi tai kritisoiduksi. Sen vuoksi toivoisinkin meidän olevan vielä tietoisemmin empaattisesti ja hyväntahtoisesti läsnä toisillemme ilman jatkuvia häiriötekijöitä. Mallia voi ottaa vaikkapa saunasta.
