Sulje

Jokaisen kuun 1. lauantai on jaettu ja jokaisen kuun 1. maanantai huoltomaanantai

Katso tarkemmat aukioloajat

Saunatalo on avoinna myös helatorstaina

-Naisten päivät ovat maanantai ja torstai

-Miesten päivät tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai

-Kuukauden ensimmäinen lauantai on on jaettu lauantai

Hinnasto

Jäsen

12 €

Vieras jäsenen seurassa

25 €

Jäsenen lapsi 7-15 v.

6 €

Lapsi alle 7 v.

ilmainen

11 saunomiskerran kortti

120€

3kk kortti - M / N

275€ / 115€

Vuosikortti - M / N

695€ / 275€

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Kahvio/kassa 050 372 4167
(saunojen aukioloaikana)

Y-tunnus: 0116872-9

Tietosuojaseloste

Saunaseuran tarkoitus

Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta.

Suuri vihtaspesiaali: Kehon ja mielen täydellinen liitto

Sauna-lehden artikkelit

10.07.2023

vihta

Teksti: Riitta Korhonen
Kuvat: Julia Kivelä & Mika Meskanen

Kun liikut maailmalla, älä jätä kokematta kunkin maan perinteisiä saunarituaaleja, vinkkaa sauna-aktiivi Jussi Niemelä.

Suomen Saunaseuran pitkäaikainen ex-varapuheenjohtaja, nykyinen sauna-aktiivi Jussi Niemelä on kiertänyt maailman eri saunoja ja nähnyt lukuisia tapoja saunoa ja vihtoa. 

Niemelä oli vuodet 2019-2022 Kansainvälisen Saunaliiton ISA:n hallituksen jäsen missä tehtävässä kansainvälinen saunamaailma tuli myös tutuksi. 

– Taitaa olla niin, että oma tapa on yleensä se paras tapa, mutta on kiehtovaa tutustua muiden maiden saunatapoihin ja saunomisrituaaleihin, Niemelä sanoo.  

Saksalaisilla on pyyhkeen heilutusrituaalinsa, venäläisillä kosteat banjansa ja virolaisilla makoiluun sopivat leveälauteiset savusaunansa.

Englannissa on saunominen juuri nyt suurinta huutoa, samoin Norjassa, jossa Niemelään mukaan on pian vuonot pullollaan saunoja.  

vihta
Monissa maissa saunominen rinnastetaan terveellisyyteen ja hyvinvointiin: mindfulnessiin, joogaan tai pilatekseen. Vihtominen osana saunarituaalia on juuri tätä, mielen ja kehon rauhoittumista, Jussi Niemelä sanoo.

Liettualaiseen saunaan kuuluu vihdottaja

Oma, erityinen lukunsa saunaperinteen vaalimisessa ovat liettualaiset, joilla on pitkät perinteet myös yrttien käytöstä saunomisessa. Niemelän mukaan liettualaiset tuntevat tarkkaan eri yrttien vaikutuksen ja osaavat hyödyntää niitä. 

Vihtominen on sekin tärkeä osa liettualaista saunaperinnettä. Siinä missä meillä Suomessa paukutetaan kehoa mekaanisesti koivuvihdalla, on vihtominen Liettuassa osa kokonaisvaltaista, tarkkaan mietittyä ja toteutettua saunarituaalia. 

– Liettuassa vihtomissessioon kuuluu useampia vihtoja; pari vihtaa vaikkapa vaaterasta, pari tammesta ja pari  koivusta. Kullakin vihdoista on oma tehtävänsä, vaahteralla on hyvä löyhytellä höyryssä, tammivihta tuntuu kehossa napakalta ja koivu puolestaan tekee iholle hyvää ja on tuoksultaan ylivertainen, Niemelä kuvaa.

Liettuassa saunomiseen kuuluu myös vihdottaja.

 – Hyvä vihdottaja tarjoaa samankaltaisen nautinnon kuin hyvä hieroja, Niemelä sanoo. 

Tapakin muistuttaa hierontaa: varaat vain ajan ja sen jälkeen voit vain maata ja keskittyä nautintoon.

Vihdottaja on vain sinua varten ja rituaali monivaiheinen: yksi vihta on tyynynaluksenasi, toinen pääsi päällä vilvoittamassa, kolmas suojaamassa kehosi arkoja paikka, neljännellä ja viidennellä vihtoja vihtoo onnekasta asiakastaan kaksikätisesti.  

– Koko vihtomiseen liittyvä tuoksumaailma ja saunan lämpö saavat aikaan lihasten, koko kehon ja mielen täydellisen rentoutumisen. Kokemus on miellyttävä, voin suositella, Niemelä sanoo.  

– Suomalaisessa saunassa syvällisiä terveysvaikutuksia useammin korostuu rehellinen rentoutuminen, saunajuomineen päivineen. Hyvinvointiulottuvuuteen suhtaudutaan meillä hieman rennommin, vihtojadiplomin saanut Jussi Niemelä toteaa. Kuvassa Niemelä on menossa uimaan Vienan Karjalan Venehjärveen.

Jussi Niemelä tuntee hyvin liettualaisen saunomisprotokollan. Joitain vuosia sitten hän isännöi Suomen Saunaseuran kanssa yhdessä Liettuan kansainvälisen kylpyakatemian (Lithuanin Bath Academy) kanssa järjestämää saunaperinnekoulutusta.

Niemelä osallistui itsekin koulutukseen ja oli yksi kolmesta kurssilaisesta, joka läpäisi kansainvälisen vihdottajadiplomin.  

Niemelä sanoo olevansa harmissaan vihtomisen vähentymisestä meillä Suomessa. 

– Kävin aikoinaan Vienan Karjalassa, jossa elettiin hyvin vaatimattomasti lähes omavaraistaloudessa. Silti joka talossa lämpeni sauna ja joka saunaan menijällä oli kädessään vihta.

– Tuolloin Venäjältä löytyi pienimmästäkin kaupasta monenlaisia vihtoja. Meillä vihtominen on sen sijaan pian tapana enää juhlapyhinä, joulu-, juhannus- ja hääsaunoissa.

– Toivon, että vihtominen elpyy ja joku ottaa kopin siitä, että vihtoja olisi taas hyvin saatavilla – myös urbaaneille kaupunkilaisille, Niemelä sanoo.   

Lisää luettavaa

Sauna-lehden artikkelit

31.10.2024

Sauna dekkareissa

Sauna on suomalaisille tuttu paikka, mutta dekkareissa sitä tavataan harvemmin. Antti Tuomaisen ja Eeva Loukon…

Sauna-lehden artikkelit

18.10.2024

Maahanmuuttajalle (ja tietokirjailijalle) sauna avaa Suomea ja suomalaista kulttuuria 

Toimittaja ja tietokirjailija Katja Pantzarin kolumni saunasta ja suomalaiseen yhteiskuntaan hyväksytyksi tulemisesta.

Sauna-lehden artikkelit, Yleinen

10.10.2024

Löyly kansainvälisti suomalaisen saunakulttuurin

Hernesaaren saunaravintola Löyly tarjoaa aidon suomalaisen saunakokemuksen, joka kiinnostaa yhä enemmän myös kansainvälisiä turisteja.