Sulje

Saunatalolla on toistaiseksi voimassa vieraskielto.

Katso tarkemmat aukioloajat

Saunatalo on avoinna myös helatorstaina

-Naisten päivät ovat maanantai ja torstai

-Miesten päivät tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai

-Kuukauden ensimmäinen lauantai on on jaettu lauantai

Hinnasto

Jäsen

10 €

Vieras jäsenen seurassa

20 €

Jäsenen lapsi 7-15 v.

5 €

Lapsi alle 7 v.

ilmainen

11 saunomiskerran kortti

100€

3 kk:n kortti - miehet

250 €

3 kk:n kortti - naiset

100 €

koko vuoden kortti - miehet

580 €

koko vuoden kortti - naiset

230 €

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Kahvio/kassa 050 372 4167
(saunojen aukioloaikana)

Y-tunnus: 0116872-9

Saunaseuran tarkoitus

Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta.

Onko suomalainen sauna enää pyhä?

Sauna-lehden artikkelit

12.12.2021

pyhä joulusauna

Pyhyys liittyi aikoinaan suomalaiseen saunaan ja saunomiseen. Se velvoitti saunojan omaksumaan rauhallisen ja pidättyvän käytöstavan. Saunassa ei ole ollut soveliasta riidellä, remuta eikä kiroilla, ei viheltää, ei isolla äänellä hoilottaa eikä mainita Jumalan nimeä. Miten on tänä päivänä? 

Saunan pyhyyden taustalla oli shamanistinen maailmankuva. Sen mukaan pyhällä saunatilalla oli oma suojelijansa, jota tervehdittiin saunaan mennessä. Se toimi yhdyssiteenä henkimaailman ja ihmisyhteisön välillä. 

Saunalöylyn isä tunnettiin nimellä Auterinen. Kynnyksen yli astuttaessa mentiin pyhään tilaan alastomana ja suojattomana. Sinne ryömittiin kuin karhunpesään uudestisyntymään.

Tapahtuma oli herkkä ja arkaluontoinen. Sisään astuttiin riisuuntuneena kunnioittavasti ja mieli valppaana – suojana vain alastomuuden pyhyys ilman titteleitä ja etikettejä.

Tässä harmoniassa ja tasa-arvoisuudessa ihmiset olivat luottamusta herättävässä tilassa, jossa sietämätön vihamieskin saattoi muuttua siedettäväksi lähimmäiseksi. 

Sauna oli esi-isien muistamisen, sukupolvien katkeamattoman ketjun ja kiitollisuuden paikka. Kekri- ja joulusaunaan kuului saunan lämmitys myös edesmenneille läheisille. Vainajille valmistettiin saunaan myös kylpy vastoineen/vihtoineen, saippuoineen ja pyyhkeineen.

Suomalaisessa kansanuskossa juuri sauna yhdisti eläviä sukupolvia edesmenneiden esi-isien kanssa. Esi-isien uskottiin käyvän tuonpuoleisesta tämänpuoleisissa saunatiloissa. 

Saunan pyhyyden keskus oli kiuas, jossa luonnon elementit kivi, tuli, ilma ja vesi kohtasivat. Näistä elementeistä syntyi löyly, joka oli uskomusten keskeisin lähde – yliluonnollisiin voimiin uskomisen ydin. 

Vaikka löyly on fysikaalisena ilmiönä löylyveden luomisen seurauksena kuumilta kiuaskiviltä saunan ilmatilaan höyrystyvää ja leviävää vesihöyryä, sen merkitys aikoinaan oli aivan muuta.

Löyly loi yhteyden samanistisessa maailmankuvassa tuonpuoleiseen elämään. Kalevalassa shamaania edusti iänikuinen tietäjä Väinämöinen, jonka hikeä löylyn sanottiin olevan.

pyhä joulusauna

Entä pyhyys ja suomalainen sauna tänään?

Vaikka suomalainen kokee saunan tärkeäksi osana elämän rytmiä ja vaikka sauna elää kukoistuskauttaan, se ei sillä tavoin liity enää elämän taitekohtiin kuin aikoinaan. Saunaa eivät myöskään määritä sellaiset uskomukset kuin ennen. Saunan voi katsoa tässä suhteessa ”maallistuneen”. 

Aikoinaan saunalla oli oma tehtävänsä lapsen synnytyksessä, avioliiton solmimisvaiheessa, jolloin morsian ja sulhanen saunotettiin ennen häitä, ja kuolemassa, jolloin vainaja pestiin saunassa, perinteestä nousevine uskomuksineen. Jonkinlaisena jäänteenä näistä elää polttarisauna. Edellä mainitut olivat samalla elämän pyhiä ja siten tärkeimpiä taitekohtia. 

Tänään saunan ”lähes pyhä” voi merkitä mielen kuohahtamista, silloin kun esimerkiksi saunan kiuas nostetaan tikun nokkaan ilmaston muutosta vauhdittavien hiukkaspäästöjen vuoksi. Pyhä on silloin jotakin erityisen tärkeää, joka halutaan säilyttää koskemattomana ja josta ei olla valmiita luopumaan. Silloin suomalainen samaistuu saunaansa ja kokee siihen liittyvät uhkat omien juuriensa katkomiseksi.

Saunalla on siis arjen jokapäiväisyydestä poikkeava erityinen arvo, kenties lähes pyhä, mutta ei enää uskonnollisten arvojen – pahoista voimista vapautumisen – merkityksessä. 

Sauna merkitsee pikemminkin pahasta olosta vapautumista. Saunassa ja saunomisessa korostuvat hedoniset arvot: onni, mielihyvä, ilo ja nautinto, mutta yhtälailla myös vitaaliset arvot: terveys, hyvinvointi ja kuntoisuus.

Arkipäiväisesti todeten kysymys on ”akkua lataavista” arvoista. Onhan sauna harvoja kännykkävapaita tiloja, jossa vapaudutaan suorituspaineista. Savolainen sanoisi: ”Koprarilluuttimet eivät kuuluu saanaan ies iänettöminä. Ne voes unneottoo saanasta poes kokonaan.”

Nautintoarvojen rinnalle ovat nousemassa myös ekologiset arvot: ilmastoystävällisyys ja luonnon kauneus erityisesti loma-asuntojen saunaympäristössä. Vähäpäästöisiä kiukaita kehitetään. Ekosofia on tullut siten myös saunakulttuuriin – makoisiin löylyihin kestävän kehityksen hengessä.

Sauna on myös itsetutkiskelun paikka, ehkä joskus jopa turvallinen pakopaikka, jossa hiljaisuus ja lämpö luovat myönteisyyttä ja lohtua ja karkottavat joskus karuakin kielteisyyttä, kuten sodan aikana rintaman saastaisuus pestiin pois ja samalla puhdistauduttiin henkisesti.

Saunomisen jälkeen kohottunut mieli irtoaa arjesta ja etiketeistä. Sisäinen maailma on tällöin ihmistä suurempi. Elossa ja olossa on rauhoittavaa pyhyyden tunnetta, ikään kuin armon ja anteeksi saamisen kokemista ja syyllisyyden tunteen hälvenemistä. Tässä suhteessa pyhyyden kokeminen on tuskin mihinkään kadonnut – tuskin sen kaipuukaan. Tuskinpa lauteista on kuitenkaan autuaaksi tekeväksi synninpäästön rippituoliksi.

pyhä joulusauna

Joulusaunan pyhyyden erityisyys

Jotakin toki myös menneisyydestä on jäänyt sentään jäljelle, missä saunan pyhyyden mysteeri pitää tiukasti pintansa: jouluna ja juhannuksena sauna on enemmän. Se on juhlasauna, joskaan ei enää aivan Ilmari Kiannon ja Sakari Pälsin kuvailemassa hengessä ja merkityksessä.

Tänäänkin saunan voi toki katsoa siirtymäriitiksi, jolloin puhdistaudutaan, virkistäydytään ja hiljennytään juhlaan.  Silloin saunassa on pyhän heijastumaa – tosin ilman perinteen uskomuksia tulevaisuuden enteistä ja ilman vuoden kierron taitekohtien taikuutta.

Kun saunaa ei enää koristeta kuusen havuilla eivätkä oljet enää kuulu joulusaunan lattialle ja lauteille, kuten aikoinaan Impivaaran joulusaunassa, kuivatettu tai pakastettu vihta/vasta kuuluvat tänään saunomiseen osana saunaperinteen katkeamatonta ketjua, muistuttaen kesän tulosta talven keskelle. Tuskin saunasta silloin puuttuu pyhän tunnelma.

Sakari Pälsin sanoin:

”Joulusauna meidät aina yhdistää, ja sen lempeä äidinvalta saattaa meidät unohtamaan pikkumaiset riitamme. Se ei ole suomalainen, joka ei joulusaunasta tullen tunnusta rauhan vallitsevan maata ja hyvyyden ihmisten mieliä.”

Pälsin sanoitus saattaa tuntua tänään digiajan ja älylöylyjen ihmisestä etäiseltä, nostalgiselta ja turhan romanttiselta. Onhan saunan lämmitys tänään usein vain tunteeton ja tuoksuton napin painallus. Se on arkinen suorite, jossa saunatunnelma ei välttämättä virity. Älykiuas design-ympäristössä toimii ilman tulta ja polttopuita. Saunan lämmittäjä ei saa enää kosketusta rauhoittavaan tuleen. Tuli, ilma, vesi ja maa eivät kohtaa niin kuin esi-isiemme saunassa. 

Joulusauna on kuitenkin tänäänkin suomalaiselle joulurauhan julistuksen, riisipuuron, joulukinkun ja -kuusen ohella enemmän kuin asiaan kuuluva, puhumattakaan saunatontun jälkeläisistä joulutontuista. Se on perheissä yhteenkuuluvuuden ja läheisyyden juhla. Joulu ilman saunomista tuskin tuntuu joululta. Vastan aromiset tuoksut tuovat silloin kesänkin talven keskelle.

Lähteet:

Forsell, Marketta. 2007. Saunan taikaa. Tarinoita, tietoa ja tunnelmia. Hämeenlinna: Minerva Kustannus Oy.

Kailo, Kaarina. 2006. Morsiusteollisuudesta luomuhäihin – nais- ja luontoystävällisten rituaalien elvytys sekä Saunan mielenmaisema–Elämänkaarirituaalit ja suomalainen luontosuhde. Julkaisussa  Irma Heiskanen & Kailo, Kaarina, (toim.) Ekopsykologia ja perinnetieto. Polkuja eheyteen. Helsinki Greenspot.

Lyytinen, Heikki K. 2021. Terve Löyly. Maailman hikoilu- ja kylpykulttuureista savusaunan saloihin. Jyväskylä: Kustannus Linna

Mäkisalo, Aino-Kaarina. 2016. Saunan Henki. Helsinki: Kirjapaja.

Pentikäinen, Juha. 2000. Löylyn henki. Teoksessa Pentikäinen, Juha ( toim.) Löylyn henki. Kolmen mantereen kylvyt. Helsinki: Rakennustieto Oy.

Teksti: Heikki K. Lyytinen
Kuvat: Anne Lius-Liimatainen

Lisää luettavaa

Sauna aatteen historiaa