Sulje

Jokaisen kuun 1. lauantai on jaettu ja jokaisen kuun 1. maanantai huoltomaanantai

Katso tarkemmat aukioloajat

Saunatalo on avoinna myös helatorstaina

-Naisten päivät ovat maanantai ja torstai

-Miesten päivät tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai

-Kuukauden ensimmäinen lauantai on on jaettu lauantai

Hinnasto

Jäsen

10 €

Vieras jäsenen seurassa

20 €

Jäsenen lapsi 7-15 v.

5 €

Lapsi alle 7 v.

ilmainen

11 saunomiskerran kortti

100€

3 kk:n kortti - miehet

250 €

3 kk:n kortti - naiset

100 €

koko vuoden kortti - miehet

580 €

koko vuoden kortti - naiset

230 €

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Kahvio/kassa 050 372 4167
(saunojen aukioloaikana)

Y-tunnus: 0116872-9

Saunaseuran tarkoitus

Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta.

Kruununhaan Marie-Bad -saunassa vuonna 1902

Sauna-lehden artikkelit

05.11.2022

Marie-Bad -sauna Kruununhaassa

Ruotsalainen lääkäri Henrik Berg vieraili historiallisessa Marie-Bad -saunassa Helsingissä vuonna 1902. Hän päätyi kirjoittamaan kokemuksestaan lääkärikirjaansa. 

Teksti: Pia Sovio-Pyhälä
Kuvat: Signe Brander / Helsingin kaupunginmuseo

Helsingin Kruununhaan sähkökaapeissa on vanhoja historiallisten valokuvien suurennoksia aikoinaan paikalla olleista vanhoista rakennuksista, niiden asukkaista sekä elämästä. Kyseessä on Krunikan kortteleissa –valokuvanäyttely. Yksi tällainen sähkökaappi kuvineen sijaitsee Mariankadun ja Kirkkokadun kulmassa ja kuvassa on Marie-Bad niminen sauna ja sen saunottaja. 

Löysin kirjahyllystäni vanhan lääkärikirjan, jonka oli 1800-1900 –lukujen vaihteessa kirjoittanut ruotsinmaalainen tohtori Henrik Berg. Henrik Berg oli väitellyt filosofian tohtoriksi Lundissa vuonna 1883, lääketieteen lisensiaatiksi Karolinska instituutissa Tukholmassa vuonna 1888 ja lääketieteen tohtoriksi Upsalassa 1899. Hän toimi lääkärinä Tukholmassa. Berg tunnetaan ensisijaisesti populäärinä kirjailijana ja raittiusasian kannattajana.  

Marie-Bad
Marie-Bad sijaitsi Mariankadun ja Kirkkokadun kulmassa. Talon suunnitteli arkkitehti Carl Johan Edward Gustavson.

Suomalainen sauna hoitomuotona

Kirjassaan Läkäreboken (Lääkärikirja) Berg luettelee aakkosjärjestyksessä tietoja taudeista ja vaivoista sekä niiden hoidoista. Kirjassa sanan Bad alla kerrotaan kylpyjen eri muodoista eri aikakausina ja niiden vaikutuksista eri vaivoihin. Mainittuna löytyy myös Finskt Bad  (suomalainen sauna) Helsingissä. Seuraavaksi suomennettuna ote lääkärinkirjan Finsk badstu –tekstistä ja erityisesti selkäsauna -sanan alkuperästä:

”Kukapa lukijoista ei olisi lapsuudessaan kuullut tai itse henkilökohtaisesti tutustunut ”selkäsaunaan” (ruots. risbastu)? Tämä kasvatusmenetelmä koostuu kahdesta sanasta, selästä ja saunasta ja johtunee siitä, että vanhoissa kylpypaikoissa saunoissa kylpijöitä piiskattiin koivusta eli virvoista niputetuilla koivuvastoilla”.

Tohtori Berg tiesi koivuilla piiskaamisen oman saunakokemuksensa vuoksi. Hän oli matkustanut Tukholmasta Helsinkiin tutustumaan suomalaiseen kylpyyn. Tohtori oli oletettavasti lukenut saunomisesta aiemmin kirjoittaneen Samuel Ödmannin (s.1750) artikkelin Muistelmia kotiseudulta ja koulusta Vislandin pappilassa, jossa kerrottiin, miten rovasti ja adjunkti kylpivät jouluaattona koivuhaloilla lämmitetyssä 55-asteisessa saunassa. Ehkä tämän luettuaan hän tahtoi matkustaa Helsinkiin saunomaan.

Marie-Bad
Marie-Badin saunassa oli yleinen ja yksityinen puoli. Yleinen puoli sijaitsi talon kellarissa.

Kokemus Marie-Bad -saunassa

Isäntänä saunaan tutustumisessa toiminut Herra insinööri vei hänet Marie Bad-saunaan. Tohtori Berg kertoi kokemuksestaan lääkärikirjassaan näin: 

Noin 50-vuotias nainen pelkässä paidassa ja lyhkäsessä alushameessa toivotti meidät tervetulleiksi ja vakuutti, että saisimme kokea hyvän kylvyn. Meidät kutsuttiin ensin lauteille. Tämän jälkeen nainen avasi uunin luukun ja heitti luukusta kuumille mukulakiville kauhalla vettä.  Luukusta nousi valkoista höyryä ja lämpö nousi nopeasti. Nainen heitti kauhallisen toisensa perään, hän heitti löylyä. Minun oli lopulta pakko pyytää häntä lopettamaan löylyn heitto. Eipä kestänyt kauankaan, ennen kuin hiki alkoi valua, ja tuossa puhtaassa, kosteassa lämmössä tunsin miten kaikki väsymys, surut ja huolet väistyivät. 

Ehkä noin 20 minuutin kuluttua nainen otti koivunvarvuista kootun vastan ja kostutti sen veteen, käski minut makaamaan penkille ja alkoi piiskata minua. Mutta miten ihanaa piiskaaminen olikaan! Se oli samanaikaisesti hierontaa ja läiskimistä, joka melkein sattui. Hän jatkoi rauhalliseen tahtiin lyömistään. Mitään osaa kehosta hän ei jättänyt piiskaamatta. Iho alkoi punottaa ja hiki valui. 

Sitten hän laittoi vastan pois, saippuoi minut perusteellisesti ja huuhteli lämpimällä vedellä. Päätteeksi sain laskeutua isoon ammeeseen ja huuhdella itseäni haalealla, melkein kylmällä vedellä. Siinä vilvotellessani kuulin, miten ystäväni insinööri päästi tyytyväisiä huudahduksia ”lyö kovempaa”. Lopuksi minut kiedottiin kuivaan lakanaan ja sain palata pukuhuoneeseen. Perusteellisen kuivaamisen jälkeen saunottaja hieroi minua. Koko ruumiini sai kokeneilla otteilla perusteellisen käsittelyn.

Lopuksi Berg kuvaa vielä tekstissä olleensa niin raukea, että itse nukkumatti vei hänet hetkeksi unten maille. Onnellisena tohtori ja hänen isäntänsä astuivat ulos sateeseen ja Bobrikoffin valtakuntaan.

Kirjoittaja on Saunaseuran jäsen ja historioitsija.

MIKÄ MARIE-BAD?

Leskirouva Dahlström perusti suuren suosion saaneen Marie-Badin saunan vuonna 1829 Kirkkokadun ja Mariankadun kulmaan. Arkkitehti Carl Johan Edward Gustavson suunnitteli kylpylärakennuksen, jonka keskiosa erottui matalammista sivuosista kaksikerroksisena. Saunassa oli yleinen ja yksityinen puoli.

1880-luvulla Marie-Badia pidettiin Ullanlinnan uimalaitoksen ja Rautatientorin Villensaunan ohella kaupungin parhaisiin kuuluvana saunana. Marie-Badin yksityispuolella kylpyvieraat saattoivat joskus sunnuntaisin myös seurata yläkerrassa kylvettäjättärien ja heidän kavaljeeriensa teatteriesityksiä.

Saunoja ja kylpylöitä tarvittiin kipeästi, sillä kylpemismahdollisuudet ahtaissa ja alkeellisissa asunnoissa olivat olemattomat. Vuonna 1907 kaupungissa oli 49 yleistä saunaa ja kylpylaitosta. Niistä puolet oli ns. kansankylpylöitä, joiden puhtaudessa oli toivomisen varaa.

Varakkaampi väki alkoi jo rakentaa koteihinsa omia kylpyhuoneita. Vuonna 1910 laskettiin jo joka viidennessä helsinkiläisessä asunnossa olevan kylpyhuone.

Marie-Bad purettiin 1914 ja sen paikalle rakennettiin Oscar Bomansonin piirtämä kerrostalo.

(Lähde: Helsingin Sanomat, 17.9.2005)

Lisää luettavaa

Sauna-lehden artikkelit

18.11.2022

Vanha savusauna sai uuden elämän

Vanha savusauna sai uuden elämän Pertti Leinosen ja Simo Nenosen pihalla.

sauna ja korona

Sauna-lehden artikkelit

31.10.2022

Sauna, korona ja muut hengitystieinfektiot

Tarttuuko korona saunassa? Infektiosairauksien erikoislääkäri Veli-Jukka Anttila vastaa kysymykseen.

Sauna-lehden artikkelit

23.10.2022

Villa Furuvik ja hyvien tyyppien aamusauna

Furuvikin rantasauna on suosittu kokoontumispaikka helsinkiläisten saunojien keskuudessa.