Sulje

Jokaisen kuun 1. lauantai on jaettu ja jokaisen kuun 1. maanantai huoltomaanantai

Katso tarkemmat aukioloajat

Saunatalo on avoinna myös helatorstaina

-Naisten päivät ovat maanantai ja torstai

-Miesten päivät tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai

-Kuukauden ensimmäinen lauantai on on jaettu lauantai

Hinnasto

Jäsen

10 €

Vieras jäsenen seurassa

20 €

Jäsenen lapsi 7-15 v.

5 €

Lapsi alle 7 v.

ilmainen

11 saunomiskerran kortti

100€

3 kk:n kortti - miehet

250 €

3 kk:n kortti - naiset

100 €

koko vuoden kortti - miehet

580 €

koko vuoden kortti - naiset

230 €

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Kahvio/kassa 050 372 4167
(saunojen aukioloaikana)

Y-tunnus: 0116872-9

Saunaseuran tarkoitus

Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta.

Lehti sitoo yhteen

Yleinen

07.12.2021

Teksti: Riitta Korhonen

Kun Sauna-lehti kolahtaa postiluukusta, tiedät kuuluvasi erityiseen saunojien yhteisöön, käyt sitten saunassa tai et. Sauna-lehti on ollut koko 75-vuotisen olemassaolonsa ajan ollut vahva side saunaseuralaisten välillä.

Saunaseuran puheenjohtaja Hannu Saintulalla on syytä hymyyn. Tuore jäsenkysely kertoo, että 75-vuotias Sauna-lehti on jäsenilleen tärkeä. Printti on pitänyt pintansa, ja kahdeksan kymmenestä seuran jäsenkyselyyn vastanneesta lukee lehteä säännöllisesti. 

– On kolmenlaisia saunaseuralaisia. Niitä, jotka käyvät aktiivisesti Saunatalolla, niitä, jotka käyvät silloin tällöin ja niitä, jotka eivät käy oikeastaan koskaan, mutta joille seuran edustamat arvot ovat tärkeitä. On saunomisen tapa ja tahti sitten mikä tahansa, lehti on heille kaikille yhdenvertainen jäsenetu, Saintula sanoo. 

Saunaseura täyttää ensi vuonna 85 vuotta, Saunatalo on virkeä seitsemänkymppinen ja Sauna-lehti nyt 75-vuotias. 

– Lehden edustama arvomaailma on lukijoilleen tärkeä. Hehän hakeutuvat seuran jäseniksi juuri saadakseen nauttia saunomisesta, hyvästä olosta ja rennosta yhdessäolosta, ilman politikointia ja ilman titteleitä. Samaa arvomaailmaa edustaa lehti, Saintula sanoo.    

Jäsenlehtien luvattu maa

Mikä sitten on paperisen jäsenlehden merkitys tässä digitalisoituvassa viestintäympäristössä?  On podcast, on Twitter, Instagram, Facebook, Jodel, Linkedin, TikTok, Clubhouse… kuinka monta sosiaalisen median kanavaa viestin perillemenoon tarvitaankaan! Annetaan ammattilaisen, Aikakausmedian johtajan Mikko Hoikan vastata. 

– Suomi on yhdistysten luvattu maa ja meillä ilmestyy karkeasti arvioiden 2000–3000 jäsen- ja järjestölehteä. Ilmiö on täysin suomalainen, muualla maailmassa jäsenlehtiä ei tässä määrin ole. Eivät nämä lehdet ilmestyisi, jos jäsenistö ei kokisi niitä tärkeiksi. 

Mikko Hoikka

Mikko Hoikka toimii Aikakausmedia ry:n johtajana sekä Medialiitto ry:n toimialajohtana.

Keskustelu siitä, julkaistaanko printtilehteä vai siirrytäänkö kokonaan verkkoviestintään, on Hoikan mukaan käyty jo vuosia sitten. Moni järjestö toimii hybridimallissa, julkaisee printtilehteä ja kehittää samanaikaisesti sosiaalisia kanaviaan. 

– Kun lehti tipahtaa eteisen lattialle, on se vahva viesti lähettäjältä. Lehti tulee aina vähintäänkin selattua, mutta verkkoon ei välttämättä mene ilman että sinne on asiaa, Hoikka sanoo.

Jäsenlehtien perinne on meillä vahva. Vaikka Sauna-lehdellä on jo kunnioitettavat 75-vuotta mittarissa, vieläkin vanhempia on. Suomen Lähetysseuran Lähetyssanomat on ilmestynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1859, Upseeriliiton Sotilasaikakauslehteä on julkaistu vuodesta 1918. 

– Sauna-lehti on korkealuokkainen, hyvin toimitettu ja kohderyhmä on selvästi niin valikoitunutta, että se kiinnostaa myös mainostajia, sanoo Hoikka. 

Ajankuva talteen

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n toimitusjohtaja Elina Melgin sanoo, että printtilehden erityistehtävä on tallentaa ajankuvaa.

 – Digiviestinnän vaarana on, että tieto häviää pikseleinä ilmaan. Historiantutkimuksen kannalta on hyödyllistä, että löytyy kokoavia, ajankuvasta kertovia dokumentteja, joihin palata vuosien ja vuosikymmenten jälkeen. 

Oleellista printtilehdelle on, että se on korkealaatuinen, sanoo Melgin. 

– Joskus tuntuu, että paperin luvatussa maassa ei osata hyödyntää paperin ominaisuuksia. Eksklusiiviselle jäsenistölle kannattaa tarjota vain parasta. Tällöin tuote jää mieleen. Kokemus kertoo, että huonolle paperille huonosti toimitettu lehti menee avaamatta paperin kierrätykseen. Miksi siis edes julkaista sellaista. 

Elina Melgin

ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin aloitti uransa aikoinaan sidoryhmälehtien parissa.

Sauna-lehti täyttää Melginin mielestä jäsenistönsä vaatimukset. 

– Seuran jäsenyys on selvästi jäsenilleen tärkeä ja arvokas. Myös lehden on heijastettava näitä arvoja. Siinä se onnistuu hyvin.

Ihmiset kiinnostavat

Lehti on kuin mikä tahansa muukin klassikkobrändi, sen on muututtava, mutta hillitysti ja niin, että kuluttajat tunnistavat sen edelleen omakseen. Leena-Kaisa Simola oli yhdeksän vuotta Sauna-lehden päätoimittajana. Simolan aikana lehdessä tehtiin täydellinen konseptiuudistus. Samalla lehden rakenne ja visuaalisuus muuttui. 

– Lehdellä on monta merkitystä. Se on yksi seuran keskeisistä tiedotuskanavista jäsenistölle ja lähes ainut some-maailman ulkopuolella. Tosin lehtihän on nyt myös verkossa eli kukin saa valita, miten se mieluiten lukea.

Simolan mukaan lukijoita kiinnostavat henkilöhaastattelut, erilaisten saunojen esittelyt, alan yritysten esittelyt sekä saunomiseen liittyvät innovaatiot – ja luonnollisesti seuran omat uutiset, päätökset ja suunnitelmat.

Karoliina Saarnikko on luotsannut lehteä päätoimittajana nyt reilut puoli vuotta. Päällimmäinen Saarnikon mielessä on lehden jatkuva kehittäminen.

– Tavoitteena on saada lukijat entistä aktiivisemmin mukaan lehden tekemiseen, lisätä toimituksen ja lukijoiden vuorovaikutusta. Uskon, että jäsenet ovat kiinnostuneita toistensa kokemuksista ja ajatuksista, Saarnikko sanoo. 

Lisää luettavaa

Millainen on Sauna-lehden tulevaisuus?

Sauna-lehden artikkelit

18.11.2022

Vanha savusauna sai uuden elämän

Vanha savusauna sai uuden elämän Pertti Leinosen ja Simo Nenosen pihalla.

Marie-Bad -sauna Kruununhaassa

Sauna-lehden artikkelit

05.11.2022

Kruununhaan Marie-Bad -saunassa vuonna 1902

Ruotsalainen lääkäri Henrik Berg vieraili Marie-Bad -saunassa Helsingissä vuonna 1902.

sauna ja korona

Sauna-lehden artikkelit

31.10.2022

Sauna, korona ja muut hengitystieinfektiot

Tarttuuko korona saunassa? Infektiosairauksien erikoislääkäri Veli-Jukka Anttila vastaa kysymykseen.