– Olet lämpimästi tervetullut! Ihan kuin Kuusijärven uudet saunat, Havu ja Pihka, jo rakennuksina kutsuisivat kulkemaan saunapolkua pitkin metsän siimekseen, savusaunojen pehmeään löylyyn, hämärille lauteille ja jo sukupolvien tunnistamaan tuoksuun.
Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Vantaan kaupunki, Gina Sundgén ja Leena-Kaisa Simola
Vantaan Kuusijärven virkistysalueella avattiin elokuussa kaksi uutta savusaunaa. Niiden rakentamiselle oli selvä tilaus.
– Kuusijärvi on ollut jo vuosia yksi vantaalaisten rakkaimpia vapaa-ajan viettopaikkoja. Erityisesti talviuinnin ja saunojen suosio on kasvanut vuosi vuodelta, kertoo hankepäällikkö Kira Havela Vantaan kaupungilta.
Niinpä Vantaan kaupunki ryhtyi hankkeeseen, jota voidaan pitää kunnalliselta toimijalta hyvin poikkeuksellisena ja saunakulttuurin kannalta erittäin merkittävänä.
– Hankkeessa on panostettu savusaunakulttuuriin ja arkkitehtoniseen laatuun hyvin kunnianhimoisesti. Uudet saunat eivät ole tärkeitä vain Vantaan, vaan koko Suomen imagolle. Haluamme pitää yllä suomalaista perinteistä saunakulttuuria ja kertoa siitä myös muille, Havela toteaa.
Kuin viherkattoja satumetsässä
Vantaa järjesti hankkeen suunnittelusta julkisen tarjouskilpailun, jossa painotettiin enemmän laatua. Arkkitehti- ja pääsuunnittelijaksi valittiin Mer Arkkitehtien ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin työyhteenliittymä.
Suunnitteluratkaisu on erikoinen, mutta käytännössä hyvin toimiva. Molemmat saunat sekä puku- ja pesutila ovat erillisiä rakennuksia, joita yhdistää tyylikäs kävelyväylä – kuin lämmitetty laituri kuivalla maalla. Arkkitehtoninen konsepti perustuukin tunnelmalliseen siirtymien sarjaan. Jokainen rakennus on oma noppansa metsäisessä rinteessä.
Saunojen julkisivut ovat suomalaista, polttokäsiteltyä kuusilautaa, jota on käytetty harjattuna myös terasseissa. Sävyt ovat tummia, mutta hyvin luonnonläheisiä. Kasvikattoineen saunat sulautuvat ympäristöönsä satukirjan kuvituksen lailla.
– Rakennusten jakaminen kolmeksi eri massaksi oli erittäin onnistunut ratkaisu ja näin rakennukset saatiin lopulta istumaan hyvin maastoon, toteaa arkkitehti Julia Hertell Mer Arkkitehdeistä.
Kuusijärvi sijaitsee Sipoon kansallispuiston vieressä, mikä asetti myös paloteknisiä vaatimuksia. Kun saunat ovat erillisiä rakennuksia, ei mahdollinen tulipalo pääse leviämään rakennuksesta toiseen.
Isot kiukaat saunojen sydäminä
Savusaunojen kiukaat suunnitteli ja toteutti Refrak, joka on vastannut myös Saunaseuran savukiukaista. Kuusijärven uudet kiukaat ovatkin hyvin Vaskiniemen kiukaiden kaltaiset – tosin paljon isommat.
– Kuusijärven savusaunojen kiukailta vaaditaan poikkeuksellista kapasiteettia, jotta ne pysyvät lämpiminä koko pitkän käyttöajan vuoden jokaisena päivänä. Kiukaiden rakenne vaatii erityistä ammattitaitoa myös lämmittäjiltä, sillä niitä lämmitetään saunan alakerrassa sijaitsevan ison tulipesärakenteen kautta, kertoo projektipäällikkö Britta Jäppinen Vantaan kaupungilta.
Saunoista pienempi on Havu, 52 neliötä, ja sen kiukaassa on kiviä 1 600 kiloa. Havun löylyt ovat pehmeämmät kuin isomman, 65-neliöisen Pihkan, jonka kiukaan 2 000 kivikilosta voi luoda voimakkaammat löylyt.
Saunat ovat viihtyisän väljiä. Pihkaan mahtuu 27 saunojaa ja Havuun 17. Havu on myös esteetön ja savusaunan nurkassa on kaksi esteetöntä paikkaa.
Investointi, ei kuluerä
Saunat ovat keränneet kävijöiltään ansaitusti kiitoksia, mutta julkisuudessa nousi keskustelu niiden rakennuskustannuksista. Vantaan kaupungin mukaan kahden savusaunan rakentaminen maksoi yhteensä 920 000 euroa, josta kiukaiden osuus oli noin 100 000 euroa. Puku- ja pesurakennuksen kustannus oli 850 000 euroa.
– Energiatehokkuuden parantaminen ja maanrakentamisessa käytetyt ratkaisut lisäsivät kustannuksia, mutta ne tuovat säästöä käyttökustannuksiin sekä parantavat rakennusten turvallisuutta ja saavutettavuutta, Britta Jäppinen kertoo.
Uusien saunojen odotetaan tuovan Kuusijärvelle paljon lisää saunojia ja samalla maksavia asiakkaita. Vantaan kaupunki onkin ennustanut, että saunatoiminnan lipputulot kasvavat 1,6 miljoonaan euroon vuonna 2026. Viime vuonna tulot olivat 900 000 euroa, mutta vuosi ei ole vertailukelpoinen, koska kaikki palvelut olivat suljettuina kuukauden rakennustöiden vuoksi. Vuonna 2023 lipputulot olivat 1,1 miljoonaa euroa.
– Koko hanke on ollut lähtökohtaisesti investointi kaupunkilaisten hyvinvointiin ja palvelujen parempaan saavutettavuuteen. Olemme arvioineet, että tulevina vuosina saunatuloilla katetaan saunatoiminnan kustannukset investoinnit mukaan lukien, Kira Havela toteaa.
KUUSIJÄRVEN UUDET SAVUSAUNAT HAVU JA PIHKA SEKÄ PUKUHUONE KAARNA
Sijainti: Kuusijärvi, Vantaa
Tilaaja: Vantaan kaupunki
Valmistunut: 2025
Laajuus: puku- ja pesuhuone Kaarna 174 m2, savusauna Havu 52 m2 ja savusauna Pihka 65 m2
Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Mer Arkkitehdit ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli
Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit
Kiukaiden suunnittelu ja toteutus: Refrak Oy
Pääurakoitsija: VM Suomalainen Oy, alihankkijana Rakennusliike Lammi K & M Oy
Muut saunat
Alueella on jo entuudestaan iso rantasavusauna Kuusi, jossa on löylyhuoneen lisäksi pienet puku- ja pesutilat, sekä kaksi pientä savusaunaa, joissa on vain löylyhuoneet. Lisäksi päärakennuksessa on neljä sähkösaunaa sekä puku- ja pesutilat.
Aukioloajat, pääsymaksut ja palvelut
Saunat ovat lämpiminä ympäri vuoden. Sähkösaunat ovat avoinna klo 9.00–20.30., tiloista poistuttava klo 21.00 mennessä. Pieni savusauna on avoinna klo 13.00 alkaen ja iso rantasavusauna sekä Havu ja Pihka avautuvat klo 14.00. Savusaunoista ja pukuhuonetiloista tulee poistua klo 20.30 mennessä. Sähkösaunojen kertamaksu on aikuisilta 7,50 euroa, lapsilta, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä 5 euroa. Savusaunojen vastaava maksu on 16 ja 8 euroa. Sauna-aika on kaksi tuntia.
Saunojia ja muita alueella liikkujia palvelee kahvila-ravintola Cafe Kuusijärvi, jossa on tarjolla sekä lounas että á la carte -annoksia.
SAUNASEURA JAKOI TIETOTAITOAAN SUUNNITTELUSTA JA LÄMMITTÄMISESTÄ
Kuusijärven saunahanke on myös hyvä esimerkki siitä, miten Suomen Saunaseuran saunaosaamista ja tietotaitoa voidaan hyödyntää laajemminkin. Seuran sääntöihinkin on kirjattu suomalaisen saunaperinteen vaaliminen sekä nykyajan suomalaisen saunan kehittäminen.
Kuusijärven saunojen suunnittelijat arkkitehdit Minna Lukander ja Jenni Hölttä Tallista sekä arkkitehti Julia Hertell MER Arkkitehdeistä ottivat maaliskuussa 2023 yhteyttä seuran kunniajäseneen, arkkitehti Gina Sundgréniin, joka on toiminut Saunatalolla monen hankkeen pääsuunnittelijana, myös juuri valmistuneen peruskorjauksen.
– Kutsuin heidät Vaskiniemeen vieraakseni opastukseen ja saunomaan, sillä halusin heidän teknisten tietojen ja ohjeiden lisäksi saavan aistimuksen myös siitä, mitä me kutsumme täydelliseksi saunakokemukseksi, Gina sanoo.
Kun Gina pääsi Kuusijärvelle valmiiseen saunaan, hän ilokseen huomasi, miten hienosti saunatieto oli mennyt perille.
– Kylläpä oikein lämmitti mieltä! Tunnistin tilallisia ja detaljitason ratkaisuja, joita oli hienosti sovellettu. Saunoissa on esimerkiksi kiukaan lähellä matalalla pienet ikkunat, jotka valaisevat kauniisti löylynluojan puuhia. Mahdollisesti inspiraatio on tullut meidän kolmossaunan ikkunasta.
Gina sanoo, että Kuusijärven saunakäynnistä jäi hänelle todella hyvä olo ja mieli.
– Se ei ollut vain normaalia saunan jälkeistä hyvän olon tunnetta, vaan ilo kumpusi siitä, että olin saanut välittää eteenpäin seuran saunaosaamista ja nähnyt, millaisia tuloksia se hyvien saunasuunnittelijoiden käsissä tuottaa.
Lämmittäjät mestarin opissa
Kuusijärvellä päälämmittäjänä toimii Harri Lehtola ja hänellä on muutama tuuraaja vapaapäiville. Lämmittäjillä ei ollut aikaisempaa kokemusta savusaunojen lämmittämisestä, mutta yksi heistä tiesi, mistä mestariluokan oppia voisi saada. Siispä soitto seuran lämmittäjämestari A-P Paavolalle!
– Lupasin auttaa heitä ottamaan homman haltuun asiantuntijasopimuksella. Ensin aloitimme ryhmäkoulutuksella, mutta sen jälkeen olen opastanut jokaista lämmittäjää erikseen, A-P kertoo.
– Minullehan savusaunan lämmitys on jokapäiväistä, heille kaikille se oli ihan uutta.
A-P antaa hyvän arvion Kuusijärven savusaunoista: – Perusasiat eli saunat, kiukaat ja löylyt ovat kunnossa!
Yhden pienen puutteen A-P korjasi.
– Vein sinne pidemmät löylykauhat, jotta löylyä ei tarvitse heittää kaukaa, vaan sitä voi oikeasti luoda.
