Sulje

Jokaisen kuun 1. lauantai on jaettu ja jokaisen kuun 1. maanantai huoltomaanantai

Katso tarkemmat aukioloajat

Saunatalo on avoinna myös helatorstaina

-Naisten päivät ovat maanantai ja torstai

-Miesten päivät tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai

-Kuukauden ensimmäinen lauantai on on jaettu lauantai

Hinnasto

Jäsen

12 €

Vieras jäsenen seurassa

25 €

Jäsenen lapsi 7-15 v.

6 €

Lapsi alle 7 v.

ilmainen

11 saunomiskerran kortti

120€

3kk kortti - M / N

275€ / 115€

Vuosikortti - M / N

695€ / 275€

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Kahvio/kassa 050 372 4167
(saunojen aukioloaikana)

Y-tunnus: 0116872-9

Tietosuojaseloste

Saunaseuran tarkoitus

Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta.

Sähkösaunat energiakriisissä

Sauna-lehden artikkelit

15.06.2022

Elämme historiallista aikaa. Ilmasto lämpenee hurjaa vauhtia ja Ukrainan sota nostaa energian hintaa. Jos haluaa elää ympäristöystävällisesti, mutta myös säästäväisesti, on tarkkailtava jatkossa omaa sähkönkulutustaan. Tässä sähkösauna nousee valitettavaan rooliin. Mutta hätä ei ole tämän näköinen! Pienilläkin teoilla ja valinnoilla voi olla iso merkitys.

Teksti: Jaana Helminen
Kuva: Jussi Hellsten

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Ihmisten toiminnasta aiheutuvat päästöt lisäävät ilmakehän kasvihuonekaasujen määrää ja vauhdittavat maapallon ilmaston lämpenemistä. Muun muassa fossiilisten polttoaineiden käyttö, metsähakkuut ja kotieläintuotanto kiihdyttävät ilmastonmuutosta yhä enenevässä määrin.

Ilmasto on jo nyt lämmennyt kiihtyvää tahtia esiteollisesta ajasta lähtien. Pariisin ilmastosopimukseen kirjattu 1,5 asteen turvaraja saavutetaan jo seuraavan kymmenen vuoden aikana, jos ilmastopäästöjä ei saada vähenemään.

Kulutusvalinnoilla on suuri merkitys päästöjen kannalta. Meistä jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kuluttamalla luonnonvaroja vastuullisesti ja kestävillä tavoilla. Energian säästäminen hyödyttää niin meistä jokaisen lompakkoa kuin yhteistä ympäristöämmekin. Moni kuluttaja käyttääkin uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä, mikä pienentää merkittävästi asumisen ilmastovaikutuksia.

Saunaa ei kannata pitää lämpimänä tyhjillään. Kuva: Harri Tarvainen

Suuri energiamurros

Venäjän sota Ukrainassa on aiheuttanut merkittäviä muutoksia koko Euroopan energiatalouteen. Kyseessä on energiamurros, jonka myötä monet uskovat Euroopan luopuvan nopealla tahdilla fossiilisista polttoaineista ja vahvistavan energiaomavaraisuutta vihreämmillä vaihtoehdoilla.Tosi asiassa irtautuminen Venäjän maakaasu- ja öljytoimituksista on vaikeaa ja prosessi on pitkä.

Samaan aikaan sota on nostanut energian hintaa huomattavasti ja tämä tulee näkymään sähkön hinnassa. Helsingin Sanomien (7.3.2022) mukaan sähkön hinta oli jo alkuvuodesta vuodenaikaan nähden ennätyksellisen kallista ja jopa seitsenkertainen edelliseen vuoteen verrattuna.

Mutta Euroopasta kantautuu myös hyviä uutisia: Saksa, Tanska, Hollanti ja Belgia ovat juuri aloittaneet yhdessä suuren merituulivoimahankkeen. Yhdessä toimiminen onkin nyt eurooppalaisten vahvuus kovien aikojen edessä.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n määritelmän mukaisesti hiilineutraalius saavutetaan, kun ihmisten aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat laskennallisesti yhtä suuret kuin kasvihuonekaasujen poistumat. Toisin sanoen, hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin, kuten metsiin ja soihin.

Vaikka koko Suomen kokonaispäästöt vähenevät, suomalaiset kuitenkin kuluttavat entistä enemmän. Yhteisten ilmastotoimien tahtia on kiristettävä, jotta tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 voidaan tavoittaa. Asumisen aiheuttama kulutus tai saunan hiilijalanjälki ovat vain pieni osa kokonaisuutta, mutta jokainen suomalainen voi tehdä valintoja, joiden avulla yhteinen tavoite saavutetaan.

Sähkösauna on kodin sähkösyöppö

Kotitalouden energiankulutusta voi pienentää tehokkaasti sähkönkulutusta seuraamalla ja tekemällä arjessa pieniä, mutta vaikuttavia muutoksia. Esimerkiksi sähkösaunan lämmittäminen kuluttaa runsaasti sähköä ja aiheuttaa samalla hiilidioksidipäästöjä.

Kertalämmitteinen sähkökiuas on teholtaan suurin yksittäinen sähkölaite kotitalouksissa. Sanotaankin, että sauna on kodin pahin sähkönsyöppö. Tavallisen sähkösaunan lämmittäminen kahdesti viikossa kuluttaa saman verran energiaa vuodessa kuin koko kodin kylmälaitteet, ruoanvalmistus ja astianpesu yhteensä.

Lämmityskertojen lisäksi saunomisen kesto ja saunan lämpötila vaikuttavat energiankulutukseen. Sähkösaunaa lämmitettäessä noin puolet sähköstä kuluu esilämmittämiseen ja puolet lämmön ylläpitämiseen.

Jos vähentää viikottaista saunomistaan yhdellä kerralla, sen vaikutukset ovat suuret.

Saunan lämmitys näkyy siis selvänä piikkinä sähkölaskussasi. Sitran selvityksen mukaan tavallinen sähkösauna kuluttaa perhekäytössä vuoden aikana noin 1 000 kilowattituntia eli yli kymmenesosan koko vuoden sähkönkulutuksesta.

Lue lisää kerrostalojen sähkösaunojen tulevaisuudesta

Sähkönkulutuksen seurantaan on kehitetty monenlaisia sovelluksia ja palveluita. Varsinkin jos lämmität kodin tilat ja käyttöveden sähköllä, kannattaa energiankulutusta seurata tarkasti. Sähkönhinta vaihtelee tuotannon mukaan tunneittain, joten voit myös valita kulutusajankohdan viisaasti ja lämmittää saunan vaikkapa silloin, kun käyttö on edullisempaa.

Sähkösaunan lämmittäminen aiheuttaa myös hiilidioksidipäästöjä. Jos lämmität saunan kolme kertaa viikossa, saunanlämmitys aiheuttaa yhden vuoden aikana saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin kolme edestakaista lentomatkaa Keski-Eurooppaan tai 350 litraa bensiiniä.

Lämmitä sähkösauna ilmastoviisaasti

  • Vähennä saunan ilmanvaihtoa, kun laitat saunan päälle.
  • Mene saunaan heti, kun se on lämmennyt.
  • Lämmitä sauna kerralla koko perheelle, ystäväporukalle tai saunaseurueelle.
  • Älä pidä saunaa lämpimänä turhaan tai tyhjillään.
  • Vältä ylilämmittämistä. Ilmastoviisain lämpötila on 70–80 °C. Saunan lämmittäminen 100 asteeseen voi nostaa sähkönkulutusta jopa 20–30 prosenttia.
  • Avaa saunan poistoilmaventtiili ja ikkuna sitten, kun lopetat saunomisen.

Sähkösaunan aiheuttamaa raskasta hiilijalanjälkeä on kuitenkin helppo pienentää. Jos saunot yhden kerran viikossa vähemmän, kevennät hiilijalanjälkeäsi noin yhden prosentin vuodessa. Se voi tuntua pieneltä, mutta vaikutukset ovat suuret: jos miljoona suomalaista toimii samoin, voimme yhdessä pienentää CO2-päästöjä jopa 9 000 ihmisen kokonaishiilijalanjäljen verran.

Lähteet: Euroopan komissio, Ympäristöministeriö, Sitra, Suomen ympäristökeskus, Motiva, Vattenfall

Kirjoittaja on vastuullisuusasiantuntija, FM, joka on tehnyt tutkimusta vastuullisuuskysymyksistä ja kestävästä kehityksestä. Hän on toiminut myös urheilutapahtumien vastuullisuusasiantuntijana ja laatinut yrityksille ympäristö- ja vastuullisuusohjelmia.

Lisää luettavaa

Sauna-lehden artikkelit

26.04.2024

Saunatapaturmat johtuvat useimmiten kaatumisesta — pahat palovammat yleensä miehillä

Viime vuonna julkaistuista saunatutkimuksista saatiin uutta mielenkiintoista tietoa saunassa sattuvista tapaturmista.

Sauna-lehden artikkelit

19.04.2024

Intohimoinen saunoja viihtyy saunabisneksessä — Narvin uusi toimitusjohtaja on tuttu narvilainen

Narvin toimitusjohtaja vaihtui viime syksynä. Tehtävässä aloitti Samuli Nurminen, joka teki paluun Narville.

Sauna-lehden artikkelit

12.04.2024

Saunarituaali – saunomista vai viihdettä?

Saksalainen Aufguss on rituaalinomainen saunomismuoto, joka on levinnyt ympäri Euroopan ja nyt sen voi kokea…