Löylyn lain eli saunan käyttökelpoisuuden toteutuminen tulisi olla itsestäänselvyys maassa, jossa on yli kolme miljoonaa saunaa. Näin ei kuitenkaan ole, ja siihen on useita syitä.
Teksti: Ulla Ora
Kuvat: Museovirasto & Saunologia
Toimiva sauna on hyvän suunnittelun ja huolellisen rakentamisen lopputulos. Nämä asiat eivät aina kuitenkaan toteudu.
– Rakennusvaiheessa voi tulla muutoksia, mikä on yleistä, koska iso osa rakentamisesta tehdään aliurakointina, kertoo Saunologian Lassi A. Liikkanen.
Hän on vieraillut useilla asuntomessuilla ja havainnut siellä olleiden kohteiden saunoissa erilaisia suunnitteluvirheitä.
– Huomattavia suunnitteluvirheitä on havaittavissa jopa puolessa kohteista. Virheet liittyvät tyypillisesti ilmanvaihtoon, puhtaanapitoon ja korkeisiin pilarikiukaisiin, joiden sovittaminen saunatilaan voi olla haastavaa.
Hyvä saunakokemus taka-alalla
Monelle suomalaiselle saunan helppo saatavilla olo on tärkeämpää kuin se, että sauna olisi paras mahdollinen. Suurin osa saunoo kotisaunassa, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa saunakokemuksen optimointi ei ole ollut tärkein asia.
Liikkanen luettelee asioita, joita tarvitaan, jotta saunakokemus olisi mahdollisimman hyvä: toimiva ilmanvaihto, puulämmitteinen kiuas, sisustuksen puumateriaali ja valaistus.
Liikkanen harmittelee sitä, että monessa tyylikkäästi rakennetussa saunassa on unohdettu hyvä saunakokemus.
– Saunakokemukseen vaikuttaa myös saunatilojen siisteys ja rauhallisuus, jotta esimerkiksi jäähdyttelyn aikana voi rentoutua.
Tila rajoittaa rakentamista
Kaikki suunnittelijat eivät rakenna saunoja löylyn laki edellä, ja joskus ratkaisut joudutaan tekemään käytännön syistä. Saunalle on esimerkiksi varattu tietty tila. Silloin saatetaan joutua joustamaan esimerkiksi ylälauteen korkeudesta tai porrasrakenteista. Myös kiukaiden suojaetäisyydet määrittelevät saunatilan rakennusratkaisuja.
Studio Puiston arkkitehti Heikki Riitahuhta tuntee löylyn lain ja pyrkii noudattamaan sitä omassa suunnittelussaan. Löylyn laki ei kuitenkaan yksinään ole myyntivaltti. Saunomiseen liittyvä kokonaisvaltainen elämys ja tarina ovat asioita, joilla saunoja viedään maailmalle.
– Keksimme saunoille tarinoita, joita voi verrata vaikkapa japanilaiseen teeseremoniaan. Rakensimme Japanissa yhden saunan kosken viereen ja nimesimme sen Kuohuksi. Toinen sauna nousi hiljalleen virtaavan joen varteen, ja siitä tuli Rauha.
Riitahuhdan mukaan Studio Puisto on suunnitellut Suomessa ja maailmallakin todennäköisesti eniten saunoja. Hän puhuu saunabuumista, joka ulottuu Suomen lisäksi ainakin Japaniin.
– Parhaillaan suunnittelemme saunoja muun muassa Kyprokselle, Etelä-Koreaan ja Australiaan.
Löylyn laki jo kouluihin
Suomessa on yli kolme miljoonaa saunaa. Arkkitehti toivookin, että kaikki suomalaiset oppisivat löylyn lain, jota pitäisi hänen mielestään opettaa jo peruskoulussa.
– Sauna on kansallisperintömme, jota tulee vaalia. Liian usein se otetaan itsestäänselvyytenä.
Riitahuhta kuvailee omaa suhdettaan saunaan.
– Saunomiseni alkaa jo vihdan teosta. Itselleni saunapuiden pilkkominen ja uunin sytyttäminen ovat tärkeitä rituaaleja. Saunomiseen kuuluu myös vilvoittelu, johon liittyy suhde ympäröivään luontoon, etenkin veteen. Koko tilallinen ympäristö luo kokemuksen, joka mielestäni pitää viedä myös maailmalle.
– Parhaat löylyni olen saanut itse suunnittelemani vanhan puutalon saunassa, jossa on harjakatto. Se edistää löylytilan kosteutta.
Perusasiat pitää osata
Metropolia ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehtuurin lehtori Jorma Lehtinen pitää häpeällisenä, jos suomalaiset eivät osaa rakentaa maailman parhaita saunoja. Sen vuoksi on tärkeää, että rakennusarkkitehtiopiskelijat saavat riittävät ohjeet hyvän saunan rakentamiseen.
– Perusasiat, kuten mitoitus, pitää osata hyvin. Sen jälkeen tulee lisäarvo, mikä liittyy saunomisen kokonaisvaltaiseen kokemiseen. Yleensä saunojalta kysytään, oliko hyvät löylyt, eikä esimerkiksi, oliko suhteellinen kosteus tai mitoitus kunnossa.
Kun Lehtinen opettaa oppilailleen saunan suunnittelua, hän aloittaa sen pyytämällä oppilaita kertomaan parhaista saunamuistoistaan.
– Yleensä vastauksena on mummolan sauna, saunavihtavihta tai juhannus- ja joulusauna.
Raha ei ratkaise laatua
Lehtisen mukaan hyvistä löylyistä ei kannata tinkiä, eikä hyväksi koettua mitoitusta unohtaa. Sen vuoksi esimerkiksi istuintason korkeus suhteessa kattoon olisi hyvä olla noin 110 senttiä. Tärkeää on, että lauteille on turvallista nousta ja kiukaan koko suhteessa saunan tilavuuteen on kohdillaan. Saunan tunnelma syntyy materiaalivalinnoista, ikkunoiden koosta ja seinien väristä. Liikasen mukaan raha ei ratkaise saunan laatua.
– Samalla rahalla, jolla saa keskinkertaisen saunan, saa myös hyvän saunan.
Ammattikorkeakouluopiskelijoista yhä useampi haluaa tehdä opinnäytetyönään juuri saunan.
– Nuorten kiinnostus sanoja ja saunomista kohtaan on aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi omassa nuoruudessani 1980-luvulla. Nyt voidaan puhua jopa nuorten saunabuumista.
– Uusia yleisiä saunoja on tullut lisää ja niissä käy paljon nuoria opiskelijoita. Olen itsekin saunonut opiskelijoideni kanssa yleisessä saunassa.
RT-kortisto on työkalupakki
Verkosta löytyvä Rakennustietokortisto (RT-kortisto) on saunanrakentajan kattava perustyökalupakki. Sieltä löytyy 119 korttia hakusanalla sauna. Esimerkiksi otsikolla saunatilojen suunnittelu ohjeistetaan saunan, pesuhuoneen ja pukuhuoneen suunnittelussa, saunan sijoittamisessa rakennukseen ja maastoon sekä annetaan ohjeita saunojen mitoituksesta.
Sivustolta löytyy myös ohjekortti, jossa kerrotaan saunan ilmanvaihdosta, lämmityksestä, sähköasennuksista ja valaistuksesta.
Ohjeistosta löytyy tietoa myös muun muassa kiukaan valitsemisesta ja savusaunan rakentamisesta.
Lähde: kortistot.rakennustieto.fi
