Tulisipa pian talvi ja pakkanen

Kesähelteellä Joensuun Jääkarhut odottavat järven jäätymistä. Löylyä lyödään Rento- tai Ryhti-saunoissa. 

Teksti & kuvat: Päivi Ketolainen

Kesäpäivä hellii joensuulaista saunakansaa Pyhäselän rannalla. Joensuun Jääkarhujen saunarannassa otetaan aurinkoa ja rupatellaan mukavia. Saunan lauteilla miesporukka pohtii, mikä on parasta jäätelöä. Yhden mielestä parasta on pehmis, toisen mielestä jo lapsuudesta tuttu vaniljajäätelöpuikko.

Auringon palvonnan ja löylyjen jälkeen seuraa pulahdus järveen. Jääkarhut ovat heittäneet talviturkit pois aikoja sitten tai liekö heillä sellaisia ollutkaan? Suurin osa vakioväestä kun käy järvessä talvellakin. 

Riitta Kankkunen on vakioväkeä. Hän rakastaa uimista ja saunomista. Aivan erityisesti hän rakastaa tätä Jääkarhujen saunaa. Se on hänelle suorastaan kotisauna. 

– Kuuteen vuoteen en ole lämmittänyt kertaakaan omaa saunaa. Saunon täällä joka päivä kaksi tuntia kerrallaan, hän kuvailee. 

Alun alkaen Kankkuselle kävi kuten niin monelle muullekin avantouimarille. Tutut houkuttelivat hänen ”jääkarhuille”. Saman tien peli oli menetetty.  

– Olen ihan koukussa. Saan vieroitusoireita, jos joudun olemaan täältä viikon poissa, nauraa ahkera saunoja. 

Riitta Kankkuselle kelpaa myös kesäinen järvivesi. Muutamat jääkarhut sen sijaan jäävät tauolle heti jäiden sulamisen jälkeen. He palaavat takaisin, kun veden lämpötila putoaa syksyllä alle kymmeneen asteeseen.   

Lue myös: Satavuotias sauna lämpiää jälleen

Ensin avanto ja pukukopit

Joensuun Jääkarhujen historia ulottuu vuoteen 1989. Tuolloin joukko joensuulaisia avantouimareita lyöttäytyi yhteen miettimään, mistä he löytäisivät ikioman harrastuspaikan. 

Lopulta sellainen löytyi Pyhäselän rannalta Vehkalahdelta. Kaupungin omistuksessa olevan vanhan huvilan rantaan tehtiin avanto ja rannalle pukukopit. Huvilan saunaan hommattiin sähkökiuas.

Kun sanomalehti Karjalainen teki aiheesta juttua, toimittaja otsikoi tarinan niin, että jääkarhut viihtyvät Joensuussakin. Siinä oli tulevalle seuralle nimikin valmiina sitten, kun avantoseura vuosi myöhemmin virallisesti perustettiin.

– Ensin olimme hetken aikaa Joensuun Uintiseuran alajaosto, selvittää Joensuun Jääkarhujen pitkäaikainen jäsen, varapuheenjohtaja ja talonmies-isännöitsijä Pasi Mikkonen. 

Monien vaiheiden jälkeen vuonna 2005 Joensuun Jääkarhuille valmistuivat uudet, asianmukaiset toimitilat. Avantouintikeskuksen tontilla on nyt kaksi saunaa – Ryhti ja Rento. Niihin mahtuu kerrallaan kymmeniä saunojia. Lisäksi on päärakennus, jossa sijaitsevat pukuhuoneet sekä kokous- ja huoltotilat.

Saunat lämpiävät yleisölle vuoden jokaisena päivänä aamusta iltaan, joulupäivää ja pitkäperjantaita myöten. Kylpijöitä riittää, sillä yhdistykseen kuuluu tätä nykyä 2558 jäsentä. 

– Lisäksi meillä kävi viime vuonna noin 20 000 saunojaa, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä, Mikkonen kertoo.

Lue myös: Sauna ei kuole koskaan

Saunojat nuortuvat

Yhteissaunomisen noususuhdanne näkyy Joensuussakin. Jääkarhujen saunoissa yksittäisiä käyntikertoja kertyy vuosittain yhteensä noin 170 000, mikä on huikea lukema. 

Terveyttä ja karaistusta avantosaunasta hakevien rinnalle ovat tulleet elämysten hakijat ja kertakävijät. Yhä useampi joensuulainen haluaa tuoda vieraansa ”jääkarhuille” tutustumaan. 

Päivittäin lauteilla kuuluu muitakin kieliä kuin suomea ja karjalan murretta. 

– Lisäksi asiakaskunta on nuortumaan päin. Saunojissa on entistä enemmän 20-30-vuotiaita opiskelijoita, Pasi Mikkonen toteaa.

Ruuhkaisina iltoina yhdistyksen jäsenet ovatkin joutuneet miettimään, olisiko toimitiloja edelleen laajennettava. Parhaillaan Joensuun kaupungille onkin annettu tutkittavaksi, josko alueen kaava taipuisi lisärakentamiseen.

Saunomisen suosio on kasvanut Joensuussa niin, että viime talvena Ilosaareen tuli yksityinen konttisauna ja avanto. Myös läheisen Reijolan kyläyhdistyksen sauna on yleisessä käytössä.   

Alkuvuosina saunojen huolto hoidettiin talkoilla, mutta nykyään siivoustyö on ulkoistettu. Talonmies Pasi Mikkonen on paikalla normaalin työajan puitteissa, mutta viikonloppuisin ja iltaisin saunojen käyttö on omatoimista. Rannekkeet voi ostaa automaatista ja kokeneet saunojat opastavat tulokkaita saunan saloihin.    

– Yhä talkoolaisillekin riittää monenlaista puuhaa, kuten pihan hoitoa, Mikkonen muistuttaa.   

Lue myös: Sataman Viilussa on aina lämmin

Jaakko heittää kiven

Jukka Romppanen on ollut jääkarhu viitisen vuotta. Hän ottaa löylyt ja pulahtaa uimaan kesällä ja talvella. Selkävaivat helpottuvat Pyhäselän sylissä ja saunan lauteilta löytyy aina juttukavereita. 

– Sosiaalinen puoli on tärkeää. Lauteilla höpötellään monenlaista, hän sanoo. 

Romppasen mukaan vakituiset saunojat tuntevat toisensa uimapukukuosissa. Jos sama kaveri tulee kadulla vastaan pikkutakki yllään, pitää hetki miettiä, missä onkaan tavattu. 

Vaikka kesä on kaunis, odottavat todelliset jääkarhut kuitenkin syysmyrskyä, joka myllää järven jääkylmäksi. 

Asian varmistamiseksi saunalla vietetään joka kesä heinäkuussa Jaakon nimipäivää. Kunakin vuonna vuoden Jaakoksi valittu uimari heittää kylmän kiven järveen. 

Tänä vuonna Joensuun vuoden Jaakko on Marja Tolvanen.