Suomen Saunaseuran Saunatalo täyttää 70 vuotta, mutta on ikäisekseen hyvässä kunnossa. Tiedossa lähivuosina on tosin remontteja.
Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Saunaseuran kuva-arkisto
– Saunatalo on mielestäni erittäin hyvässä kunnossa, määrittelee ytimekkäästi Risto Pitkänen, Saunaseuran johtokunnan jäsen ja kunnossapitotoimikunnan puheenjohtaja.
– Mutta mikään ei ole ikuista ja olemmekin korjaushaasteiden edessä. Saunatalon LVISA-hankesuunnitelma valmistui 2021. Tiedämme talon korjaustarpeet ja kustannukset.
– Keittiötilat vaativat päivityksen hygieniasyistä sekä tilojen epäkäytännöllisyydestä johtuen. Tällä hetkellä jääkaapit ja jäähdytyslaitteet ovat eteisen puolella.
– Jotta lisätilaa saadaan on eteisen osuutta hiukan muutettava ja samalla tuloaulan viihtyvyyttä parannetaan. Johtokunnan ohjeiden mukaisesti rakennuksen ulkoseinät säilyvät entisellään.
– Keittiön uudistamisesta on käyty keskusteluja muun muassa kahvilapäällikkö Mervi Iivosen kanssa ja seuramme jäsen, arkkitehti Gina Sundgrén on tehnyt jo alustavia piirroksia.
Pitkänen painottaa, että LVISA- ja keittiöremontti ovat vasta suunnitelma-asteella.
– Toteutukseen on vielä matkaa. Jäsenistöä tullaan informoimaan ja hyvä lopputulos vaatiikin keskustelua sekä yhteisiä päätöksiä.
– Saunatalon korjauksissa on aina pyritty pitämään tila mahdollisimman alkuperäisen näköisenä, jotta tunnelma olisi aito ja harmoninen.
Jatkuvaa kunnossapitoa
Risto Pitkänen korostaa, että rakennusten korjaussuunnitelmat lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä ovat taloudellista ajattelua.
Saunatalo ei siinä poikkea normaalista kiinteistöstä.
–Huoltotoimet kuten lauteiden tai kiukaankivien vaihto ovat osa saunaviihtyvyyttä. Saunatalon päivittäiset kunnossapidot eivät välttämättä näy jäsenistölle saunomisen yhteydessä, mutta niiden korjaamattomuus kyllä.
– Normaalit korjaustoiminnot hoidetaan usein meidän sopimustoimijoiden kanssa ja lämmittäjämestari AP Paavolalla on tämä hyvin hanskassa.
Tänä vuonna Saunatalon työlistalla on muun muassa viemäreiden sukitukset, taloautomaation uusinta, laiturin uusinta sekä roskakatos.
– Laituria korjattaessa osa takapihaa joudutaan eristämään työmaa-alueeksi. Väliaikainen uimapaikka koetetaan ratkaista tulevan laituriurakoitsijan kanssa.
– Sukituksen yhteydessä ei Saunatalossa voida käyttää vettä ja tämä aiheuttaa lyhyen katkoksen toimintaan.
Tavoitteena on aloittaa sukitus juhannuksen jälkeisellä viikolla ja kestää puolisentoista viikkoa.
Pitkäsen mukaan Saunatalon hyvän kunnon perustana ovat johdonmukainen kunnossapito ja ennakoiva huoltotoiminta.
– Se vaatii suunnitelmallisuutta ja asiantuntemusta. Siksi seuran kunnossapitoimikunta on muodostunut rakentamisen eri alojen ammattilaisista, joiden erikoisosaaminen on hyvä lähtökohta talon kunnossapidolle.
–Tämä varmistaa sen, että talo voi hyvin ja sen myötä myös saunojat sekä henkilökunta.
SAUNATALON SAUNAT
Aino eli Ykkönen: mietolämpöinen lekottelusauna, jossa mahtuu olemaan jopa pitkänään. Ei vihdota eikä puhuta kovalla äänellä, ns. hiljainen sauna
Väinö eli Kakkonen: melko kuuma vihtasauna
Louhi eli Kolmonen: kuuma savusauna, voi vihtoa
Harald eli Nelonen: keskilämmin savusauna, ei vihdota
Sampo eli Viitonen: keskilämmin parvisavusauna, voi vihtoa
Ilmatar eli Kuutonen: keskilämmin ulospäin lämpenevä parvisauna, ei vihdota
Koesauna eli Citysauna, nollasaunaksikin kutsuttu: pehmeälöylyinen sähkösauna, ei vihdota
SAUNATALO LUKUINA
- valmistunut 1952
- kolmikerroksinen
- ensimmäisen ja kellarikerroksen bruttopinta-ala 983 m2
- viisi vakituista palkattua työntekijää ja noin neljä tarvittaessa töihin kutsuttavaa kahviotyöntekijää sekä tarvittaessa töihin kutsuttavat kaksi varalämmittäjää
- sopimussuhteessa yksi pesijä ja neljä hierojaa
- kävijämäärät: vuonna 2019 ns. normaalivuosi: 46 899 kävijää ja 256 saunapäivää, luvussa ei ole mukana heinäkuun kesäsaunan kävijäkertoja. Vuonna 2021 koronasta johtuen 25 635 kävijää ja 242 saunapäivää