Sulje

Jokaisen kuun 1. lauantai on jaettu ja jokaisen kuun 1. maanantai huoltomaanantai

Katso tarkemmat aukioloajat

Saunatalo on avoinna myös helatorstaina

-Naisten päivät ovat maanantai ja torstai

-Miesten päivät tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai

-Kuukauden ensimmäinen lauantai on on jaettu lauantai

Hinnasto

Jäsen

10 €

Vieras jäsenen seurassa

20 €

Jäsenen lapsi 7-15 v.

5 €

Lapsi alle 7 v.

ilmainen

11 saunomiskerran kortti

100€

3 kk:n kortti - miehet

250 €

3 kk:n kortti - naiset

100 €

koko vuoden kortti - miehet

580 €

koko vuoden kortti - naiset

230 €

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Kahvio/kassa 050 372 4167
(saunojen aukioloaikana)

Y-tunnus: 0116872-9

Saunaseuran tarkoitus

Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta.

Löylynhenki-palkittu Pentti Hakala on ikinuori saunamestari

Sauna-lehden artikkelit, Uutiset

10.10.2022

Pentti Hakala on vuoden 2022 Löylynhenki.

Teksti: Karoliina Saarnikko
Kuvat: Jonna Pennanen

Pentti Hakala sai tänä vuonna Suomen Saunaseuran Löylynhenki-palkinnon. Hakala tunnetaan saunakulttuurin, ja erityisesti savusaunakulttuurin, edistäjänä jo vuosikymmenien ajan.

Pentti Hakala saapuu Vaskiniemen Saunatalolle ystävänsä Kalle Mäkisen kanssa. Miehet ovat lähteneet kesäisenä aamuna ajelemaan Ikaalisesta kohti Helsinkiä. 

Reissaaminen ympäri Suomen sauna-asioiden tiimoilta on molemmille tuttua puuhaa, sillä kaverukset käyvät yhdessä testaamassa erilaisia savusaunoja ympäri Suomen. He ovat myös saunaseura Löylynlyöjät ry:n ainoat jäljellä olevat perustajajäsenet sekä tuoreen Saunapapat-saunaseuran perustajat.

Tällä kertaa Helsinkiin suuntautuvan matkan tarkoituksena on Löylynhenki-palkinto, jonka Suomen Saunaseura myönsi kesäkuun alussa Hakalalle. Perusteita ei tarvinnut kauan miettiä.

Hakalan omistautuminen saunakulttuurille ja erityisesti savusaunakulttuurille jo vuosikymmenien ajan on ollut ansiokasta. Edelleen yli 80-vuotiaana Hakala kertoo mielellään saunasta aina kun kysytään ja tulee vieraaksi, kun pyydetään. Savusaunan rakentajat ympäri Suomen konsultoivat häntä ja kutsuvat testaamaan rakentamiaan tai kunnostamiaan saunoja. 

Hakalan myönteinen, avulias ja utelias persoona sekä hänen sammumaton tiedonjanonsa saunan ja saunomisen suhteen ovat tehneet hänestä myös suositun vieraan saunatapahtumissa, lehtien sivuilla ja televisiossa. 

Nytkin edellisellä viikolla Hakala on ollut Kalajärven Saunafestivaaleilla, jonka hän perusti pari vuotta aiemmin. Monia moinen tahti hirvittäisi, mutta Hakalaa ei ikä paina.

– Tunnen olevani toista kertaa rippikouluiässä, Hakala hymyilee. – Olen hyvässä kunnossa ja mieli virkeänä.

Hän uskoo, että ihmisten kanssa oleminen, opastamistyö ja saunan ilosanoman kertominen pitää hänet nuorekkaana. 

Toki myös niillä kuuluisilla saunan terveysvaikutuksilla on varmasti osuutta asiaan.

– Ennen vanhaan oli sellainen sanonta, että jos ei terva, viina tai sauna auta, sitten kutsuu hauta. Kyllä se näin on, hän toteaa nauraen.

Pentti Hakala
Pentti Hakala saapui Suomen Saunaseuran Saunatalolle vastaanottamaan palkintonsa ja poseerasi samalla kuvaajalle aamulla tehdyn vihdan kanssa.

Sauna läpi elämän

Pentti Hakala syntyi vuonna 1940 maalaistalon pojaksi Kihniöön. Hän muistaa kirkkaasti aivan ensimmäisen saunakokemuksensa.

– Maatilallamme puitiin vilja omassa pihapiirissä. Kun puintipäivä oli ohitse, saunottiin porukalla. Vanhemmat ukot olivat sen verran viisaita, että istuttivat minut, nuoren pojan, heidän väliinsä ja sitten tuli vihtaa kahdelta puolelta ja löylyt olivat kovat. Siinä koulutettiin poika saunomisen elämän kouluun, Hakala muistelee hymyillen.

Kipinä saunomiseen syntyi ja säilyi läpi vuosien. Päivätyönsä Hakala kuitenkin teki toisaalla.

– Olin muovipussitehtaassa pomona melkein 40 vuotta. Koen, että se oli minulle myös kutsumusammatti. Pidin siitä ja alaiseni pitivät minusta. Sanoin aina, että löydätte minut tuolta huoneestaja aina saa tulla kysymään, mutta minä en teitä rupea vahtimaan, ammattilaisiahan te olette, Hakala kertoo esimiesajoistaan.

Läpi elämän kaikki kuitenkin aina jotenkin sivusi saunaa. Omalta osaltaan avioliittokin.

– Sain vaimokseni Raahessa kasvaneen pohjanmaan tytön. Kun pääsin ensi kerran anoppilaan, selvisi, että hänen isänsä oli vihtamestari, kuinka sattuikaan!

– Heti aloimme saunoa ja ensimmäisellä saunakerralla hän ajoi minut löylyllä ulos. Vuoden päästä se tosin meni jo sitten toisinpäin, Hakala nauraa. –  Ei sinällään, että hyväksyisin löylykilpailut noin yleensä, hän lisää. 

Nyt Hakalan sauna-CV on komeaa luettavaa. Vihdanteon maailmanmestari 2001, vihtomisen maailmanmestari 2008, Löylynlyöjät ry:n perustaja ja kunniapuheenjohtaja, Saunafestivaalien perustaja, Kansainvälisen savusaunaklubi ry:n perustajajäsen…. Kaikki tämä on tapahtunut varsin luonnostaan ja pakottamatta.

– Olen aina halunnut välittää informaatiota saunomisesta toisille ihmisille ja vaalia suomalaista saunakulttuuria, hän toteaa.

Pentti Hakala sai Löylynhenki 2022 -palkinnon
Löylynhenki-palkinnon ojensivat Suomen Saunaseuran puolesta seuran puheenjohtaja Hannu Saintula sekä Tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja Heikki Hirvonen.

Puolituhatta testattua savusaunaa

Savusauna ja sen oikeanlainen rakentaminen ovat erityisen lähellä Hakalan sydäntä.

– On minulle sydämen asia, että saan neuvoa ja auttaa ihmisiä rakentamaan savusaunoja. Teen sitä mielelläni enkä ota siitä maksua, Hakala kertoo. 

Auttaminen voi tapahtua puhelimen tai sähköpostin välityksellä ja aina ei tarvitse mennä edes paikan päälle. Tälläkin hetkellä “työn alla” on kaksi eri savusaunaa eri puolella Suomea, joiden rakentamisessa hän auttaa. 

Joskus autettavat haluavat, että mestari itse tulee testaamaan saunan. Näillä retkillä myös Mäkinen kulkee mukana.

– Me saunomme ja kerromme, mitä pitäisi korjata. Toki se on loppuviimeeksi aina omistajan päätös, tekeekö hän muutokset, hän muistuttaa. 

Hakalalle on tullut myös tavaksi laskea, kuinka monessa savusaunassa hän on käynyt.

– Merkitsen ylös ne, joissa olen ensimmäistä kertaa. Nyt viime keskiviikkona tuli täyteen 520 savusaunaa.

Luku on huikea. Kaukaisin saunoista sijaitsi Volgan mutkan takana, Marin tasavallassa. Kokemus oli Hakalalle ikimuistoinen.

– Siellä Marin tasavallassa tosiaan ugrilainen kansa sinnittelee ja saunakulttuuri elää siellä vahvana. Myös muutamia savusaunojakin siellä oli vielä jäljellä, Hakala kertoo.

– Minulla on sellainen käsitys, että nimenomaan sieltä sauna olisi aikojen alussa Suomeen kantautunut.

Pentti Hakalan tekemä löylykauha.
Harrastuksekseen Hakala tekee pitkävartisia löylykauhoja, joilla on hyvä luoda löylyä.

Vasta ei ole sama kuin vihta

Hakala tunnetaan myös vihdansidonnan maailmanmestarina. Siihen taidot opittiin samaisesta Raahen anoppilasta. Eräällä vierailulla Hakala pyysi appeaan opettamaan hänet tekemään täydellisen vihdan.

– Sanoin hänelle, että mennään metsään ja opeta minulle vihdan teko. Etkä päästä minua pois ennen kuin osaan täydellisen, Hakala muistelee. Parin tunnin harjoittelun jälkeen, appiukko oli antanut hyväksyntänsä.

– Kyllä minulla kävi suunnaton säkä appiukon suhteen, Hakala toteaa muistellessaan tapausta. 

–  Sen jälkeen olen niitä tehnyt, varmaan jo tuhansia. Niiden määrää en ole kyllä laskenut, Hakala naurahtaa.

Useasti Hakalaa näkee siteerattavan erilaisissa lehtijutuissa, joissa puhutaan vihdoista ja vastoista. Tämä siksi, että hän kertoi aikoinaan Kymmenen Uutisten kevennyksessä, että vihta ja vasta ovat eri asia, eivätkä vain saman sanan eri murreversio. 

– Vastalla ja vihdalla on sama käyttötarkoitus, mutta ne ovat eri asia. Vasta saa mittansa Kalevalasta ja siinä kyynärä karvasta ja vaaksa paljasta, mikä tarkoittaa, että vastassa on noin 60 senttiä lehtien osuutta ja vaaksa eli 15 senttiä paljasta kädentien osuutta. Kaiken kaikkiaan vastasta tulee siis 75 senttiä, Hakala kertoo.

– Vasta myös sidotaan eri tavalla kuin vihta. Siihen tehdään oksista panta tai rinkula, jota kutsutaan laviksi ja se työnnetään lehväksien juureen, kun niitä on sopiva määrä.

Myös muoto on erilainen. Vasta sidotaan pyöreäksi, kun taas vihta litteäksi.
– Sen sijaan vihta ladotaan kahtapuolta, viuhkamaiseen muotoon eikä siinä saa törröttää piiskaavia oksia. Se sidotaan vitsaksella ja tarpeeksi tiiviisti. Vihta on mitaltaan 50–55 cm.  

–Tällainen, Hakala näyttää vihtaa, jonka hän sitoi aamulla Ikaalisissa ja toi Saunatalolle mukanaan.

Pentti Hakalan tekemä vihta.
Hakalan tekemä tyylipuhdas vihta. Se on ladottu kahtapuolta, viuhkamaiseen muotoon ja se on sidottu vitsaksella. 

Suomen Saunaseura myöntää vuosittain Löylynhenki-palkinnon ansiokkaasti suomalaisen saunakulttuurin hyväksi tehdystä työstä henkilölle tai yhteisölle. Seuran johtokunta valitsee palkinnon saajan seuran jäseniltä tulleiden ehdokkaiden joukosta Tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan esityksen pohjalta.

Tutustu edellisten vuosien palkittuihin täältä

Pentti Hakala kertoo: Kolme vinkkiä savusaunan lämmittämiseen

Pentti Hakalan tekemä löylykauha.
  1. Noin 80 % savusaunan palamisista johtuu lämmittäjän virheestä. Suurin virhe on se, että laitetaan pesä täyteen puita ja lähdetään tunniksi pois saunalta. Kun palataan takaisin, pesä on tietenkin hiilloksella ja taas ladataan se täyteen puita. Pesää ei saa täyttää puilla vaan tulella. Eli tulipesän korkeudesta 1/3 puita kerrallaan pesään ja 10 minuutin päästä lisätään muutama puu. Eikä päästetä hiillokselle.
  1. Aina ovet ja kaikki lävet auki, kesällä ja talvella. Tarkoitus ei ole lämmittää saunaa vaan kiuasta. Vasta kun sauna laitetaan siintymään, niin silloin suljetaan ovet, räppänät ja lakeiset. Saunan rakenteet sisältä lämpiävät kyllä siinä 2–3 tunnin aikana. Kamala mennä sellaiseen saunaan, jossa jalkoja polttaa, puhumattakaan takapuolesta. Jos saunan lämmittää ovi kiinni, niin saunasta tulee niin kuuma pätsi, että pihkat seinissä kuplivat. Se on vaarallista ja siinä voi sauna syttyä palamaan.
  2. Savusaunoissa oli aikoinaan matalat ovet. Tämä siksi, että sinne syntyisi löylytasku. Kylpijät jäivät oven yläreunan yläpuolelle, jossa lämpö säilyi, vaikka käytiin ovesta. Uusiin savusaunoihinkin voi tehdä löylytaskun, vaikka ovi olisi normaalin kokoinen. Normaalikorkuisen saunan oven yläreunaan voi kylpemisen ajaksi ripustaa noin puolimetrisen huovan tai maton, muodostamaan sisälle löylytaskun.

Lisää luettavaa

Tiedotteet, Uutiset, Yleinen

28.11.2022

Maanantaina 28.11. kahvion palvelut supistettu sairastapauksen vuoksi

Kahvion henkilökunnan sairastapausten vuoksi maanantaina kahviossa on henkilöstövajeesta johtuen supistetut palvelut. Pahoittelemme asiaa.

Seuran uutisia, Uutiset

24.11.2022

Suomen Saunaseuran uutiskirje 32/2022

1. Miesten vuoroille vieraskielto joulukuun ajaksi2. Muistutus vieraskäytännöistä3. Sarjakorttien ostaminen rajattu yhteen kappaleeseen4. Varaa hieronta…

Sauna-lehden artikkelit

18.11.2022

Vanha savusauna sai uuden elämän

Vanha savusauna sai uuden elämän Pertti Leinosen ja Simo Nenosen pihalla.