Yleinen sauna on instituutio, kaupungistumisen sivutuote. Ihmiset muuttivat pieniin asuntoihin ja saunassa peseydyttiin kerran viikossa. 1950-luvulla Helsingissä oli yli sata yleistä saunaa. Sitten asuntoihin saatiin kylpyhuoneet. Sauna toisensa jälkeen lopetti toimintansa.
Vuosituhannen vaihteessa Helsingissä oli enää kaksi vanhaa yleistä saunaa: Kotiharjun sauna ja Sauna Arla, mutta uusi vuosituhat toi myös uuden saunabuumin.
Monitoimitalo Lepakko piti sisällään kaikenlaista, myös saunan. Lämmitimme sitä parin ystäväni kanssa viikottain ja ihmiset tulivat saunomaan, nauttimaan oluesta ja sekalaisista esityksistä. Höyry-klubimme oli helsinkiläisen klubikulttuurin merkillinen poikkeus, jossa sauna oli klubin sydän. Kun Lepakko purettiin me jatkoimme ihmisten saunottamista pop-up -saunallamme ympäri maailmaa.
Vuonna 2000 Helsingin kulttuuripääkaupunkihanke saneerasi Kotiharjun saunan ja pesi sen kasvot uuteen sauna-aikaan. Itse löysin kotisaunakseni Sauna Arlan, Kotiharjun saunan vuotta nuoremman pikkuveljen. Se oli kalliolaiselle sisäpihalle unohtunut pieni taivas, joka oli Pietarinkadun saunaa pyörittäneen Jorma Grönlundin eläkeharrastus. Lopulta Jorma kysyi milloin otan viestikapulan haltuuni? Lämmitin Arlan kiukaat ensimmäisen kerran vappuna 2006.
Uudenpolven saunayrittäjät rakensivat muita yleisiä saunoja Helsinkiin. Kulttuurisaunan toteutti muusikko-arkkitehti Tuomas Toivonen taiteilija Nene Tsubain kanssa. Upean Löylyn takana hääri näyttelijä Jasper Pääkkönen ja kansanedustaja Antero Vartia. Itse avasin Uuden Saunan lokakuussa 2018. Yleisten saunojen lauteilla loikoilee nyt uudet sukupolvet myös Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Kouvolassa ja Oulussa – ja lisää on tulossa.
Sauna Arlan tilanne on jäätävä. Korona kuritti saunatoimintaa tuhoisasti. Yleiset saunat jäivät koronatuissa äpärälapsen asemaan. Uusi Sauna sai kaksi koronatukea, mutta vain ravintolamyynti huomioitiin.
Sauna Arlan kohtalo oli karumpi. Sauna sai vain yhden koronatuen eikä vuokraisäntä huojentanut vuokria ensimmäisen koronakevään jälkeen. Viimeisen naulan Arlan arkkuun löi Vladimir Putin. Kaasun hinta on noussut yli kymmenkertaiseksi. Sauna Arlan kiukaat ovat lämmenneet kaasulla vuodesta 1970.
Enää meillä ei ole varaa lämmittää saunaa yhtiökumppanini Tea Lindbergin kanssa. Pyysimme saunatilat omistavalta taloyhtiöltä vapautusta loppusyksyn vuokrista. Halusimme muuttaa kiukaat sähkölämmitteisiksi ja esitimme, että tekisimme taloyhtiön kanssa vuosia viivästyneet saneeraukset saunatiloihin. Arvelimme, että saunan satavuotisjuhliin mennessä kaasunhinta olisi normalisoitunut ja palauttaisimme kiukaat tulella lämpiäviksi. Taloyhtiö ei suostunut ehdotukseen. Irtisanoimme vuokrasopimuksen. En voi kuin nostaa käteni pystyyn.
Suomalainen sauna valittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon ja Museovirasto alkoi valmistelemaan Sauna Arlan, Kotiharjun saunan ja Rajaportin saunan suojelua erityislailla. Saa nähdä ehtiikö omistaja purkaa Sauna Arlan sitä ennen.
Vetoan kansanedustajiin. Yleisten saunojen ALV pitäisi laske 24 %:sta samaan 10 %:iin kuin uimahalleissa. Saunat pitää myös saada kulttuuri- ja virikesetelien piiriin. Valtiovallan pitää varmistaa, että yleinen sauna on jatkossakin osa suomalaista saunomiskulttuuria. Saunominen Unescon listalla ei voi olla vain sanahelinää.
Kimmo Helistö
Kolumin kirjoittaja on helsinkiläinen saunayrittäjä.
