Löylynhenki-palkinto myönnettiin tänä vuonna saunologi, dosentti ja suunnittelualan moniosaaja Lassi A. Liikkaselle. Saunologia.fi-sivuston perustaja Liikkanen tunnetaan hyvän saunomisen kannattajana ja suomalaisen saunan puolestapuhujana. ”Hyviä, terveellisiä ja turvallisia löylyjä kaikille” voisikin olla Liikkasen motto.
Teksti: Karoliina Saarnikko
Kuvat: Reetta Virtanen
Tänä vuonna Suomen Saunaseura palkitsi Löylynhenki-palkinnolla Lassi A. Liikkasen. Liikkanen on tehnyt herkeämätöntä työtä suomalaisen saunan ja saunomisen edistämiseksi usean vuoden ajan. Saunatietoaan Liikkanen jakaa sekä Saunologia.fi -verkkosivustolla että kirjoin.
– Kuusi vuotta sitten päädyin mökin omistajaksi ja mökissä oli todella huono sauna. Tuli tarve rakennuttaa mökin yhteyteen toimivampi pihasaunarakennus ja kiinnostuin suunnitteluhankkeen yhteydessä myös siitä, mikä tekee saunasta hyvälöylyisen. Huomasin, että käyttökelpoisen tiedon löytyminen oli yllättävän vaikeaa. Luin kaiken mahdollisen ja selvittelin eri näkökulmista, millaisia suunnitteluratkaisuja tarvittaisiin, että päästäisiin mahdollisimman hyvään lopputulokseen, Liikkanen kertoo oman saunatyönsä ensiaskelista.
Liikkasen sauna valmistui, mutta kaikki se saunatieto, jota hän oli matkan varrella kerännyt omaan henkilökohtaiseen blogiinsa, jäi sinne ja alkoi keräämään muitakin asiasta kiinnostuneita. Nyt Saunologia.fi on suosittu verkkojulkaisu, jonka toimittamista Liikkanen on jatkanut päivätyönsä ohessa.
– Sivusto on ennen kaikkea puolueettoman löylytiedon turvapaikka. Sen kautta voin kertoa 10 000 suomalaiselle kuukausittain siitä, miten erilaisilla saunansuunnitteluratkaisuilla saunasta saadaan mahdollisimman hyvä, Liikkanen toteaa tyytyväisenä.
Blogista kirjoiksi
– Alusta asti ajattelin, että blogiani varten keräämästäni tiedosta voisi tulla jonkinlainen kirja, joko painettu tai sähköinen, Liikkanen kertoo esikoisteoksensa Hyvien löylyjen salaisuus (Rakennustieto, 2019) synnystä.
– Kun vuosien varrella jatkoin saunatiedon keräämistä ja julkaisemista, tuli selville, että on olemassa paljon asioita, joita edes saunan edelläkävijämaa Suomessa ei tiedetä. Sen lisäksi, että palapelistä puuttui palasia, palaset olivat myös hajallaan. Jos palapelivertauksella jatketaan, minua kiinnosti se isompi kuva, se saunan suunnittelemisen palapeli ja mistä paloista kaikki kootaan, Liikkanen kertoo. Hänen mukaansa kirja pyrkii vastaamaan siihen, mitkä ovat ne välttämättömät asiat, joita saunaa rakentava tarvitsee ja mikä on asioiden keskinäinen järjestys.
– Kirjassa saunakokemusta tarkastellaan myös lentokoneperspektiivistä ja hyväksytään se, että saunalla voi olla useita erilaisia ilmenemismuotoja. Pyrin välttämään sellaista ideologiaa, että tietynlainen sauna olisi ainoa oikea sauna. Olen pyrkinyt hyväksymään suomalaisen saunan monimuotoisuuden, vaikkakaan en kritiikittömästi, hän summaa.
Nyt Liikkanen on myös englanninkielisen saunan suunnitteluteoksen kirjoittaja.
– Kun kävin puhumassa World Sauna Forum -tapahtumassa vuonna 2019, tuli kyselyä, voisiko kirjani kääntää uudelle kielelle. Liikkanen kuitenkin totesi, että teosta ei voisi kääntää noin vain.
– Siinä oletetaan lukijan ymmärtävän suomalaisen saunakulttuurin perusteet, mikä ei kansainvälisesti ole realistista.
Koska kääntäminen ei ollut mahdollista, hän päätti kirjoittaa rinnakkaisteoksen. The Secret of Finnish Sauna Design (Culicidae Architectural Press, USA) julkaistiin tänä keväällä maailmanlaajuisesti.
– Englanninkielinen teos sisältää 60 % samaa tekstiä kuin suomenkielisessä versiossa, mutta sen lisäksi siinä on suomalaiseen saunakulttuuriin johdattelevaa sisältöä, kuten esimerkiksi tietoa saunatavoista, Liikkanen kertoo. Tällä hetkellä kirjaa voi tilata vain Amazonista, mutta siitä on parhaillaan tekeillä myös kovakantinen versio Euroopan markkinoille, joka olisi valmistuttuaan myynnissä Saunologian verkkokaupassa.
Suomalainen sauna kansainvälistyy
Liikkasen englanninkielinen teos ilmestyy otollisena hetkenä, nyt kun kiinnostus suomalaista saunaperinnettä kohtaan on myös Unesco-päätöksen myötä kasvussa. Sauna- ja kiuasteollisuus on ollut myös yksi korona-ajan menestyjistä ja kansainväliset saunatuotemarkkinat vetävät hyvin. Liikkanen kertoo myös seuranneensa esimerkiksi sijoittajien keskustelua Harvian kansainvälisestä kasvusta.
Ulkomailla kysyntää on erityisesti saunaelämyksille ja sauna nähdään osana isompaa hyvinvointikokonaisuutta. Mitä mieltä tästä on saunologi Liikkanen?
– Tämä on ymmärrettävää. Suomessa sauna on ikään kuin peruselintarvike, hygieniatason tuote ja sen oletetaan sisältyvän moniin palveluihin kaupan päälle. Kukaan ei oleta, että kun menee uimahalliin, joutuisi maksamaan saunasta ekstraa. Peruslähtökohdat saunasta ja sen hinnoittelusta ovat Suomessa ja ulkomailla erilaisia, Liikkanen analysoi tarkkaan tapaansa suomalaista saunakulttuuria.
– Saunan käsite on myös häilyvä täällä ja ulkomailla. Mitkä kaikki ovat varsinaisia saunoja? Myös Suomessa uusi saunabuumi on tuottanut lähinnä saunakonsepteja, jossa sauna on esimerkiksi ravintolan kylkiäisenä, hän toteaa.
Korona vaikutti saunomiseen
Liikkanen toteutti vuoden 2020 lopussa professori Jari Laukkasen kanssa tutkimuksen koronan vaikutuksista suomalaisten saunomiseen (tuloksista kerrottiin tarkemmin Saunan lehden numerossa 4/2020). Pääpiirteittäin tulokset olivat varsin selkeät.
– Saunojen sulkeminen on vaikuttanut suomalaisten saunomiseen ja vaikutus on negatiivinen. Ne, joilla on omat saunat, saunoivat korona-aikana enemmän, mutta yleisiä saunoja käyttävien saunojien saunominen väheni. Eli voidaan sanoa, että korona-aika on kohdellut tässä suhteessa kansalaisia epätasa-arvoisesti, Liikkanen summaa tutkimuksen tuloksia.
Liikkasen omaan saunomiseen korona ei ole vaikuttanut kriittisesti.
– Pyrin käymään saunassa useamman kerran viikossa, mutta ruuhkavuosiarjessa keskiarvoksi taitaa jäädä kaksi kertaa viikossa, hän hymähtää. Koronan takia vakikuntosalilla saunominen on harmillisesti myös jäänyt väliin.
Oman saunansa lisäksi Liikkanen saunoo mielellään julkisissa saunoissa ja kotikaupungissaan Helsingissä hänen suosikkejaan ovat Sauna Arla, Saunasaari sekä viime joulukuussa ovensa sulkenut Kaurilan Sauna.
– Arvostan julkisia saunoja. Olen käynyt useimmissa, mutta valtakunnallisesti on vielä ainakin 900 paikkaa käymättä, hän toteaa.
– Saunat ovat Suomessa muuten jakautuneet maantieteellisesti paljon tasaisemmin kuin ihmiset. Kehä III:n tällä puolen on suhteellisesti paljon vähemmän saunoja kuin esimerkiksi Keski-Suomessa tai Varsinais-Suomessa, Liikkanen huomauttaa.
Haastattelua tehdessämme Liikkanen on juuri käynyt keskustelun julkisten saunojen listaamisesta Saunaringin projektikoordinaattori Riina Kontkasen kanssa. – Kaikkien suomalaisten julkisten saunojen listaaminen on haastavaa, sillä Suomessa on satoja julkisia saunoja, joista suurin osa on käytössä vain silloin tällöin. Mutta jatkuvasti toiminnassa olevia, taloudellisesti kannattavia saunoja on vain kymmeniä, Liikkanen muistuttaa.
Liikkanen pitää palkintoa suuressa arvossa
Liikkasta ehdotettiin Löylynhenki-palkinnon saajaksi varsin yksinmielisin perustein. Niissä painotettiin erityisesti hänen pitkäjänteistä ja perusteellista työtään suomalaisen saunakulttuurin edistäjänä. Sen lisäksi todettiin hänen työnsä syventävän saunakansamme tietoisuutta omasta saunakulttuuristaan ja välittämällä ajantasaista tietoa saunainnovaatioita myöten kansainvälisestä saunakulttuurista. Eräässä perusteessa mainittiin, että hän on viimeisten runsaan viiden vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa merkittävänä saunatietäjänä ja kirjoittajana koskien erityisesti suomalaista saunaa ja sen suunnittelua ja rakentamista.
Mitä Liikkanen itse ajattelee palkitsemisestaan ja perusteluista?
– Olen iloinen siitä, että kulttuurityötäni suomalaisen saunan ja saunomisen eteen arvostetaan. Olen tehnyt sitä kunnianhimoisesti ja niin hyvin kuin harrastuspohjalta on näillä edellytyksillä ollut mahdollista. On siis mukava huomata, että työni on huomattu ja haluankin välittää suurkiitokseni heille, joiden ansiosta valikoiduin palkinnonsaajaksi, Liikkanen toteaa.
– Sinällään palkituksi tuleminen ei ole ollut päämääräni, vaan se, että jokainen uusi sauna, Suomesta Marsiin, olisi turvallinen, terveellinen ja hyvälöylyinen. Tunnustuksen myötä toivonkin, että keksijöiden, kirjoittajien, tutkijoiden ja yrittäjien kynnys ottaa yhteyttä ja tehdä yhteistyötä edelleen laskisi. Haluaisin tehdä Saunologiasta elävän alustan erilaiselle löylytiedolle, hän toteaa lopuksi.
Löylynhenki-palkinto
Suomen Saunaseura myöntää vuosittain Löylynhenki-palkinnon ansiokkaasti suomalaisen saunakulttuurin hyväksi tehdystä työstä henkilölle tai yhteisölle. Ensimmäisen kerran palkinto jaettiin vuonna 1988. Aluksi palkinto kulki nimellä ”vuoden saunoja”. Vuonna 1991 nimi vaihtui Samuli-palkinnoksi ja 2010 nimeksi vaihdettiin Löylynhenki-palkinto. Palkinnon saajaa voivat ehdottaa kaikki seuran jäsenet. Seuran johtokunta päättää palkinnon saajan Tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan esityksen pohjalta.