Vuoden Löylynhenki varttihedonisti Laitinen: ”Saunakokemus on aina subjektiivinen”

Tämän vuoden Löylynhenki palkinnon saa tamperelainen toimittaja Vesa Laitinen. Hän sanoo olevansa varttihedonisti, joka nauttii hyvästä saunasta, ruoasta ja viinistä. 

Teksti: Riitta Korhonen
Kuvat: Eriika Ahopelto/Aamulehti

”Pirkanmaan ehdotonta eliittiä. Ilmapiiri leppoisa ja metelitön.”

”Tätä lähemmäksi lapsuuden kesien saunakokemusta ei pääse missään muualla Pirkanmaalla.”

”Avanto oli vain pieni aukko laturin päässä. Sinne kun pulahti illan ensimmäisenä asiakkaana riitteen läpi, saattoi kuvitella, miltä jäihin hukkuvasta tuntui.”

”Tämän saunan paras puoli on se, että siellä pääsee kuulemaan, mitkä asiat ihmisiä mietityttävät Tampereen syrjäisimmällä kylällä.” 

Yllä olevat arviot ovat toimittaja, uutispäällikkö Vesa Laitisen saunakritiikkejä. Vuodesta 2017 Laitinen on tehnyt Aamulehteen kritiikkejä Tampereen ja koko Pirkanmaan saunoista ja avantouintipaikoista. 

Kritiikkejä on kertynyt kaikkiaan 67 ja ne kaikki löytyvät Aamulehden verkkosivuilta. Saunat esitellään lehdessä käänteisessä paremmuusjärjestyksessä. Projekti ei ole ohi, Laitinen päivittää saunatietoja koko ajan: uusia aukioloaikoja, parannuksia… Sitä mukaan kun uusia saunoja löytyy tai rakennetaan, syntyy myös uusia kritiikkejä.

Tämä ahkera kotiseututyö sekä saunakulttuurin edistäminen toivat Laitiselle tänä vuonna Suomen Saunaseuran Vuoden Löylynhenki palkinnon. 

— Olen otettu ja yllättynyt tunnustuksesta. Kiitos Saunaseuralle, Vesa Laitinen kiittää. 

Palkittu mies

Mutta kuka on tämä ”huvikseni uutistyön rinnalla teen, tykkään kirjoittaa” mies? 

Ylöjärvellä asuva, 57-vuotias Laitinen on viihtynyt Aamulehdessä pian 36 vuotta ja ehtinyt työurallaan toimia urheilutoimittajana sekä urheilutoimituksen, ulkomaan toimituksen ja uutistoimituksen esimiehenä. Nykyisten uutispäällikön hommien ohella Laitinen tekee paitsi sauna- myös ravintolakritiikkejä sekä arvioi viinejä. 

— Olen varttihedonisti. Nautin hyvästä saunasta, ruoasta ja viinistä.

Laitinen on tehnyt myös kiinnostavan ja kiitetyn Perilliset-sarjan jossa hän käy läpi Tampereelle ja Pirkanmaalle etabloituneiden teollisuussukujen historiaa. Aaltonen, Haarla, Walden, Serlachius, von Frenckell… alueen juuret ovat syvällä puunjalostus- ja tekstiiliteollisuudessa.

Laitinen on palkittu tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnolla sekä Sanomalehtien liiton Paras urheilujuttu -palkinnolla. Viimeisimmän tunnustuksen, Vesuri-palkinnon, Laitinen pokkasi ansioistaan ”paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden hyväksi”.  Palkinnon myönsi Tampereen seudun Sivistysliitto. Suomen Saunaseura antoi Laitiselle vuonna 2017 Hyvä Saunateko-palkinnon saunakulttuurin edistämisestä. 

Kotona Ylöjärvellä Laitisella on sähkösauna, joka ei kovinkaan usein lämpene. Hän ei harrasta saunamatkoja maailmalle, mutta kylpee kyllä kun hyvä sauna tulee matkoilla vastaan. 

— Tulen hyvin toimeen viikon ja kaksikin ilman saunaa.

Laitinen kuuluu kahteen saunayhdistykseen, Ylöjärven Avantouimareihin, jonka kotisauna on Veittijärvellä sekä Nokian Invalideihin, jolla on Alisniemessä sauna. 

Puhdas mies

Kritiikeissään Laitinen pisteyttää saunat. Pisteitä tuo siisteys, löylyt, saunojen määrä, tarjoilut, ilmapiiri ja oheispalvelut sekä paikan saatavuus julkisilla liikennevälineillä.

— Absoluutista totuutta saunojen paremmuudesta ole. Kuka tykkää mistäkin, toinen kuumista ja toinen viileimmistä löylyistä. Yleensä viihdytään siellä, missä on kaverit ja hyvä porukka.

Laitiselle tärkeimpiä kriteerejä ovat saunantunnelma ja ilmapiiri.  

— Olen saunaharrastaja enkä ole syvemmin perehtynyt saunojan lämmitystekniikoihin. 

Harrastus sai alkuunsa sattumalta. 

— Joskus 1990-lopun ihmettelin koiraa ulkoiluttaessa kun naisjoukko lampsi kylmässä ilmassa jonossa vielä kylmempään veteen. Nyt olen itse samassa jonossa.

Eri saunoissa vierailu on kiinnostavaa. 

— Tulee juteltua erilaisten ihmisten kanssa ja samalla tulee levikkialue tutuksi joka suunnalta. Ja kun satun olemaan ison maakuntalehden toimittaja, on luontevaa myös kirjoittaa kokemuksista.

Laitinen käy saunassa aina kun ehtii. 

— Himosaunoja en ole. Mutta pysyypähän mies puhtaana kun tarpeeksi usein saunoo, Laitinen nauraa.

Täysin katveeseen jääneitä, uusia saunoja löytyy enää harvakseen. Viimeisimmät ovat Eräjärven, Kuhmalahden sekä Aitoon ja Kämmenniemen saunat. Tampereen Kämmenniemestä löytyi sauna, joka näkyy jo vuoden 1904 kartassa. Se saattaa olla koko alueen vanhin sauna. 

Laitinen testasi saunan. 

— Avannossa portaat olivat niin jäässä, että vähän aikaa piti miettiä, miten täältä vedestä noustaan. Onneksi vesi oli korkealla, siitä sitten vaan heittäydyin kyljelleni ja hivuttauduin jää päälle, Laitinen muistelee.

Erikoisimmat saunat Laitinen sanoo löytäneensä lukijavinkkien avulla.

Hyvät tavat kunniaan

Tampere julistettiin Suomen Saunapääkaupungiksi vuonna 2017. Samana vuonna Laitinen aloitti kritiikkien kirjoittamisen. 

— Saunabuumi on jatkunut siitä asti. Nykyisin saunoissa näkee paljon nuoria ihmisiä ja lapsiperheitä. Ei tämä mikään ukkojen ja akkojen laji yksin ole.

Laitiselle kritiikkien kirjoittaminen on mukava harrastus. 

— Suhtaudun siihen vakavasti mutta leikkimielisesti. Tavoitteeni on pieneltä osaltani edistää saunakulttuuria. Tuntuu hyvältä,  jos ja kun arvioni saavat aikaan muutoksia. 

Arvion kohteena oleville ei kritiikki aina tunnu hyvältä. Usein talkootöillä ja pienillä rahoilla tehtyä saunaa ei passaisi mennä arvostelemaan. 

— Aika vähän tulee negatiivista palautetta. Kaikki haluavat omalle saunalleen parasta ja ottavat parannusehdotukseni huomioon. Sellaista, että joku ei enää tervehtisi, ei  oikeastaan ole onneksi tapahtunut.

Mikä sitten sanomisessa ja saunoissa ärsyttää Laitista? Se, että lauteilla kailotetaan työ- ja yksityisasioista. 

— Lauteilla pitäisi puhua vain asioista, joihin kaikki paikallaolevat voivat osallistua. 

Sekin ärsyttää, etteivät ihmiset osaa tervehtiä toisiaan. 

— Kun avaan löylyhuoneen oven ja huikkaan tapani mukaan tervehdyksen, on joskus vastassa täysi hiljaisuus vaikka lauteet olisivat täynnä väkeä.

Hyvä ilmapiiri tarkoittaa sitä, että saunan tunnelma on avoin, vakiokävijät eivät ole omineet saunaa itselleen, ja uusille saunojille on matala kynnys tulla mukaan. 

Entä ärsyttävätkö saunafriikit, sauna-aatteeseen hurahtaneet besserwisserit? 

— Eivät ärsytä, hehän ovat tiennäyttäjiä jotka näin jakavat osaamistaan.

”Ei helsinkiläistä tärkeilyä”

Vuonna 2020 Laitinen testasi 17 Helsingin ja Vantaan yleistä saunaa. 

”Yllättävää kyllä pääkaupunkiseudun saunoissa törmää harvoin helsinkiläisille niin usein tyypilliseen tärkeilyyn” mies kirjoitti ja jatkoi: ”Saunojan sisäänpääsymaksuissa on toki Helsinki-lisä, mutta ihmiset ovat yhtä ystävällisiä kuin Pirkanmaan saunoilla ja avantouintipaikoilla.”

Eksoottisuutta tamperelaiselle kävijälle tarjosivat Helsingin saunoissa merivesi, ultraurbaani ympäristö sekä elävä stadin slangi.

Parhaaksi pääkaupunkiseudun saunaksi valikoitui Vantaalla sijaitseva Kuusjärven sauna, jossa erityisesti kaksi alueen savusaunaa tekivät Laitiseen lähtemättömän vaikutuksen. 

Toiseksi parhaaksi ylsi Kotiharjun sauna Kalliossa, jonka urbaani syke tuntui vilvoittelijasta hyvältä. 

Kolmanneksi eniten pisteitä sai Kalasatamassa sijaitseva Sompasauna, jonka Laitinen nimesi Suomen persoonallisimmaksi saunassa. ”Keskellä Helsinkiä, luonnonrauhassa ja matka mereen lasketaan senteissä ei metreissä”, hän arvioi. 

Entä Tampereen Top 3? 

Paras, tai ainakin eniten pisteitä saanut saunoista on Hämeenkyrön talviuimareiden Kyröskosken Kauhtualla oleva sauna. Sen savusaunan löylyt Latinen rankkasi viime vuonna maakunnan parhaiksi. 

Tänä vuonna samoilla pisteillä on Ylöjärvellä sijaitseva Veittijärven sauna. Veittijärvellä saunovat saivat tämän vuoden alussa kokonaan uuden saunan ja samalla saunan sijoitus nousi.  Kolmantena on Rauhanniemen pehmeälöylyinen sauna Tampereella.