Sulje

Jokaisen kuun 1. lauantai on jaettu ja jokaisen kuun 1. maanantai huoltomaanantai

Katso tarkemmat aukioloajat

Saunatalo on avoinna myös helatorstaina

-Naisten päivät ovat maanantai ja torstai

-Miesten päivät tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai

-Kuukauden ensimmäinen lauantai on on jaettu lauantai

Hinnasto

Jäsen

12 €

Vieras jäsenen seurassa

25 €

Jäsenen lapsi 7-15 v.

6 €

Lapsi alle 7 v.

ilmainen

11 saunomiskerran kortti

120€

3kk kortti - M / N

275€ / 115€

Vuosikortti - M / N

695€ / 275€

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Kahvio/kassa 050 372 4167
(saunojen aukioloaikana)

Y-tunnus: 0116872-9

Tietosuojaseloste

Saunaseuran tarkoitus

Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta.

Suuri vihtaspesiaali: Koivu vai pihlaja?

Sauna-lehden artikkelit

10.07.2023

Teksti: Riitta Korhonen
Kuvat: Signe Højmark & Adobe Stock

Mistä puusta saa parhaan vihdan? Mitä eri vaikutuksia eri puulajeilla on kehoon ja mieleen? Tässä perinnesanottaja Mari Keski-Korsun vinkit. 

Koivu – Tekee hyvää iholle ja tuoksuu voimakkaalle. Koivuvihdan tekoaika ajoittuu parhaiten juhannuksesta heinäkuun alkupuolelle. Tuolloin koivunlehdet ovat tarpeeksi paksuja ja pysyvät tiukasti kiinni oksissa.   

Pihlaja – Pehmentää ihoa. Parhaan pihlajavihdan saa juuri auenneista lehdistä. Pihlajan tuoksu on miellyttävä, se luo lauteille harmonisen tunnelman. Pihlaja on Suomen kansan pyhä puu, joka suojaa ja varjelee kaikkia. Siksi se sopii paitsi yksin vihtoville myös ryhmäsaunojille. Syksyllä kannattaa kokeilla pihlajamarjoja vaikkapa hierontaan saunassa.

Tammi – Puun voimakkaat ja paksut lehdet henkivät voimaa, joka vihdottaessa siirtyy vihdottavaan. Tammivihta auttaa tulehduksiin ja sen lehdissä oleva öljy suojaa ihoa. 

Lue lisää: Saunavihta ja vihdonta

– Kaikkia puulajeja voi käyttää vihtomiseen, kunhan ne eivät ole myrkyllisiä, kuten jotkut koristepensaat ovat.  Maanomistajalta pitää muistaa pyytää lupa oksien keräämiseen. Minun maailmankuvaani kuuluu myös, että metsältä pyydetään, ei oteta, sanoo perinnesaunottaja Mari Keski-Korsu.

Leppä – Tuo viilentävän tunteen koko keholle. Virkistää väsynyttä kehoa sekä auttaa nivelkipuihin ja tulehduksiin. Saunataikojen mukaan sauna vihta lepästä tulee tehdä kolmen polun risteyksessä kasvavasta puusta. Tällöin se on tehokkain. Leppävihdalla vihtominen harmonisoi mielen. 

Paju – Vesipuu, joka virkistää ja kuljettaa surut pois kun vesi ikään. Pajuvihta poistaa ryppyjä. Pajun lehdissä on salisyylihappoa, joka lisäksi lievittää kipua kuin aspiriini ikään. 

Lehmus – Auttaa ihoa tervehtymään mm. arvista. Lihaksia ja koko kehoa rentouttava vaikutus.

Haapa – Värisevä haapa on erilaiset maailmat yhteen saattava puu. Siksi sen lehdistä tehty vihta luo lauteille harmonisen tunnelman. Hyvän tuoksuinen  ja siksi myös mainio päänalusta saunojalle. 

Lue lisää Mari Keski-Korsusta.

Lisää luettavaa

Sauna-lehden artikkelit

22.09.2024

Tuo oma saunasi Sauna Routen reitille ja ota kulkijat vastaan!

Viime vuonna perustetun Sauna Routen toiminta etenee. Nyt etsitään reitille sopivia kohteita ja Museovirastolta on…

Drop Sauna Suomen luonnossa

Sauna-lehden artikkelit

10.09.2024

Pisaranmuotoinen sauna on esteettinen elämys

Espanjan kolea talvi herätti idean avaimet käteen -periaatteella valmistetusta saunasta, jonka voi nostaa vaikka kattoterassille.

Oslo ja kelluvat saunat

Sauna-lehden artikkelit

23.08.2024

Saunakonkeli Oslossa: Badstuforeningenin upeat yleiset saunat

Oslossa on meneillään saunabuumi. Oslon Saunaseuralla on jo 15 000 jäsentä ja yhdeksän saunaa ympäri…