Teksti: Riitta Korhonen
Kuvat: Signe Højmark & Adobe Stock
Mistä puusta saa parhaan vihdan? Mitä eri vaikutuksia eri puulajeilla on kehoon ja mieleen? Tässä perinnesanottaja Mari Keski-Korsun vinkit.
Koivu – Tekee hyvää iholle ja tuoksuu voimakkaalle. Koivuvihdan tekoaika ajoittuu parhaiten juhannuksesta heinäkuun alkupuolelle. Tuolloin koivunlehdet ovat tarpeeksi paksuja ja pysyvät tiukasti kiinni oksissa.
Pihlaja – Pehmentää ihoa. Parhaan pihlajavihdan saa juuri auenneista lehdistä. Pihlajan tuoksu on miellyttävä, se luo lauteille harmonisen tunnelman. Pihlaja on Suomen kansan pyhä puu, joka suojaa ja varjelee kaikkia. Siksi se sopii paitsi yksin vihtoville myös ryhmäsaunojille. Syksyllä kannattaa kokeilla pihlajamarjoja vaikkapa hierontaan saunassa.
Tammi – Puun voimakkaat ja paksut lehdet henkivät voimaa, joka vihdottaessa siirtyy vihdottavaan. Tammivihta auttaa tulehduksiin ja sen lehdissä oleva öljy suojaa ihoa.
Lue lisää: Saunavihta ja vihdonta
Leppä – Tuo viilentävän tunteen koko keholle. Virkistää väsynyttä kehoa sekä auttaa nivelkipuihin ja tulehduksiin. Saunataikojen mukaan sauna vihta lepästä tulee tehdä kolmen polun risteyksessä kasvavasta puusta. Tällöin se on tehokkain. Leppävihdalla vihtominen harmonisoi mielen.
Paju – Vesipuu, joka virkistää ja kuljettaa surut pois kun vesi ikään. Pajuvihta poistaa ryppyjä. Pajun lehdissä on salisyylihappoa, joka lisäksi lievittää kipua kuin aspiriini ikään.
Lehmus – Auttaa ihoa tervehtymään mm. arvista. Lihaksia ja koko kehoa rentouttava vaikutus.
Haapa – Värisevä haapa on erilaiset maailmat yhteen saattava puu. Siksi sen lehdistä tehty vihta luo lauteille harmonisen tunnelman. Hyvän tuoksuinen ja siksi myös mainio päänalusta saunojalle.
Lue lisää Mari Keski-Korsusta.
