Teksti: Riitta Korhonen
Kuvat: Julia Kivelä & Mika Meskanen
Kun liikut maailmalla, älä jätä kokematta kunkin maan perinteisiä saunarituaaleja, vinkkaa sauna-aktiivi Jussi Niemelä.
Suomen Saunaseuran pitkäaikainen ex-varapuheenjohtaja, nykyinen sauna-aktiivi Jussi Niemelä on kiertänyt maailman eri saunoja ja nähnyt lukuisia tapoja saunoa ja vihtoa.
Niemelä oli vuodet 2019-2022 Kansainvälisen Saunaliiton ISA:n hallituksen jäsen missä tehtävässä kansainvälinen saunamaailma tuli myös tutuksi.
– Taitaa olla niin, että oma tapa on yleensä se paras tapa, mutta on kiehtovaa tutustua muiden maiden saunatapoihin ja saunomisrituaaleihin, Niemelä sanoo.
Saksalaisilla on pyyhkeen heilutusrituaalinsa, venäläisillä kosteat banjansa ja virolaisilla makoiluun sopivat leveälauteiset savusaunansa.
Englannissa on saunominen juuri nyt suurinta huutoa, samoin Norjassa, jossa Niemelään mukaan on pian vuonot pullollaan saunoja.
Liettualaiseen saunaan kuuluu vihdottaja
Oma, erityinen lukunsa saunaperinteen vaalimisessa ovat liettualaiset, joilla on pitkät perinteet myös yrttien käytöstä saunomisessa. Niemelän mukaan liettualaiset tuntevat tarkkaan eri yrttien vaikutuksen ja osaavat hyödyntää niitä.
Vihtominen on sekin tärkeä osa liettualaista saunaperinnettä. Siinä missä meillä Suomessa paukutetaan kehoa mekaanisesti koivuvihdalla, on vihtominen Liettuassa osa kokonaisvaltaista, tarkkaan mietittyä ja toteutettua saunarituaalia.
– Liettuassa vihtomissessioon kuuluu useampia vihtoja; pari vihtaa vaikkapa vaaterasta, pari tammesta ja pari koivusta. Kullakin vihdoista on oma tehtävänsä, vaahteralla on hyvä löyhytellä höyryssä, tammivihta tuntuu kehossa napakalta ja koivu puolestaan tekee iholle hyvää ja on tuoksultaan ylivertainen, Niemelä kuvaa.
Liettuassa saunomiseen kuuluu myös vihdottaja.
– Hyvä vihdottaja tarjoaa samankaltaisen nautinnon kuin hyvä hieroja, Niemelä sanoo.
Tapakin muistuttaa hierontaa: varaat vain ajan ja sen jälkeen voit vain maata ja keskittyä nautintoon.
Vihdottaja on vain sinua varten ja rituaali monivaiheinen: yksi vihta on tyynynaluksenasi, toinen pääsi päällä vilvoittamassa, kolmas suojaamassa kehosi arkoja paikka, neljännellä ja viidennellä vihtoja vihtoo onnekasta asiakastaan kaksikätisesti.
– Koko vihtomiseen liittyvä tuoksumaailma ja saunan lämpö saavat aikaan lihasten, koko kehon ja mielen täydellisen rentoutumisen. Kokemus on miellyttävä, voin suositella, Niemelä sanoo.
Jussi Niemelä tuntee hyvin liettualaisen saunomisprotokollan. Joitain vuosia sitten hän isännöi Suomen Saunaseuran kanssa yhdessä Liettuan kansainvälisen kylpyakatemian (Lithuanin Bath Academy) kanssa järjestämää saunaperinnekoulutusta.
Niemelä osallistui itsekin koulutukseen ja oli yksi kolmesta kurssilaisesta, joka läpäisi kansainvälisen vihdottajadiplomin.
Niemelä sanoo olevansa harmissaan vihtomisen vähentymisestä meillä Suomessa.
– Kävin aikoinaan Vienan Karjalassa, jossa elettiin hyvin vaatimattomasti lähes omavaraistaloudessa. Silti joka talossa lämpeni sauna ja joka saunaan menijällä oli kädessään vihta.
– Tuolloin Venäjältä löytyi pienimmästäkin kaupasta monenlaisia vihtoja. Meillä vihtominen on sen sijaan pian tapana enää juhlapyhinä, joulu-, juhannus- ja hääsaunoissa.
– Toivon, että vihtominen elpyy ja joku ottaa kopin siitä, että vihtoja olisi taas hyvin saatavilla – myös urbaaneille kaupunkilaisille, Niemelä sanoo.
