Saunomisen aatelia Anttolassa: Olli Vuoren savusauna hurmaa

Suomessa on reilusti yli kolme miljoonaa saunaa. Määrä kasvoi yhdellä, kun Olli Vuoren savusauna viime vuonna valmistui.

Teksti: Riitta Korhonen
Kuvat: Marjo Koivumäki, Olli Vuori

Myyntipäällikkö Olli Vuori on katsellut Korsijärven maisemia Mikkelin Anttolassa ikänsä. Vuoren vanhemmat olivat lunastaneet suvulta Katajarinteeksi nimetyn kesäpaikan jo 1960-luvulla. Nykyisin Katajarinne on Olli Vuoren, hänen vaimonsa sekä kolmen aikuisen poikansa lomakeidas kesät talvet.

Miljöö henkii historiaa, huvilan vanhimmat osat ovat peräisin 1700-luvulta ja rantasauna kertoo ajasta, jolloin järveen pulahdettiin lähes suoraan lauteilta, niin kiinni sauna on vesirajassa.  

– Aika monella, erityisesti järven ympärillä pysyvästi asuvilla, on oma savusauna, Vuori kertoo. 

Miksei siis minullakin, hän tuumi. Tilaisuus oman savusaunan tekoon tuli, kun Vuori kuuli paikallisen savusaunamestarin Pentti Barckin lopettelevan hommiaan. Metsäteknikko Barck oli veistänyt moottorisahalla ja osin käsin monen anttolalaisen saunan. Nyt jos koskaan, sanoi Vuori itselleen ja olihan Barck tuttu jo Ollin poikavuosilta.

Lue myös: Vanha savusauna sai uuden elämän

Saunantekoon ryhdyttiin keväällä 2022. Saunan paikka oli katsottuna, tekijäporukka tiedossa ja kelot hommattu. Mutta entä itse sauna, millainen, miten suuri ja mikä kiuas?

– Suunnitteluun meni yllättävän paljon aikaa, Vuori muistelee. Hän kuunteli ammattimiesten neuvoja, googlaili ja kävi ahkerasti eri savusaunoissa.  

Tämän pohjalta Vuori piirsi saunansa klassisesti ruutupaperille. 

– Malli on savolainen savusauna, kolme kertaa kolme kertaa kolme, mies kuvaa. Sauna on siis kolme metriä kanttiinsa, korkeutta on samat kolme metriä. 

Kun piirrokset olivat valmiit ja hirret höylätty ja numeroitu, sauna nousikin sitten nopeasti. 

– Olisikohan itse kasaaminen vienyt kolme, neljä tuntia.

Sitten edessä oli projektin vaikein vaihe: kiukaan valinta. 

Olli Vuori päätyi isoon, Hannu Rasin suunnittelemaan kiukaaseen, jonka jujuna ovat tiiliseinän ja kiukaan väliset aukot. Aukot takaavat saunaan tasaisen lämmön. Kiukaan kivet painoivat noin 600 kiloa ja kiukaan kokonaispaino on 2500 kiloa. 

Lue myös: Hyvä savusauna

Ennen ensimmäisiä löylyjä oli edessä vielä monta pientä yksityiskohtaa. Vuoren savusaunassa pienet räppänät ovat rakennuksen alaosassa ja itse savuräppänä sijaitsee lauteiden yläpuolella. Näin savupatja ei nouse ylälauteille asti ja saunassa on miellyttävä saunoa. Palomuuri, pellitykset, ylipäätään kaikki mahdollinen saunan paloturvallisuuden eteen, on tehty pieteetillä. 

Rahaa rakentamiseen paloi,  mutta kyllä kannatti, ajattelee vajaan vuoden verran savusaunastaan nauttinut Vuori. 

Sauna lämpenee 4–5 tunnissa ja mikä parasta, saunassa on vielä aamulla 60 asteen lämpö aamusaunomista varten. Hyvänä apuna lämmön pysymisessä ovat sammutinpeitot, jotka Vuori keksi heittää kiukaan päälle.  

Lämmitykseen Vuori käyttää pääosin leppää tai kuoretonta koivua, joskin sekapuukin menettelee joskus. Vuori lämmittää saunansa 80 asteeseen. 

– Se riittää, liian kova lämpö pilaa nautinnon, kovassa lämmössä ei samalla tavalla rentoudu. Sauna on kiitollinen isäntä, se voi odottaa vieraitaan useita tunteja menettämättä löylyjään , hän kuvaa.

Korsijärvellä savusauna lämpenee Vuoren mukaan nykyään enemmän kuin usein. Vaimo ja perhe kolme aikuista poikaa eri kokoonpanoin ovat kaikki innokkaita saunojia. Perheenjäsenet käyvät Anttolan mökillä ympäri vuoden. 

Mökillä on nyt kolme saunaa: vanha rantasauna, talossa sisällä oleva sähkösauna sekä savusauna. Kaikille on isännän mukaan käyttöä. 

Lue myös: Kuusijärvi saa uudet savusaunat

Vähintään viidet löylyt

Entä sitten saunomisrituaalit? Onko Vuorella erityisiä saunomisriittejä?

– Saunotaan, käydään uimassa, saunotaan, pulahdetaan veteen uudestaan, istuskellaan, juodaan vähän jotain, mennään taas löylyyn…  ei tämän kummempaa. Mutta vähintään viidet löylyt otan, Vuori kertoo. 

– Ja joskus pidetään pidempi tauko ja käydään välillä syömässä jotain.

Itse saunomiseen ei Vuoren mukaan tarvita erityisiä riittejä. Savusaunan riitti on saunan lämmittäminen, johon liittyy monia vaiheita. 

On valittava sopivan kokoiset polttopuut, on muistettava heittää häkälöylyt, on annettava saunan siintyä rauhassa ennen kylpemistä, on muistettava nokilöylyt… savusaunan oikeaoppinen lämmittäminen on todellinen taitolaji. 

Olli Vuori vastaa työkseen Metos Oy:n ravintola- ja myymäläsektorin myynnistä. Metos on ammattikeittiöille laitteita valmistava yritys, joka myös suunnittelee ravintolakonsepteja, konsultoi, kouluttaa ja huoltaa alan laitteita. 

Vuorella on pitkä kokemus ravintola-alalta, ennen Metosta Vuori työsteli monissa maan ykkösravintoloista.  Hän on myös toiminut ravintoloitsijana runsaat 20 vuotta. Kesät Hangossa, pitkät päivät Makasiinin, Piraten ja Hangon Casinon keittiöissä ovat edelleen muistoina mielessä. 

Mutta mitä syötävää kokenut keittiömestari Vuori suosittelee savusaunan särpimiksi? 

– Mitä milloinkin, vuodenajan, saunojien ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Aika usein tulee tehtyä kiuasmakkaraa foliossa,  Vuori kertoo. 

 Lue myös: Joulun makuja savusaunan lämmöstä

Italialaisittain Antartktiksella

Olli Vuori on aktiivinen Saunaseuran jäsen ja käy Vaskiniemessä saunomassa kolmisen kertaa viikossa. Seuran jäsen hän on ollut noin seitsemän vuotta. Vaskiniemessä seurana ovat usein omat pojat, joista yksi on ollut jäsen jo juniorvuosista ja kaksi odottaa vielä jäsenyyttä.  

Vaskiniemessä Vuoren lempisaunoja ovat saunat kolme, neljä ja viisi.  Mutta miten Vaskiniemen lämmöt poikkeavat oman saunan lämmöistä? 

– Vaskiniemessä on todella hyvä saunat, mutta ei niitä oman saunan löylyjä mikään voita, Vuori vastaa.  

Vaskiniemessä Vuoren saunatraditioihin kuuluu myös kahviossa käynti. Miten ammattilainen näkee kahvion toiminnan?

– Vaskiniemen kahvio tekee parhaansa pystyäkseen tarjoamaan ammattimaisia palveluita lähes kotikeittiön puitteissa. Melko pienillä muutoksilla keittiöstä saisi toimivamman, näkee Vuori. 

– Kahvion tarjoamiset ovat ensiluokkaisia ja on aina mukava istahtaa kahvioon juttelemaan tuttujen kanssa.

Vaskiniemen lauteilla puhe kääntyy usein hyvään ruokaan. Seuraava Olli Vuoren kertoma tarina on monelle saunakaverille tuttu.

Vuonna 1987 Vuori sai erikoisen työtarjouksen: miten olisi, kiinnostaisiko työskennellä kahdeksan kuukautta Antarktikselle seilaavan rahti- ja tutkimusaluksen keittiössä? Alukselle etsittiin kokkia, joka osaa valmistaa italialaista ruokaa. 

Vuori tarttui tilaisuuteen. 

– Aluksella oli italialainen miehistö, lisäksi mukana oli tutkijoita, professoreita, sotilaita, vaikka ketä. Eri maalaisten ihmisten kirjo oli valtava. Joka päivä syötiin viimeisen päälle hyvin, antipastat, pastat, pääruoat, jälkiruoat, myös viinit olivat hyviä. Viiniä oli mukana tuhansia litroja. Kokemus oli hieno ja ainutkertainen, Vuori muistelee.