Oslossa on meneillään saunabuumi. Oslon Saunaseuralla on jo 15 000 jäsentä ja yhdeksän saunaa ympäri kaupungin.
Teksti ja kuvat: Matti Kemi ja Juha Kumara
Matti Kemi ja Juha Kumara eli tuttavallisemmin Saunakonkeli, on vuosien saatossa kiertänyt maita ja mantuja löylyn perässä. Suomessa pyöräretket ovat kuljettaneet kaupungeista syrjäkylille ja ulkomailla neljän mantereen alueella on kierretty niin metropoleja kuin vuoristoseutuja.
Matkoille on mahtunut monia herkullisia löylyjä, vesikylpyjä, kuumia hiekkahöyryhuoneita, kylpyläkatakombeja ja jättimäisiä satoja vuosia vanhoja kallioon louhittuja kivikiukaita. Kaikissa niissä on saanut hikoilla ja vuodattaa reissussa kertynyttä vaivahikeä lähikylien immeisten kanssa löylykokemuksia ja elämää jakaen.
Harvoin on kuitenkaan uuteen kohteeseen saavuttua ollut niin kotoisa, lämmin ja tervetullut olo kuin Osloon tultaessa. Tämä reportaasi kertoo Oslon eläväisestä saunakulttuurista ja paikallisesta saunayhdistyksestä, joka löylykokemuksen mahdollistaa.
Punkkareiden rakentama sauna
Kun matkaaja saapuu mihin tahansa moderniin pääkaupunkiin, on ensikosketus kaupunkiin yleensä paikallinen päärautatieasema. Samoin on asian laita Oslossa, jossa päärautatieasema on veden tuntumassa, lähellä Oslonvuonon rantoja.
Sen ympärillä kohoaa joukko uusia, tunnettuja rakennuksia, kuten valtava pääkirjasto, valkeana hohtava Oopperatalo sekä uusimpana tulokkaana jämäkkä Edvard Munchin taiteelle ja elämälle omistettu, mielipiteitä jakava vuonna 2020 valmistunut Munch-museo. Kaikkia näitä kulttuurikohteita voisi matkassa väsyneillä jaloilla lähteä koluamaan, mutta saunaanhan se mieli tekee.
Vuonna 2013 nykyisen Munch-museon alue, Bjørvikan kaupunginosa, oli rakennustyömaiden täyttämää osittaista joutomaata. Bjørvikassa oli 1900-luvun alkupuolelta asti toiminut valtava teollisuussatama, joka 2000-luvulle tultaessa oli käynyt tarpeettomaksi. Aivan keskustan kupeessa sijainnut Bjørvika oli laitapuolen kulkijoiden ja monenkirjavan nuorison suosima katvealue. Se oli myös otollinen uusille kulttuurinmuodoille ilmiintyä. Eräänä iltana joukko anarkisteja ja punkkareita katseli kaihoisasti vuonolle auringon laskiessa läheisten saarten taa. He kuulivat Autereisen kutsun ja päättivät rakentaa saunan.
Ensimmäinen kelluva sauna Oslonvuonoon syntyi paikallisilta musiikkifestivaaleilta ylijääneestä ja kierrätyslavoilta kerätystä puusta. Rakentaminen tehtiin talkoilla ja lopulta löylyyn olivat tervetulleita kaikki, jotka antoivat aikaa ja luovuutta ajatukselle. Sauna killui ja seilasi pitkin Oslonvuonoa, kuitenkaan lopullista kotia löytämättä ja lopulta Oslon kaupunki halusi häätää epävirallisen saunan pois kellumasta turistien silmistä. Anarkistien joukossa heräsi jopa halu polttaa sauna juhlavasti, sillä viralliseen lupaprosessiin lähtijöitä ei löytynyt.
Miljoona kruunua saunayhdistykselle
Nykyinen Oslon Saunaseuran johtaja Ragna Fjeld muistaa ensikohtaamisensa saunan ja sen ihmisten kanssa.
— Olin tuolloin töissä ulkoministeriössä ja meillä oli tapana käydä työkavereiden kanssa uimassa vuonossa, hän kertoo.
Bjørvikan vuono oli juuri puhdistettu ja ensimmäiset asuinrakennukset veden äärelle rakennettu. Oslon kaupungilla oli suuria suunnitelmia Bjørvikan joutomaalle; alueesta haluttiin kehittää urbaania asumisen ja kaupunkikulttuurin kehtoa vanhan keskustan kupeeseen.
— Muistan kun näin kelluvan saunan ensimmäisen kerran, se oli niin söötti! Anarkistit olivat hyviä tyyppejä, he asuivat veneissä ja ottivat meidät hyvin vastaan. Pääsimme saunomaan ja tunsin itseni todella onnekkaaksi löylyissä., Ragna muistelee.
— Olin käynyt saunassa uimahalleissa, mutta vuonolla saunoessani tunsin itseni niin eläväksi! Tajusin löytäneeni aivan uuden puolen elämästä, kotikaupungistani ja koko maailmasta.
Ragnan ja hänen kollegoidensa kanssa saunan alkuperäiset rakentajat alkoivat miettiä, miten sauna saataisiin säilytettyä. Siintyi ajatus yhdistyksestä ja visio useista saunoista sekä vuonolla että ympäri kaupunkia.
— Emme koskaan ajatelleet että visio voisi toteutua. Perustimme yhdistyksen ja haimme kaupungilta puolitosissamme kahta miljoonaa kruunua. Pian kaupungilta soitettiin ja pahoiteltiin, että valitettavasti annamme teille vain miljoonan!, Ragna nauraa.
Tuolla rahalla rakennettiin toinen sauna ja luotiin perusta julkisten saunojen yhdistykselle, joka tarjoaisi kaikille kaupunkilaiselle mahdollisuuden nauttia saunasta ja vuonon vesistä ympärivuotisesti.
Jo 19 saunaa
Nykyisellään Oslon Saunaseuralla on yhdeksäntoista saunaa ympäri kaupunkia. Se on maan suurin saunayhdistys 15 000 jäsenellään ja palvelee löylyttelijöitä joka päivä aamuseitsemästä iltayhteentoista.
Suurin osa saunoista kelluu vuonolla keskustassa, mutta seuran tavoitteena on luoda sauna jokaiseen Oslon kaupunginosaan.
— Olemme inspiroituneet muun muassa Suomen korttelisaunoista kuten Helsingin Kotiharjun ja Tampereen Rajaportin tunnelmasta. Ihmiset löylyttelevät keskellä naapurustoa ja sauna on jaettu ilo, Ragna tunnelmoi.
Yhdistyksen uusin, 19. sauna, avautui Oslonvuonoon toukokuun 15. päivänä. Sen on suunnitellut espanjalainen arkkitehtistudio Estudio Herreros, sama toimisto, joka suunnitteli ja vastasi uuden Munch-museon rakentamisesta. Museon rakennusvaiheessa arkkitehdit löysivät saunomisen riemun ja halusivat suunnitella seuralle saunan.
— Uudessa saunassa on alumiinijulkisivu. Kaikki muut saunamme ovat puusta, joten pääsemme testaamaan uutta materiaalia rankoissa olosuhteissa, Ragna kertoo.
Seuran jäsenet voivat ostaa saunoihin kuukausipassin, jolla voi saunoa rajattomasti kaikissa saunoissa. Satunnaiset saunoja voivat joko varata ajan etukäteen tai vain saapua saunalle ja liittyä avoimelle vuorolle.
Saunoilla järjestään säännöllisesti erilaisia tapahtumia, kuten musiikkiesityksiä, workshopeja ja ohjattuja saunasessioita meditatiivisista äärimmäisen pitkistä löylytyksistä aina eksoottisiin yrttikylvetyksiin. Seura kouluttaa aktiivisesti jäseniään myös ympäristöasioissa ja järjestää vuonon puhtauteen liittyvää koulutusta ja toimintaa. Kaiken kaikkiaan seuran toiminta on kauniilla tavalla yhteisöllistä ja inspiroivaa.
Itse pääasia, eli Seuran saunat, ovat myös laadukkaita. Jo ensimmäisellä Saunakonkelin matkalla Osloon keväällä 2022 kävi selväksi, että norjalaiset ovat saunan suhteen tosissaan. Saunoissa on huomioitu löylyn laki ja kiukaat ovat Narvin parhaimmistoa. Seuran työntekijät vastaavat saunojen lämmityksestä ja huollosta sekä ohjastavat kylpijöitä lempeästi saunaetiketin saloihin.
Suunnitteilla hamami, onsen ja savusauna
Saunakonkelin ensimmäinen kontakti Oslon Saunaseuran kanssa syntyi vuonna 2021. Seuran taiteellinen johtaja Vemund Hareide seurueineen saapui Suomeen ja Tampereelle seuran käännettyä katseensa suomalaiseen saunakulttuuriin. Seura halusi oppia lisää siitä, kuinka parhaiten palvella löylyä ja löylynjanoisia ihmisiä.
Saunakonkeli kuskasi seuruetta ympäri Pirkanmaan yleisiä saunoja joissa tutustuttiin hyvän löylyn abc:hen ja julkisten saunojen arkkitehtonisiin valintoihin. Rajaportin Alexander Lembken avustuksella korvat harjaantuivat kiukaan arinoiden sointiin Rajaportin saunalla.
Seuraavana keväänä 2022 seura kutsui Saunakonkelin Osloon vetämään saunaseremoniamaratonia Oopperatalon edustalle Langkaian saunoille. Langkaialle astellessa Oslonvuono avautuu postikorttimaisemana edessä ja ystävällismieliset badstumestaret ottavat saunojan iloiten vastaan. Kauniissa kelluvassa saunakylässä ymmärtää, että Oslosta on kasvamassa merkittävä pohjoismaisen saunakulttuurin kehto.
Saunakonkeli on ollut vuosien varrella mukana tukemassa kulttuuriosaamisellaan Oslon Saunaseuraa erilaisissa saunatapahtumissa. Saunakonkeli on järjestänyt luentoja suomalaisesta kulttuurista, pitänyt useita saunaseremonioita seuran saunoilla, opastanut saunanlämmityksen saloihin seuran badstumestereja sekä rakennuttanut seuran käyttöön jurttasaunan yhdessä Saunatemppeli Oy:n kanssa Kruttverket-nimisen kulttuuritilan yhteyteen.
Seuran saunoista on tullut elävä osa paikallista kaupunkikulttuuria. Saunat mahdollistavat avantoiuinnista, yhteisöllisestä kylpemisestä sekä syvemmin saunaperinteistä kiinnostuneiden ihmisten yhteen kokoontumisen ympärivuotisesti jo neljässä eri lokaatiossa ympäri Osloa.
Sauna yhdistää ja luo lämpimiä suhteita ihmisten välillä yhteiskunnallisesta asemasta tai kulttuuritaustoista riippumatta. Oslossa kasvava yleisen saunomisen kulttuuri, nuoresta iästään huolimatta, on elävä todiste tästä.
— Haluamme saunan jokaiseen Oslon naapurustoon. Olemme myös suunnitelleet omaa hamamia sekä onsen-kylpylää. Meillä on myös suunnitelmissa rakentaa oma savusauna Ruotsin ja Norjan rajaseutujen metsäsuomalaisten perinteiden mukaisesti., Ragna Fjeld kertoo seuran tulevaisuudesta.
— Saunomisesta on tullut minulle elämäntyyli. Kaikki ovat ystävällisiä saunassa ja saunan kautta olen tutustunut maailmanlaajuiseen yhteisöön, ihmisiin jotka ovat hyvän asian äärellä!, kiteyttää Ragna saunomisen ytimen.
Saunakonkeli suosittelee jokaiselle saunomisesta kiinnostuneelle matkaajalle visiittiä modernin saunakulttuurin kehtoon Osloon. Jo aiemmin kaupungin kulttuurista nauttineille saunat antavat uuden näkökulman ja kouriintuntuvan kokemuksen pohjoismaisesta yhteisöllisestä elämästä parhaimmillaan.
Lisätietoja:
Oslo Badstuforening
Saunakonkeli
