Lahden Urheilukeskuksen sata vuotta täyttävä hirsisauna on valmiina käyttöön, kun legendaariset Salpausselän kisat täyttävät maaliskuun lopussa sata vuotta.
Teksti: Jaana Helminen
Lahden Urheilukeskuksen kupeessa seisova tumma sauna on kuin muistutus menneestä sadasta vuodesta.
Arkkitehti Carolus Lindbergin suunnittelema hirsisauna otettiin käyttöön vuonna 1923, joten tänä vuonna juhlistetaan saunan satavuotisjuhlia. Ja samalla juhlitaan myös Suomen suurimman talviurheilutapahtuman, Salpausselän kisojen 100-vuotista taivalta.
Tämä hirsisauna, eli tuttavallisemmin Vanha sauna, on ollut tärkeä osa hiihtourheilua sen rakentamisesta lähtien. Se on ainoa 1920-luvulla rakennetun urheilukeskuksen ensimmäiseltä 50 vuodelta säilynyt puurakennus.
Sauna sijaitsi alun perin nykyisen urheilustadionin pohjoispuolella ja ensimmäiset löylyt otettiin ennen Salpausselän kisoja tammikuussa 1923 – hiihtolenkin jälkeen tietenkin.
Kisasaunana toiminut hirsisauna ei tuolloin ollut pelkästään hiihtoniilojen löylyttelyä varten. Rakennuksen toisessa päädyssä sijaitsi suksipaahtimo eli tila, jossa hiihtäjät saattoivat tervata puusuksiaan. Saunan yhteyteen rakennettiin myös pumppulaitos, jonka avulla vettä saatiin pumpattua 40 metrin päästä olevasta lähteestä.
Nykyisille sijoilleen sauna siirrettiin vuonna 1976 hieman alkuperäisestä asustaan muuttuneena.
Perinteikkään saunan uusi elämä
Jonkin aikaa sauna sai olla arvokkaasti hiljaa paikallaan, ilman löylyvieraita. Nyt Lahden kaupungin omistama saunavanhus on siirtynyt uusiin käsiin, Salpausselän kisoja järjestävälle Salppuri Oy:lle.
Salpausselän kisat on pisimpään yhtäjaksoisesti Suomessa järjestetty urheilutapahtuma ja tämän vuoden juhlakisoilla on suuri rooli vastuullisuuden edistämisessä. Perinteiden vaaliminen on yksi kisojen vastuullisuusarvoista.
– On suuri kunnia saada olla mukana saunan pitkässä historiassa ja viedä sen tarinaa eteenpäin, kertoo Salppuri Oy:n kaupallinen johtaja Jari Pohjonen, joka toimii myös hirsisaunan Saunamajurina.
– Sauna on ollut meidän käytössämme vasta pari kuukautta, joten sanoisin, että ollaan vielä alkutaipaleella ja opiskellaan saunaa ja sen luonnetta.
Saunan kylpytiloja on remontoitu ja nykyaikaistettu, mutta vanhaa unohtamatta. Itse saunan lämmittäminen tehdään perinteiseen tapaan: pitkään ja hartaasti.
– Tällaisen perinteisen kertalämmitteisen Aitokiukaan lämmittämiseen menee tyypillisesti 4-5 tuntia. Eli kärsivällisyyttä tarvitaan. Mutta löylyt ovatkin sitten todella mehevät ja hapekkaat, Pohjonen kehuu.
– Saunassa on tarkoitus nauttia ja seurustella pitkään. Tässä saunassa se onnistuu mahtavasti ja saunojilta saamamme palaute on ollut ylistävää.
Vanhaa ja arvokasta saunaa halutaan käyttää ja hyödyntää perinteitä kunnioittaen. Saunalle tuodaan uutta elämää järjestämällä muun muassa erilaisia urheilu- ja liikunta-aiheisia koulutustilaisuuksia.
Saunaa voidaan tarjota käyttöön myös yhteistyökumppaneille ja saunottaa arvovieraita. Tai keittää kahvit vaikkapa juhlakisojen vapaaehtoisille.
Salpausselän kisat järjestetään Lahdessa tänä vuonna 24.-26.3. Ohjelmassa on hiihdon maailmancupin päätösviikonloppu, jolloin maailman parhaat kohtaavat maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn kilpailuissa.
Museovirasto ja ympäristöministeriö luokittelevat Salpausselän hiihtostadionin yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Stadion on osa suomalaista kulttuuri- ja urheiluhistoriaa ja vanha sauna on suojeltu vuonna 2011 vahvistetussa asemakaavassa.
