Sulje

Saunatalolla on toistaiseksi voimassa vieraskielto.

Katso tarkemmat aukioloajat

Saunatalo on avoinna myös helatorstaina

-Naisten päivät ovat maanantai ja torstai
-Miesten päivät tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai
-Kuukauden ensimmäinen lauantai on on jaettu lauantai
-Saunavuorot varataan varauskalenterin kautta
-Puhelin varauksia otetaan vastaan 11.00-12.00 saman päivän varauksille

Hinnasto

Jäsen

10 €

Vieras jäsenen seurassa

20 €

Jäsenen lapsi 7-15 v.

5 €

Lapsi alle 7 v.

ilmainen

11 saunomiskerran kortti

100€

3 kk:n kortti - miehet

250 €

3 kk:n kortti - naiset

100 €

koko vuoden kortti - miehet

580 €

koko vuoden kortti - naiset

230 €

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Kahvio/kassa 050 372 4167
(saunojen aukioloaikana)

Y-tunnus: 0116872-9

Saunaseuran tarkoitus

Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta.

Rantasaunan lumoa: Anttolasta löytyy rantasaunojen helmi

Sauna-lehden artikkelit

13.07.2021

Rantasauna Anttolassa

Helsinkiläinen toimittaja Panu Hörkkö avasi perheensä rantasaunan ovet Sauna-lehdelle. 

Kun suomalainen rakentaa rannalle omakotitaloa tai kesämökkiä, niin suunnitelmiin kuuluu lähes poikkeuksetta rantasaunan pystyttäminen. Monelle tulee kuitenkin yllätyksenä se, ettei rantasaunaa saa nykyisen rakennuslain puitteissa rakentaa enää kovinkaan lähelle rantaviivaa. 

Aina ei kuitenkaan ole ollut näin, sillä vielä 50-luvulla rantasaunoja rakennettiin usein niin, että aallot käytännössä huuhtoivat saunojen kivijalkoja. Eräs oiva esimerkki löytyy Mikkelin ja Puumalan välissä olevasta Anttolasta, joka on idyllinen kylä kirkasvetisen Saimaan sylissä. 

Reilun 60-hehtaarin kokoisen saaren pohjoiskärjessä sijaitsee helsinkiläissuvun upea kesäpaikka. Paratiisin vakiovieras on ollut jo 12-vuoden ajan toimittaja Panu Hörkkö, joka kuuluu Suomen Saunaseuran jäsenistöön. 

Panu nimeää anoppilansa ehdottomaksi helmeksi rantasaunan, joka on levännyt pienen niemen kärjessä olevalla kallionkielekkeellä 50-luvun alusta lähtien. Yli 100-vuotias talovanhus on entinen kartanon hirsiaitta, joka tuotiin talvella hevosreellä jäitä pitkin saareen ja muutettiin rantasaunaksi.   

– Löylyissä istuskellessa on sellainen olo, kuin löylyttelisit Saimaan kuohujen keskellä. Järven selältä puhaltava tuuli tunkeutuu lattialankkujen läpi saunaan ja sekoittuu ilmaan. Seurauksena ovat uskomattoman happirikkaat ja pehmeät löylyt, Panu kuvailee. 

Rantasaunan tupa.
Saunan tupa huokuu entisaikojen tunnelmaa. Entlebuchinpaimenkoira Laku vetelee lattialla nokosia uintiretkien jälkeen.
Lauteet vuoltiin haavasta

Saunarakennus on pyritty pitämään sisustukseltaan muuttumattomana vuosikymmenten ajan. Saunatupa kunnioittaa hengellään entisaikojen tyyliä sekä rakennuksen pitkää historiaa. Löylyhuoneeseen on tehty vuosien saatossa pieniä peruskorjauksia. Pari vuotta sitten paikallinen timpuri vuoli persoonalliset lauteet haapapölleistä. 

– Viime kesänä totesimme, että yli 30-vuotias Kastor-kiuas on tulossa tiensä päähän. Se oli harmillista, sillä Kastorin vanhalla Riihimäen tehtaalla valmistettu kiuas oli kelpo peli. 

Uutta kiuasta valittaessa tärkeimpänä kriteerinä pidettiin kotimaisuutta, sillä kiinassa valmistettu halpiskiuas ei tekisi vanhalle rantasaunalle oikeutta. 

– Hyväksi havaittu Kastor oli pitkään ykkösvaihtoehtonamme, mutta sitten huomasin, että Mondexilta oli tullut Motti-uutuuskiuas markkinoille. Se oli hieman hinnakkaampi vaihtoehto, mutta kiuaskivien määrä nousi 70 kiloon, kun Kastorissa se on vain 40 kiloa. 

Innokkaana saunaharrastajana tunnettu Panu on sitä mieltä, että kiukaassa on oltava runsaasti laadukkaita kiviä.

– Yhdyn edesmenneen sauna-arkkitehti Pekka Tommilan mielipiteeseen, että kiukaassa on oltava kiviä vähintään 50 kiloa. Helsingissä minulla on kahdeksan kuution sauna, jonka IKI-katiskakiukaassa on 100 kiloa kiviä.

– Kiuas vaikuttaa lämmön lisäksi myös ilmanvaihtoon. Kivimäärältään suurempi kiuas saa kosteuden ja hapen kiertämään saunan sisällä. Kivien määrä pitää olla oikeassa suhteessa saunan kokoon nähden, mutta murikoita saa kuitenkin olla mieluummin vähän liikaa, kuin liian vähän! 

Rantasaunan löylyhuone ja kiuas.
Löylyhuoneessa suositaan suomalaista käsityötä. Timpurin vuolemat haapalauteet ja Mondexin Motti-kiuas luovat yhdessä voimakkaan kontrastin.
Viiden tunnin sisäänajo

Rantasaunan uusi kiuas saapui Anttolaan vappuviikonloppuna. Noin 80 kilon painoisen kapistuksen tuominen kivineen päivineen saareen oli omanlaisensa operaatio. Kun vanha kiuas oli saatu ulos saunasta, tehtiin hormiin perusteellinen tarkastus ja nuohous. 

– Suomessa syttyy vuosittain noin 400 saunapaloa, ja syy löytyy usein hormista. Hormiin ei saa joutua kuumempaa savukaasua kuin mitä sen on ilmoitettu kestävän. Myös huonosti nuohotun hormin nokipinta voi alkaa palamaan tuhoisin seurauksin. 

Ennen uuden kiukaan viemistä saunaan siinä poltettiin taivasalla pari pesällistä halkoja.

– Moni tekee sen virheen, ettei polta uudessa kiukaassa ensin puita ulkosalla. Kiukaat on käsitelty maaleilla ja öljyillä, jotka palavat savuten pois. Jos ensimmäisen pesän sytyttää vasta saunassa, niin seurauksena on kamala käry, joka aiheuttaa ikäviä hajuhaittoja. 

Huolellisten asennustöiden jälkeen kiuas saatiin paikalleen, ja sitä ryhdyttiin lämmittämään. Kevätaurinko helli seuruetta, joka aloitti kiukaan sisäänajon kolmelta iltapäivällä. 

– Viimeiset vedet heitettiin kiville hymyssä suin kahdeksalta illalla. Löylyihin oltiin oikein tyytyväisiä, ja ne herättivät talviunilla olleen hirsisaunan sielun taas henkiin.  

Rantasaunan terassi.
Idyllisellä terassilla kelpaa istuskella löylyttelyn lomassa. Saimaan upeat järvimaisemat ja punaiset pelargonit kruunaavat kokemuksen.

Kun päivän viimeiset oranssin hehkuiset auringonsäteet osuivat saunan ajan patinoimaan seinään, oli aika laittaa löylytupa kiinni.

– Vaatimattomuus kaunistaa, mutta voin vaikka vannoa, että Anttolasta löytyy nyt yksi Suomen parhaimmista rantasaunoista, Panu tuumaa pilke silmäkulmassaan. Onhan oma sauna aina se paras.

Teksti: Lotta Ahlstedt
Kuvat: Panu Hörkkö

Mökkisauna on monen suomalaisen unelma

Sauna-lehden artikkelit

28.07.2021

Stadilaiset lauteilla: Helsinki ja yleiset saunat

Kirjailija Torsti Lehtiseltä ilmestyy tietokirja, jonka aiheena on Helsinki ja sen yleiset saunat.

Pikku Leikosaaren uimalaituri

Sauna-lehden artikkelit, Seuran uutisia, Yleinen

20.07.2021

Purjehtijan saunavinkit Helsingin saaristoon

Saunaseuran jäsen Alexander Holst on purjehtinut koko ikänsä ja saunonut useissa saaristosaunoissa.

Sauna-lehden artikkelit

05.07.2021

Mökkisauna on monen suomalaisen unelma

Mökki ja sauna kuuluvat yhteen.