Asikkalan Lehmonkärki: Impin savusta Saunamaailman helmi

Yli satavuotiaan savusaunan hämy ja modernista lasisaunasta näkymä Päijänteelle. Lehmonkärjen saunamaailmassa saunakulttuurin perinteet ja uudet tuulet täydentävät toisiaan. Nyt saunat ovat ajoittain avoinna kaikille myös ilman yritys- tai ryhmävarausta.

Teksti: Leena-Kaisa Simola

– Lähti vähän lapasesta, naurahtaa yrittäjä, Lehmonkärki Resortin toimitusjohtaja Ari Yrjölä kertoessaan saunamaailmasta. Tosin idearikkaana saunakulttuurin edistäjänä hän on tyytyväinen siihen, mitä on tullut tehdyksi. Ja mikä ettei: Lehmonkärjen saunamaailmasta puhutaan alueellisena kulttuuritekona. 

Ari Yrjölä on Lehmonkärjen yrittäjä toisessa polvessa. Hänen vanhempansa rakensivat alueen ensimmäiset, vuokrattavat lomamökit 1960-luvun lopussa.

– Kotitilamme maat ulottuivat pitkänä metsälohkona Päijänteen rantaan. Rannat haluttiin käyttöön ja samalla niitä suojeltiin satunnaisilta, ehkä tulen kanssa huolimattomiltakin kulkijoilta, Yrjölä kertoo.

Ensimmäisessä mökissä oli keittiö, takallinen tupa ja sauna. Vuokraus toimi itsepalvelun periaatteella.

– Sehän ei vastaa enää mitenkään nykyajan vaatimuksia. Nyt halutaan laatua, jopa luksusta, sekä palveluja, Yrjölä toteaa,

Tuo mökki on edelleen olemassa. Tosin siitä on tullut sen yläpuolelle rinteeseen rakennetun modernin huvilan rantasauna.

Saunakulttuurin aallon harjalla

Lehmonkärkeen valmistui vuonna 1978 edustussauna Isohaapa. Yritykset eri puolilta Etelä-Suomea toivat ryhmiä saunomaan Päijänteelle.

– Lehmonkärjen saunakulttuuri oli syntynyt. Mutta paikalleen ei saanut jäädä. Niin aika kuin saunakulttuuri menivät eteenpäin. Mietin, miten Lehmonkärjen tarjontaa voitaisiin kehittää, Yrjölä muistelee.

Niinpä hän tuotti 90-luvun alussa Yhdysvalloista Päijänteen rantaan yhden Suomen ensimmäisistä ”hot tub” -puutynnyreistä.

– Me olimme pioneeri paljukulttuurissa. Ihmiset hullaantuivat puupaljuun ja rantasaunaan. Sittemmin ulkoaltaat on päivitetty useampaankin otteeseen. Nykyiset isot, hierontatoiminnoilla varustetut altaat ovat rannassa samalla paikalla kuin alkuperäinen puutynnyrikin, josta oli muuten tuolloin kuva Sauna-lehden kannessa.

Yllättäen löydetty savusauna

Lehmonkärjen savusaunan lempeässä, sopivasti kipakassa löylyssä ja mustien seinien hämyssä on entisaikojen tunnelma. Miten on mahdollista suhteellisen uudessa saunamaailmassa?

– Tässä onkin Tarina ja saunalla on Arvoa!, Yrjölä innostuu.

Yrjölän maatila on peräisin 1500-luvulta. Viime vuosisadalla tilalla ja sen navetassa hääri Impi-niminen nainen, jolla oli hallussaan tilan mailla pieni pirtti ja piharakennus.

– Kun Impistä aika jätti, tuli aika purkaa tuo liiteri. Sen sisältä paljastuikin savusauna. Liiteri oli tavallaan rakennettu sen päälle ja yhteyteen. Impi varmaan oli käyttänyt saunaa myös lihan ja talkkunoiden savustamiseen.

Sauna oli yllättävän hyväkuntoinen. – Päätin heti, että sauna pitää pelastaa. Se siirrettiin Päijänteen rantaan paljun viereen.

Sauna on vähintään yli satavuotias, mutta hyvin säilynyt. Nykyisessä saunassa on edelleen alkuperäiset hirret ja ovi ja se on alkuperäisen kokoinen.

– Katto uusittiin ja muutamat alimmaiset hirsirivit. Harkoista tehtiin uusi perustus. Katselin Saunaseuran ohjeita hyvän savusaunan rakentamisesta ja toimin ohjeiden mukaan.

– Savusaunoja on kuulemma kahdenlaisia: jo palaneet ja ne, jotka tulevat palamaan. Päätin taistella tätä ”faktaa” vastaan ja minimoin yleisimmät syttymissyyt. Esimerkiksi yksi räppänä on lisätty ja kaikki räppänät voidaan sulkea ulkoa, jolloin palo voidaan tukahduttaa. Tuplaräppänät estävät savukaasujen liiallisen nousun. Saunan katossa on myös pieni sprinkleri.

– Kiuas on luonnonkivistä muurattu, 110 senttiä korkea Sisu-kiuas. Sauna on tosin muutettu ulkopuolelta lämmitettäväksi – turvallisuussyistä, Yrjölä kertoo.

Tunnelmasta ja keskustelusta toiseen

Lehmonkärjen saunamaailmassa on nyt neljä saunaa: avara sähkösauna pesutilojen yhteydessä, jatkuvalämmitteinen puilla lämmitettävä panoraama-lasisauna, savusauna ja Virossa käsityönä päreistä tehty iglusauna.

– Saunan historiassa oli ensin pimeät maasaunat. Sitten tulivat savusaunat, joissa oli ihan pieni ikkuna. Sen jälkeen saunoihin on tuotu lisää valoa. Minä mietin, mikä olisi tämän kehityksen jatkumo, Yrjölä kertoo.

Näin syntyi idea ”lasisaunasta”. Pitkänomaisen saunan yksi seinä on täysin lasia. Lauteilta voi katsella suoraan Päijänteelle ja kattoikkunasta saattaa nähdä tähtitaivaankin.

– Rakentaja vähän epäili, että minkälainen lasiseinäisestä saunasta tulee. Hyvä tuli! Löyly on 70–80-asteista. Pitkille lauteille mahtuu monta saunojaa ihailemaan maisemia ja keskustelemaan keskenään.

– Se onkin Lehmonkärjen saunamaailman yksi vetovoima. Täällä pääsee saunomaan erilaisissa saunoissa. Voi nauttia harvinaisesta, aidosta savusaunasta ja moderneista saunoista. Kaikissa on oma tunnelmansa. Ja kun kulkee saunasta toiseen, myös saunakaverit ja juttuaiheet vaihtuvat.

Lehmonkärjessä järjestettiin kesällä 2023 ensimmäinen kaikille avoin saunailta. 

– Idea tuli eräältä kanta-asiakkaalta, joka lupasi kerätä porukan kasaan. Saatiin hyvää palautetta ja seuraava ilta järjestettiin jo elokuussa. Sitten tapahtumia ripoteltiin pitkin syksyä tilaussaunojen väliin – ja kaikki illat olivat loppuunmyytyjä. Porukkaa on tullut käsittämättömän kaukaakin, Yrjölä kertoo.

– Saunamaailma on edelleen tarkoitettu pääasiassa yritysten ja ryhmien käyttöön. Avoimia saunailtoja jatketaan niiden lomassa ihan ehdottomasti. Ja saas nähdä, mitä uutta näkökulmaa seuraavaksi kehitetään, Yrjölä vinkkaa.