Lauteet ovat näkyvin osa suomalaista saunaa. Lauteiden ilmeinen käyttötarkoitus on tehdä saunojalle paikka istua alas tai käydä maaten. Lauteisiin liittyy lukuisia suunnittelu- ja rakennekysymyksiä, joista tässä tarkastellaan tärkeimpiä suunnitteluvalintoja. Nämä koskevat peruslaudemalleja, materiaaleja ja mitoitusta.
Teksti: Lassi A. Liikkanen
Aloitetaan peruskysymyksistä. Tarvitaanko lauteita mihinkään? Jos, niin mihin?
Saunassa seisoskelu ei ole miellyttävä tapa nauttia löylyistä. Jos tätä on kuitenkin yrittänyt, niin on varmasti huomannut, ettei löylyt yleensä tavoita kuin yläruumiin. Varpaita saattaa muutenkin paleltaa. Tämä johtuu lämpimän ilman kerrostumisesta saunan yläosaan.
Kerrostuminen tapahtuu luonnostaan saunan lämmetessä katosta lattiaan päin, kohoavan kuuman ilman vaikutuksesta. Jos sauna lämpiää hyvin pitkään, kuten julkiset sähkösaunat, lämpötilaerot pikkuhiljaa tasoittuvat, mutta mitä lyhyempi lämmitys- ja käyttöaika, sitä suurempi haaste kerrostuminen on.
Lauteet ovat mukavuuden ohella ratkaisu siihen, miten lämpimimmästä ilmasta saadaan kiinni.
Lauteiden suunnittelu alkaa perusasioista: Löylyn laki
Kansatieteilijä Sakari Pälsin sanoittama löylyn laki ohjeistaa saunamaakareita laittamaan jalkalauteen kiukaan kivipintaa ylemmäs. Muutoin ei kunnon löylyistä kannata edes haaveilla.
Sakari on ollut tässä kerrostumisen vastaisen ratkaisun jäljillä. Todellakin, jos painovoimaista ilmanvaihtoa käyttävässä saunassa jalkalaude, eli ylimmäisen istumalauteen alapuolella oleva laude, asetetaan selvästi (100–200 mm) kiukaan yläpuolelle, saadaan aikaan suhteellisen tasalämmin tila saunojalle päästä varpaisiin. Lämpötilan kokemus tasoittuu entisestään, mikäli saunoja asettuu makuulle lauteelle.
Lauteiden mitoitus onkin ensisijaisesti yksinkertainen yhtälö, jossa huomioidaan saunan sisäkaton ja kiukaan korkeus erilaisten istuin- ja makuutasojen suhteellisen korkeuden mitoittamiseksi. Jos saunassa on tilaa, kannattaa istumatasoja tehdä eri korkeudelle niin saunojat voivat hieman vaikuttaa itse lämpö- ja löylykuormaan.
Katto ohjaa lämpöä
Kiukaan ohella laudesuunnitelmissa on huomioitava katto. Vaikka löylyn lain huomioiminen tasoittaa lämpötilajakaumaa, ei lämpöä voi jakaa loputtomaan suureen tilaan. Suomalaisessa saunassa katto sijaitsee 1000–1200 mm ylälaudetta ylempänä. Tähän tilaan mahtuvat kaikki hyvin istumaan ja löylytkin ovat tuntuvat.
Jalkalauteen yleisin ergonominen korkeus on -450 mm ylälauteelta. Tästä voi laskea, että mikäli keskikokoinen saunoja mahtuu seisomaan jalkalauteella, ovat ne liian kaukana katosta. Tämä heikentää löylyjä ja on huonoa energiataloutta.
Katon muodot vaikuttavat myös löylyihin. Tasakatto on toimiva ratkaisu, kallistetut ja eri tasoiset katot pitää suunnitella huolella niin, ettei löylyä vahingossa vangita tai päästetä nousemaan saunojien ulottumattomiin.
Lauteiden mitoitus vaakasuunnassa
Lauteiden suunnittelu jatkuu. Pystysuunnan jälkeen laudesuunnitelmia tarkastellaan horisontaalisesti. Itse asiassa aloitan itse koko saunan suunnittelun siitä, montako ihmistä kerrallaan lauteilla halutaan istumaan.
Suositus on, että jokaiselle aikuiselle saunojalle varataan 600 mm leveä ja 600 mm syvä istumapaikka, eli 0,36 m2. Tästä voidaan laskea, kuinka paljon laudepinta-alaa tarvitaan millekin henkilömäärälle mitoitetulla saunalle.
Tyypillisesti yksityissaunojen lauteista tehdään 1800–2400 mm pitkät. Kahden metrin pituisille lauteille mahtuu myös makaamaan. Nämä ovat keskeisimmät mitoitusvaatimukset istumalauteelle.
Mikäli laudetasoja on useampia, mitoitus menee niiden käyttötarkoituksen mukaan. Jalkalaudetaso voi olla istumalaudetta kapeampi, askelten tai laudejakkaran mitoitus taas noudattaa enemmän rappusista olevia nousun ja etenemän ohjetta.
Laudemateriaalit ja niiden pintakäsittely
Laudemateriaalina käytetään yleensä aina puuta ja hyvästä syystä. Perinteiset puulajit, kuten haapa, kuusi, leppä ja apachi ovat sopivia lämmönjohtavuudeltaan, jolloin ne eivät saunan lämmössäkään ihan äkkiä korvenna takapuolta.
Julkisissa saunoissa laatoitetut betonilauteetkaan eivät ole tavattomia, mutta ne täytyy peittää puisella istumatasolla tai jäähdyttää vesikierrolla, muuten niiden päällä ei voi istua. Puu on kuitenkin kokemuksellisesti ylivertainen materiaali.
Puulaatujen ja käsittelyjen välillä on eroa, mutta oman saunan kanssa merkittävien tekijä on varmasti hinnan ja ulkonäön yhdistelmä. Lämpökäsiteltyjen materiaalien kohdalla ominaistuoksu kannattaa huomioida. Se tosin katoaa, mikäli lauteet pintakäsittelee.
Pintakäsittelyä en itse yleisesti ottaen suosittele, ainoastaan suojakäsittelyä parafiiniöljyllä. Yksityissaunassa tällä pärjää jo hyvin pitkälle.
Mikäli lauteisiinsa kaipaa välttämättä väriä, voi sävytettäviä saunavahoja käyttää mutta tarkasti valmistajan ohjeiden mukaan, muutoin lauteet muuttuvat muovisenoloisiksi.
Laudemalli valitaan saunan mukaan
Jos Suomessa on lähes kolme miljoonaa saunaa, niin on lauteissakin malleja varmasti tuhansia variaatioita. Lauteita löytyy niin perinteisiä savusaunoissa käytettyjä lavomalleja, julkisista saunoista tuttuja puuritiläisiä betonirappuja sekä moderneja seurustelulauteita.
Erikseen on myös mainittava parvisauna, jossa lauteet ovat tärkeä osa sisätilojen kokonaisarkkitehtuuria, sillä lauteiden alapuolinen tila on myös käytössä.
Lauteiden suunnittelu alkaa laudemallin valinnasta, joka riippuu löylyhuoneen tarpeista. Mitä suurempi tila, sitä enemmän vaihtoehtoja.
Ulkonäöllisesti ja rakenteellisesti merkittävä valinta on sen välillä seisovatko lauteet lattialla vai onko ne kiinnitetty seinään. Esimerkiksi hirsirakenteisissa saunoissa itseseisovat rakenteet ovat suositeltavia tai voidaan käyttää laudehirttä.
Huoneistosaunojen 2000-luvun suurin muoti-ilmiö ovat olleet ns. seurustelu- tai II-tyypin lauteet, jossa kaksi istumalaudetta ovat toisiaan vastapäätä yhtenäisen jalkalaudetason molemmin puolin. Pilarityyppinen sähkökiuas on integroitu jalkalauteen tasolle. Näitä sisustuslehtien ihailemia ratkaisuja vaivaavat kuitenkin monet ongelmat.
”Jos Suomessa on lähes kolme miljoonaa saunaa, niin on lauteissakin malleja varmasti tuhansia variaatioita” – Lassi A. Liikkanen
Älä unohda siivottavuutta, huollettavuutta ja turvallisuutta
Eräs saunan viihtyisyyden kannalta tärkeä tekijä on mahdollisuus siivota ja huoltaa löylyhuone perin pohjin.
Lauteiden, lattian ja viemärikaivon peseminen säännöllisesti on tärkeää kovassa käytössä olevassa saunassa eikä sitä voi yksityissaunassakaan montaa vuotta laiminlyödä. Valaistus ja lauteet yhdessä vaikuttavat siihen, miten helposti tämä onnistuu.
Peräseinälauteet, joiden istuintasot voi kääntää tai irrottaa ovat puhtaanapidon kannalta helpoimmat. Vielä jos alimmat askelmat ovatkin laudejakkara niin lattialle on esteetön pääsy, kunhan jakkaran kantaa pois saunasta.
Toisin on seurustelulauteiden kanssa. Pahimmillaan integroidut laudetasot on tehty niin, ettei niiden alle pääse lauteita purkamatta. Kiuaskivienkin vaihtaminen saattaa olla käytännössä mahdotonta. Matalan jalkalauteen alla ryöminen lattiarätin kanssa ei myöskään houkuttele.
Mitä enemmän nostamalla irrotettavia osia lauteissa on, sitä vaivattomammin myös seurustelusaunan siivous käy.
Viimeiseksi mainittakoon turvallisuus. Mitä pienempi tai korkeampi sauna, sitä suurempi tarve on huomioida laudesuunnittelussa erilaisten turvakaiteiden ja käsijohteiden tarve. Pelkästään yksi pystysuuntainen tanko voi merkittävästi helpottaa lauteille nousua, jos lauteiden askelmista tulee jyrkät.
Lue lisää saunatilojen hygieniasta
Yksityiskohtien loputonta hiomista
Lauteiden suunnittelu ei ole yksinkertaista ja siihen liittyy vielä runsaasti muita yksityiskohtia, joilla saunaan saa lisää tunnelmaa. Eräs ominaisuus, josta harvoin puhutaan, on lauteiden sopiva ”tuulettuvuus” eli ilman ja löylyn kiertäminen lauteiden takaa sekä kuivuminen saunomisen jälkeen. Lauteita ei siis kannata rakentaa täysin tiiviiksi tai kiinni takaseiniin, jos haluaa antaa ilman ja löylyn kiertää mahdollisimman hyvin. Toimivien lauteiden toteutustapoja on myös loputtomiin.
Lisää suunnitteluvinkkejä voi lukea lisää esimerkiksi Saunologian artikkeleista sivustolta www.saunologia.fi tai teoksestani Hyvien löylyjen salaisuus.
