Sulje

Jokaisen kuun 1. lauantai on jaettu ja jokaisen kuun 1. maanantai huoltomaanantai

Katso tarkemmat aukioloajat

Saunatalo on avoinna myös helatorstaina

-Naisten päivät ovat maanantai ja torstai

-Miesten päivät tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai

-Kuukauden ensimmäinen lauantai on on jaettu lauantai

Hinnasto

Jäsen

10 €

Vieras jäsenen seurassa

20 €

Jäsenen lapsi 7-15 v.

5 €

Lapsi alle 7 v.

ilmainen

11 saunomiskerran kortti

100€

3 kk:n kortti - miehet

250 €

3 kk:n kortti - naiset

100 €

koko vuoden kortti - miehet

580 €

koko vuoden kortti - naiset

230 €

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Kahvio/kassa 050 372 4167
(saunojen aukioloaikana)

Y-tunnus: 0116872-9

Saunaseuran tarkoitus

Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta.

Kiuaskivissä kytee löylynsiemen

Sauna-lehden artikkelit, Uutiset

05.08.2022

Teksti: Lassi A. Liikkanen
Kuva: Sauna from Finland

Sauna ei ole sauna ilman kiuaskiviä. Määritelmän mukaiseen saunaan kuuluu kiuas, jonka kivillä voidaan luoda löylyä. Kiuaskivien kapea valikoima tiivistyy luonnonkiviin ja keinotekoisiin, keraamisiin kiviin. Löylyä saa aikaan vaikka teräshormista, mutta hyvä kivi luo puhtaan ja rauhallisen löylyelämyksen. Vaan mikä on hyvän kiven ytimessä?

Historiassa jokainen saunan lämmittäjä hankki omat kivensä luonnosta. Yksivärisiä, tummia kiviä nostettiin jokien ja järvien pohjasta. Jotkut jopa testasivat nuotiolla kuumentamalla kestävätkö kivet lämmitystä.

1900-luvulla kiuaskivistä tuli kuitenkin käyttötavaraa, jota valmistetaan kaupallisesti ja myydään marketeissa 20 kg paketeissa. Onko väliä millaisia kiviä kiukaaseensa kasaa? Ovatko hinta ja ulkonäkö tärkeimmät ominaisuudet?

Hyvän kiuaskiven ominaisuuksia

Kiuaskiveksi ei kelpaa ihan mikä tahansa murikka. Kiven on oltava kestävä, varattava riittävästi lämpöä, johdettava lämpöä ripeästi ja oltava käytössä turvallinen.

Nykyään myynnissä olevissa kivissä erot tuotteiden välillä näissä ominaisuuksissa ovat varsin pieniä, kuten alla olevasta taulukosta selviää. Väitän, että käytännössä markkina on valikoinut jäljelle tuotteet, jotka ovat riittävän hyviä ja riittävän kannattavia valmistaa.

Pieniä eroja tuotteiden välillä on ja näistä merkittävin koskee kivien kestävyyttä.

Toisin kuin lämpökapasiteetille tai lämmönjohtavuudelle, ei kestävyydelle ole ollut mitään hyvää mittaria. Ainoastaan käytäntö on osoittanut soveltuuko kivityyppi, joka voidaan toki geologisesti määrittää, kiukaaseen vai ei.

Vuonna 2019 kehittämäni Saunologian kiuaskiviprotokolla 1.0 on tiettävästi ensimmäinen kiuaskivien kestävyyden testaamiseen suunnattu tutkimusmenetelmä. Siinä kiviä saunotetaan luonnollisen kaltaisissa olosuhteissa. Menetelmää soveltamalla on saatu lisätietoa kotimaisista kiuaskivistä.

Saunologia.fi:n kiuaskiviprotokollan soveltamisen tuloksia. Kuva: Saunologia.fi

Kivien turvallisuus on monimutkainen juttu. Mainittua asbestia ja esim. rikkiyhdisteitä lukuun ottamatta kivituotteiden omavalvonnassa ei käytetä systemaattisesti muita laatutestejä. Myös kaupallisista luonnonkivistä voi joskus irrota outoja tuoksuja, erityisesti uutena. Useimmiten syy on pikemminkin liian vanhoissa kivissä, joiden tukkoisen aromin löylyn seasta voi selvästi haistaa.

Mikäli on herkistynyt esimerkiksi jollekin metallille tai kärsii vaikka pahasta astmasta ja saa saunassa allergisia oireita, kannattaa vaihtaa kivet, kivilaatu tai keraamisiin kiviin.

Nykyaikainen kiuaskivivalikoima

Tänä vuonna 2022 Suomessa kaupallisesti tarjolla olevat kiuaskivet voidaan luokitella luonnonkiviin sekä keraamisiin kiviin, jos termiä ”kivi” on edes keramiikasta syytä käyttää!

Luonnonkivistä voidaan erottaa yleiskivet ja koriste- eli pintakivet. Jälkimmäisiä suositellaan käytettäväksi ainoastaan kiukaan pinnalla näkyvissä kohdin. Tämä on myös esteettisin perustein usein jo riittävä.

Luonnonkivilajeja on tarjolla eri variaatioina, lohkottuina, pyöristettynä ja jopa lämpökäsiteltynä. Kivikoot on Suomessa lisäksi jaoteltu pieniin sähkökiuaskiviin (alle 10 cm), keskikokoisiin puukiuaskiviin (10-15 cm) ja isoihin savukiuaskiviin (yli 15 cm).

Nimet ja koot ovat suuntaa antavia. Kivien ostaja huomaa pian, että lohkotut luonnonkivet ovat hyvin vaihtelevia. Kansainvälisesti arvioituna kiuaskivet ovat Suomessa erittäin edullisia, kuljetuskustannuksetkin huomioiden.

Löylyä saa aikaan vaikka teräshormista, mutta hyvä kivi luo puhtaan ja rauhallisen löylyelämyksen. Kuva: Sauna from Finland

Luonnonkivet kiuaskivinä

Tällä hetkellä maamme suosituin kiuaskivi on länsirannikolta louhittava keskiharmaa oliviinidiabaasi (geologisesti oliviinigabro). Se on ominaisuuksiltaan kaikin puolin keskinkertainen, mutta hintalaatu-suhteeltaan erinomainen.

Suomen Saunaseuran jäseniä kiinnostanee se, että Saunatalon kiukaissa käytettävä ja pihalla esillä oleva peridotiitti hallitsi kiuasmaailmaa pitkään. Tämä syväkivilaji varaa lämpöä hyvin ja luovuttaa sitä äkäisesti. Kivi on myös luonnonkivistä kestävimpiä.

Valitettavasti peridotiittia on vaikea enää saada. Selitykset ovat kuulopuheiden varassa, mutta kiuaskiveksi käytetty peridotiitti esiintyi kuulemma läheisesti asbestin kanssa ja kiven valmistuksessa oli vaikea varmistua kivien puhtaudesta.

Max Forssmanin Oulun yliopistossa vuonna 1997 tekemässä pro gradu -työssä osoitettiin, että mikäli kiuaskivistä löytyy asbestia, niin se valitettavasti irtoaa niistä myös saunailmaan. Tämä on johtanut ainakin siihen, että kiuaskivivalmistajat tekevät satunnaista valvontaa kivien asbestipitoisuudesta, ehkä myös peridotiittikiuaskivien katoon.

Tänä päivänä suomen peridotiittituotanto meneekin lähinnä rakennusmateriaaliksi. Ainoastaan Misa myy omalla tuotemerkillään viimeisen kiuaskivikaivoksen peridotiittia, samasta paikasta kuin Saunaseurankin kivet. Kivet ovat pienintä kokoa ja pesemättömiä.

Markkinoille mahtuu vielä pari yleiskiveä. Mäntyharjun oliviini (geologisesti troktoliitti) on sukua oliviinidiabaasille, mutta sisältää voittopuoleisesti oliviinia. Tämä tekee kivestä painavimman (n. 3,5 kg/dm3) myynnissä olevan. Koska lämpökapasiteetti korreloi positiivisesti painon kanssa, on oliviini hyvä kivi varaaviin kertalämmitteisiin kiukaisiin. Valmistaja Suomen Kiuaskivi toimittaa tuotteen yleensä isossa koossa.

Henkilökohtaiseksi yleiskivisuosikiksi nostan vulkaniitin, joka on myös länsirannikon tuote. Vulkaniitin paras puoli on hyvä lämmönjohtavuus, joten siitä saa peridotiitin tavoin hieman kiukkuisempaa löylyä. Kivi on tuotteistettu oliviinidiabaasin tavoin pestynä ja pakattuna. Se on saatavilla pienessä sekä keskisuuressa koossa.

tiheys kg/dm3huokoisuus %Pirstolukuominaislämpö j/cm3K
Kerkes2,260,09202,6
Satunnainen luonnon kivi2,660,58163,1
Eliittikivi Lämpökäsitelyt oliviinidiabaasi3,012,71203,4
Parhaat Löylyt Oliviinidiabaasi3,010,15183,8
Oliviini (Mäntyharju)3,610,284,1
Tiileri2,5617,2173,1
Tulikivi vuolukivi3,050,23203,7

Joidenkin kiuaskivituotteiden ominaisuuksia (Lähde: Rakennusmaailma 4/2005)

Vanhoja saunakirjoa, lehtiä tai vaikka viimeisiä RT-kortteja lukenut saattaa huomata, että yleiskivivalikoima on vuosikymmenten myötä kaventunut. Yleiskivien osalta hornblendiitti, dioriitti ja kromimalmi on ovat kadonneet kokonaan. Näiden tilalle kauppoihin on tullut pinta- eli koristekiviä.

Valkoinen dolomiitti etelä-Euroopasta ja kotimaan punainen graniitti sopivat jatkuvalämmitteisen kiukaan pintaa koristamaan. Kumpikaan kivi ei kestä käyttöä kiukaan sisäosissa. Erityisesti dolomiitti on suorastaan vaarallinen, sillä ikääntyessään kivestä tulee ikään kuin pussillinen kivipölyä, joka on myrkkyä kiukaalle.

Ulkomailta on Suomeen tuotu muitakin erilaisia kivituotteita. Venäjällä on tarjolla jos jonkinlaista tuotetta, mutta nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa käännämme katseen kuitenkin länteen. Nimittäin Suomeen tuodaan myös Yhdysvalloista vulkaanista kiveä tuotemerkillä Mount Shasta. Kivi on koristeellinen ja hintansa takia lähinnä pintakivi.

Mt. Shasta -kiuaskivi on ulkomaista eksotiikkaa. Kuva: Saunologia.fi

Keraamiset kivet kiuaskivinä

Suoraan sanottuna ei ole välttämätöntä käyttää kiukaassa kiviä. Itäisessä maassa kiukaissa on lämmönvarastointiin käytetty myös rautaa. Sen lämpökapasiteetti on kohtalainen, mutta lämmönjohtavuus erinomainen.

Useimmiten Suomessa vaihtoehdot luonnonkivelle ovat kuitenkin keraamisia, tarkoitukseen suunniteltuja tai teollisuusprosessin sivutuotteita kuten alumina-zirkonia silika –keraami.  Viimeksi mainittua käytetään esimerkiksi Rajaportin saunalla. Nämä laajentavat ominaisuuksien kirjoa, sillä osa keinotekoisista materiaaleista on hyvin painavia tai kestäviä.

Tarkoitukseen valmistettujen keraamisten kiuaskivien historia ulottuu 90-luvun alkuun. Tällöin Teppo Hurme toi markkinoille Kerkes-nimiset keraamiset kivet, jotka oli valmistettu luonnon savesta. Kivet ovat sileitä ja ruskeita.

Kerkesien valikoima on kasvanut yli kymmenen eri kokoon ja muotoon. Kerkesit saivat nopeasti seuraansa Tiilerin valmistamat rosoiset pienet tiilensukuiset mötikät, jotka ovat sinnitelleet myös näihin päiviin asti.

Tiileri joutuu kuitenkin kantamaan historiallista häpeätaakka, sillä vuonna 1998 sen kivistä oli aiheutunut niin paljon reklamaatioita, että Harvia kategorisesti kielsi keraamisten kivien käytön kiukaissaan. Syitä mainittiin monia. Näistä edelleen pätevät keraamisten kivien matalampi ominaispaino (eli lämpökapasiteetti) sekä heikompi lämmönjohtavuus.

Tänäkin päivänä joidenkin kiukaiden käyttöohjeissa kielletään muiden kuin luonnonkivien käyttö takuun raukeamisen uhalla.

Kerkes ja Tiileri ovat kuitenkin eri syistä molemmat selvinneet jo yli 20 vuotta markkinoilla. Yhteinen etu on tuotteiden erinomainen kestävyys. Saunologian protokollan mukaisissa tutkimuksissa kivien eliniän voi odottaa olevan ainakin tuplat mihin tahansa saman kokoiseen luonnonkiveen nähden.

Kerkes on saavuttanut vankan kannattajakunnan ja markkinoilla on kaksi laitossähkökiuasmerkkiä, joissa käytetään ainoastaan Kerkesiä juuri kestävyyden ja helpomman huollettavuuden takia. Kerkesit maksavat huomattavan paljon, mutta sähkövastusten vaihtaminen ja huoltotauot maksavat laitossaunoissa vieläkin enemmän.

Myös ulkonäkö näyttelee joillekin tärkeää osaa kiuaskivissä. Kuva: Sauna from Finland

Kivi käyttötarpeen mukaan

Kiuaskivien fysikaalisten ominaisuuksien yhteydessä löylyissä havaittaviin ominaisuuksiin ei ole olemassa objektiivista tietoa. Lämpökapasiteetin voi huomata käytännössä siinä, miten kauan kertalämmitteinen kiuas pysyy kuumana ja kuinka pitkään sen lämmittäminen kestää. Mainintani vulkaniitin äkäisistä löylyistä ovat enemmän anekdootti kuin tutkimustulos lämmönjohtavuudesta.

Pyöreässä ja sileässä kivessä on vähemmän pinta-alaa kuin särmikkäässä, mikä myös vaikuttaa löylyveden höyrystymiseen. Mount Shasta kivessä vesi kiehuu pitkään kiven sopukoissa. Toisaalta, jos kivitila on syvä, voi pyöreän kiven pinnalta syvemmälle soljahtava löylyvesi tuottaa kuumempaa löylyä.

Yleisesti ottaen tärkein tekijä kivivalinnalle on kiukaan lämmitystapa ja käyttömäärä. Samassa kuormituksessa isot kivet kestävät pieniä pidempään.

Kertalämmitteiset kiukaat koettelevat kiviä eniten. Niissä on myös iloa pyöreistä kivistä, joissa kivitilan tasainen täyttyminen parantaa lämmitystulosta ja vähentää nokitaskuja kivien pinnalta

Mitä tiheämpään kiuasta käytetään, sitä useammin kiviä täytyy myös vaihtaa. 

Kiuaskivi on aina kulutustavara

Mitä vähemmän käyttöä esim. jatkuvalämmitteiselle kiukaalle on, sitä vähemmän merkitystä kivivalinnalla on. Kivet voi valita vaikkapa ulkonäön perusteella tai poimia rannalta. Jälkimmäistä en kuitenkaan laatusyistä suosittele.

Tärkeintä on huolehtia, että kivet pysyvät säällisessä kunnossa. Tämä onnistuu kivien säännöllisellä tarkastuksella. Erityisesti pintakiviä käytettäessä kannattaa kivet vaihtaa heti kun ikääntyminen käy selväksi.

Luonnonkivien kilohinnat ovat sen verran edullisia, että suurin kustannus on itse työ ja vaiva. Jos käyttö on pientä, kuten mökkisaunalla keskimäärin kerran joka toinen viikko, saattavat keraamiset kiuaskivet kestää pidempään kuin kiuas.

Mitä tiheämpään kiuasta käytetään, sitä useammin kiviä täytyy myös vaihtaa. Kaikkia kiviä ei aina tarvitse vaihtaa kerralla, ainoastaan silminnähden ikääntynyt tai yhteen lyötäessä mureneva kivi poistetaan.

Hyvin ylläpidetyssä kiukaan muhivat laadukkaat kivet, joista puhtaalla vedellä saa puhdasta ja puhdistavaa löylyä. Ne ovat laadukkaan löylyn kivinen siemen. Huonosti pidetyn kiukaan murenevista kivistä irtoaa pölisevää höyryä.

Lisää luettavaa

Sauna-lehden artikkelit

18.11.2022

Vanha savusauna sai uuden elämän

Vanha savusauna sai uuden elämän Pertti Leinosen ja Simo Nenosen pihalla.

Marie-Bad -sauna Kruununhaassa

Sauna-lehden artikkelit

05.11.2022

Kruununhaan Marie-Bad -saunassa vuonna 1902

Ruotsalainen lääkäri Henrik Berg vieraili Marie-Bad -saunassa Helsingissä vuonna 1902.

sauna ja korona

Sauna-lehden artikkelit

31.10.2022

Sauna, korona ja muut hengitystieinfektiot

Tarttuuko korona saunassa? Infektiosairauksien erikoislääkäri Veli-Jukka Anttila vastaa kysymykseen.