Knut Lerhol & Hallgrim Børhus Rogn: Badstufolk – Veien til gode badstuopplevelser
Frisk Forlag, 2021
ISBN: 978-82-8437-006-4
Mitä on norjalainen saunakulttuuri tänä päivänä? Kelluvia saunoja, wow-arkkitehtuuria, saunojien höyryisiä siluetteja lumisessa vuorimaisemassa, friluftsliv-elämää, Aufguss-saunarituaaleja, uhkarohkeita hyppyjä vuonoihin sekä hyvinvoivaa nuorisoa nauttimassa että löytämässä saunomisen iloa uudelleen.
Saunakulttuurin renessanssi Norjassa on mukaansatempaavaa seurattavaa ja Knut Lerholin ja Hallgrim Børhus Roginin Badstufolk tiivistää sen kirjaksi, joka on elegantti kuin täydellinen Telemark-käännös. Sen ulkoasu viittaa enemmän hipsterikahvilan kirjahyllyyn kuin perinteiseen saunakirjaan, mutta siitä ei perinteisen saunaihmisen tarvitse häkeltyä.
Norjan kielestä sen sijaan suomenkielinenkin lukija saattaa häkeltyä, mutta yleisellä saunatuntemuksella ja kouluruotsilla (tai finlandssvenskalla) teoksen sisältöön saa otetta, jos viitsii vähän keskittyä. Tiukan paikan tullen loput voi kääntää vaikka Google Lens -kamerasovelluksella. Badstufolk on kuitenkin niin visuaalinen, että se käy vaikka kahvipöytäkirjana yli kielirajojen.
Innovatiivinen saunakulttuuri
Ensimmäinen asia mikä kirjan nimestä heti selviää, on että norjalainen sauna on badstue. Siinä on kaksi kirjainta enemmän kuin tutussa bastu-sanassa. Folk puolestaan tarkentaa, että keskiössä ovat ihmiset: saunojat, saunaväki, saunaihmiset.
Badstufolk jakautuu kuuteen osaan: nykyisen hikoilukulttuurin esittelyyn, Norjan saunahistoriaan, terveysvaikutuksiin, saunakäytäntöjen opastukseen, rakentamisen periaatteisiin ja esimerkkeihin unelmien saunakohteista. Lukujen välissä teemaa kirjan otsikkoteemaa kantavat eteenpäin henkilöesittelyt ja -tarinat.
Periaatteessa siis kirja pyrkii kiteyttämään kaiken mitä norjalaisen pitäisi saunomisesta tietää.
Suomalainen saunakirjallisuus on jo pitkään eriytynyt kansanperinteeseen, suunnitteluun, saunahoitoihin ja terveyteen ja niin edelleen. Onko suomalainen yhtenäisteos saunasta enää edes mahdollinen?
Kirjan historiaosuus lähtee viikinkiajoista ja mainitsee metsäsuomalaisten ja kveenien savusaunat, mutta muuten katse on tämän päivän innovatiivisessa saunakulttuurissa. Elämäntavassa, jonka uusi sukupolvi on vapauttanut kellareihin ja uimahalleihin jumittuneista hikikopeista.
Emme tarvitse saksalaisia rutiineja, ruotsalaista selväpäisyyttä tai suomalaisia perinteitä saunojemme pelastukseksi! Saunamme ovat yksi suuri prosessi, johon teemme jatkuvasti parannuksia, kirjassa sanotaan.
Innostus, innovatiivisuus ja luonnonläheisyys ovatkin uusnorjalaisen saunakulttuurin avainsanoja.
Skandinaavinen trendikäs utopia
Lasse Eriksen Norjan Saunakillasta kuvailee kirjan merkitystä näin:
– Aiemmat kirjat badstuesta ovat enimmäkseen käsitelleet rakentamista, tekniikkaa tai terveyttä. Tässä on kysymys badstue-kokemuksesta. Nuoret saunaintoilijat Hallgrim ja Knut päättivät jakaa sen kuvien, tarinoiden ja omakohtaisen kokemuksen kautta. He jakavat vinkkejä badstue-elämäntapaan ja vaikutelmia sen taianomaisuudesta. Kirja puhaltaa raikasta ilmaa norjalaiseen saunakulttuuriin, saa ihmiset matkustamaan, menemään luontoon, kohtamaan toisensa tasa-arvoisina ja päätymään vaikka kylvetettäväksi Valdresiin.
Badstufolk on siis parempi lukea mielentilana, jossa innostus, luovuus, yhdessäolo ja luontokokemus menevät perinteiden, oikeaoppisuuden ja täydellisen löylytaskun tavoittelun edelle.
Kirjan pitkälle viety graafisuus sekä tarkasti ajoitetut ja rajatut valokuvat maalaavat kuvan skandinaavisesta utopiasta, jossa kaikki ovat nuorekkaita, terveitä ja hyvinvoivia. Miesten vuoro -elokuvan melankolisesta rujoudesta ei ole tietoakaan.
Badstue-maailmassa sosiaalista pääomaa ei kartuteta darwinistisella löylynheitolla, vaan taiteellisella dødsing uimahypyllä saunalautan katolta jääkylmään vuonoon.
Mika Meskanen
Kirjoittaja on Saunaseuran jäsen ja Lontoossa asuva kansainvälisen saunakulttuurin asiantuntija.
