Oma sauna ei ole enää välttämättömyys asukkaille, mutta usein toivotaan taloyhtiössä olevan mahdollisuus saunoa. Kerrostalossa asuvista oma sauna on yllättäen vähiten suosittu yli 64-vuotiaiden keskuudessa. Kertooko se siitä, että yksin asuvat seniorit haluavat saunoa porukassa?
Kerrostaloissa asuntokohtaisten saunojen rakentaminen yleistyi 80-luvulla. Samalla saunominen arkipäiväistyi, kun kotona pääsi saunaan vaikka joka ilta – ja aamu. Se oli myös isku yleisten saunojen suosiolle ja kannattavuudelle.
Vielä vuosituhannen vaihteeseen asti pieni huoneistosauna rakennettiin lähes jokaiseen kerrostaloasuntoon, mutta tällä hetkellä rakennuttajat rakentavat niitä enää osaan asunnoista.
Syynä ovat sekä kallistuneet asumiskustannukset että muutos suhtautumisessa saunaan. Arvokas huoneistoala halutaan käyttää saunomisen sijaan asumiseen, mutta samalla myös sauna ja saunominen on kokenut uuden arvonnousun.
– Entisajan suomalaisilla sauna oli pyhä paikka ja yhä edelleen sauna on kodeissa se tila, jonne säästetään tärkeät pohdinnat tai missä ollaan luontevasti hiljaa. Itse asiassa sauna on niitä harvoja paikkoja, jonne esimerkiksi sosiaalinen media ei ole päässyt ihmismieltä häiritsemään. Toiletti on tämän inflaation jo kärsinyt, toteaa YIT:n Asumisen kehitysjohtaja Marko Oinas.
– Onneksi löylyistä ei tarvitse luopua edes siinä tapauksessa, että haluaa käyttää asuntonsa neliöitä muuhun kuin saunaan. Oikeastaan päinvastoin: uusien taloyhtiöiden hienot saunaosastot tekevät saunailloista aivan erityisiä ja sähköiset varausjärjestelmät mahdollistavat yhtiön saunatilojen varaamisen tarpeen mukaan myös etäältä. Ympäristö kiittää, kun taloyhtiön saunan kiuas joko menee päälle tai ei lämpene ollenkaan, riippuen päivän varauksista. Tilaakin on usein vähintään riittävästi, mikä on tärkeää, sillä saunominen, kuten monet muutkin elämän ilot, on parhaimmillaan jaettuna eli yhdessä koettuna, Oinas toteaa.
Oma sauna vai ei?
YIT:n tilaaman ja Prior Konsultoinnin toteuttaman Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrin (2020) mukaan kerrostalossa asuvista 40 prosenttia ei halua omaa saunaa. He käyttävät mieluummin taloyhtiön yhteissaunaa ja asunnon tilat jotenkin muuten. Oman saunan suosio on kuitenkin ollut hienoisessa nousussa.
– Viime vuonna 52 prosenttia vastaajista halusi, että ”minulla on sauna omassa asunnossani, vaikka se vie tilaa”, kun taas 37 prosenttia vastaajista valitsi vaihtoehdon ”käytän mieluummin taloyhtiön yhteissaunaa ja käytän asuntoni tilat mieluummin johonkin muuhun”. Edellisvuonna vastaavat luvut olivat 49 ja 38 prosenttia, Marko Oinas kertoo.
Eniten taloyhtiösaunan kannattajia löytyi kasvukeskuksista ja niiden keskustasta tai muuten tiiviisti rakennetuilta alueelta.
Marko Oinaksen mukaan taloyhtiön saunaa käyttävät yleensäkin saunomisesta nauttivat.
– Yksin ja ilman saunaa asuvat kokevat, että on kiva kutsua muutama kaverikin taloyhtiön tiloihin. Omassa asunnossaan saunovatkin kokevat usein taloyhtiön saunomiskerran erityisenä tapahtumana.
– Usein saunaan liitetyt oheistilat mahdollistavat isommankin porukan kutsumisen. Hyvä taloyhtiön sauna onkin viihtyisä ja sellainen, että sinne kehtaa kutsua vieraita.
Ylös ja ulos
Asuntosäätiön viestintä- ja markkinointijohtaja Johanna Otranen sanoo, että oma sauna ei ole enää välttämättömyys asukkaille, mutta mahdollisuutta saunoa toivotaan. – On esimerkiksi asukkaita, jotka toivovat useamman saunavuoron viikossa.
– Uudiskohteissa talosaunojen yhteyteen toteutetaan nykyisin usein vilvoittelualue. Se voi olla esimerkiksi terassi maan tasalla, mutta erityisen pidettyjä ovat ylimmissä kerroksissa sijaitsevat saunatilat, joista pääsee isolle terassille tai parvekkeelle, Otranen toteaa.
Taloyhtiöiden saunat onkin vapautettu ahtaista kellari- tai maantasokerroksista rakennusten ylempiin kerroksiin ja jopa erillisiin piharakennuksiin. SRV:n Helsingin Kalasatamaan toteuttaman Suomen korkeimman tornitalon, Majakan, yhteissaunat sijaitsevat rakennuksen 33. kerroksen klubitilassa, 120 metrin korkeudessa.
Uusi tulokas taloyhtiösaunojen joukossa on pihasaunat. Espoon Kiloon valmistuu tänä syksynä Kojamon Lumo-kotien yhteyteen pihasauna kolmen talon asukkaiden yhteiseen käyttöön.
Asuntosäätiölle valmistuu ensi vuoden elokuussa asumisoikeustalo, jonka erikoisuutena on myös pihasauna. Pihasaunat, kuten taloyhtiöiden saunat yleensäkin, ovat sähkösaunoja.
– Puilla lämpiävän saunan turvallisuus, puhtaanapito ja puiden säilytys on koettu haasteelliseksi, Marko Oinas toteaa.
– Asemakaavalla ja taloyhtiön muilla tiloilla on usein iso merkitys saunan sijaintiin. Kaikissa sijainneissa on kuitenkin hyvällä suunnittelulla mahdollista saavuttaa miellyttävä saunomiskokemus.
Yhteisöllisyys näkyy nyt vahvasti varsinkin vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotannossa. Sen myötä asukkaiden yhteisessä käytössä olevat sisä- ja ulkotilat lisääntyvät, saunat mukaan lukien. Yhteisöllinen asuminen ja kaupunkikulttuuri yleisine saunoineen ovat toistaiseksi kasvukeskusten trendejä.
– Asunto- ja taloyhtiöiden saunat ovat Suomessa sitä arvostetuimpia mitä pohjoisemmaksi mennään, Oinas toteaa.
Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Asuntosäätiö, Kojamo ja YIT
