Sulje

Jokaisen kuun 1. lauantai on jaettu ja jokaisen kuun 1. maanantai huoltomaanantai

Katso tarkemmat aukioloajat

Saunatalo on avoinna myös helatorstaina

-Naisten päivät ovat maanantai ja torstai

-Miesten päivät tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai

-Kuukauden ensimmäinen lauantai on on jaettu lauantai

Hinnasto

Jäsen

10 €

Vieras jäsenen seurassa

20 €

Jäsenen lapsi 7-15 v.

5 €

Lapsi alle 7 v.

ilmainen

11 saunomiskerran kortti

100€

3 kk:n kortti - miehet

250 €

3 kk:n kortti - naiset

100 €

koko vuoden kortti - miehet

580 €

koko vuoden kortti - naiset

230 €

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Kahvio/kassa 050 372 4167
(saunojen aukioloaikana)

Y-tunnus: 0116872-9

Saunaseuran tarkoitus

Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta.

Hiukkasen puhtaammin juhannuslöylyihin

Sauna-lehden artikkelit, Seuran uutisia, Uutiset

15.06.2022

Juhannussauna on kesän kohokohta ja tärkeä siirtymäriitti kesään. Jotta näin olisi vielä pitkään, on syytä lämmittää sauna oikein ympäristöä kunnioittaen. Tietokirjailija Heikki K. Lyytinen antaa ohjeet ilmastoystävälliseen saunomiseen.

Teksti: Heikki K. Lyytinen
Kuva: Anne Lyytinen-Pudas ja Anne Lius-Liimatainen

Tuskin saunakansan sadat tuhannet mökkisaunat sauhuavat koskaan runsaslukuisemmin kuin juhannuksen aikaan, jolloin saunominen on siirtymäriitti valon juhlaan. Juhannus ilman saunaa ei olisi yöttömän yön suuri juhla. Sauna on silloin ”must” ja kuuminta ”hottia” saunaperinteemme mukaisine tapoineen.

Juhannussauna vertautuu tärkeydessään joulusaunaan. Maisemakin on silloin juhla-asussaan ja saunavihta aromaattisimmillaan, lehtien palsamipihkan sulaessa ihoa hoitavaksi eteeriseksi voiteeksi.

Jos sauna on lämmitetty vielä oikein ja ilmastoystävällisesti, hiukkaspäästötkään eivät pääse häiritsemään kylpijän mielenmaisemaa, saunatunnelmaa ja saunomisen psykofyysistä herkuttelua. Silloin kaikki olemisen aistit herkistyvät: saunon, siis olen ja voin hyvin.

Liekkien kirkkautta saa kuivilla puilla. Kuva: Anne Lius-Liimatainen

”Elävän hengen” uhka

Kirjailija Ilmari Kianto on tavoittanut teoksessaan Ryysyrannan Jooseppi oleellisen saunan lämmitystunnelman aikana, jolloin yleisin saunatyyppi oli vielä savusauna:

”Saunan lämmittäminen on elämän ilotulitusta korvessa. Kun savu laskeutuu kaikissa sinisävyissään kohti metsäsuota, on koko räme tulvillaan eläviä henkiä. Ihmisen ei tarvitse tuntea oloaan yksinäiseksi. Eivätkä painajaisetkaan vaivaa. Vaeltajan tekee mieli poiketa vieraaseen taloon ja tiedustella saunaa, ellei jo satu olemaan matkalla omaan saunaansa. Mutta savun näkeminen riittää jo saamaan kulkijan hyvälle mielelle. Kaikki on ennallaan, elämä jatkuu, saunaa lämmitetään.”

Kirjan päähenkilö Jooseppi eli monessa suhteessa aikanaan paljon ympäristöviisaammin kuin nykyihminen. Luontosuhde oli läheinen, eikä esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta tuhoavia avohakkuita tunnettu. Savu ei ollut silloin millään tavoin vielä ympäristöuhka, eikä saunojen määräkään ollut kovin suuri.

Tänään on toisin. Luonto on jo haastanut ihmisen väkevästi. Se vaatii ihmisiltä sen kunnioittamista. Luonto on antamassa ympäristöviisautta vaativan palautteen ilmastomuutoksellaan.

Saunan lämmityksen vaiheetkin on harkittava tarkoin ja ilmastoystävällisesti, jotta pääsisi oikeaan lämmitystapaan ja -tunnelmaan. Muutoin naapurin tontille harhaileva musta ”elävä henki” saattaa muuttaa lähimmäisenkin vihamieheksi, puhumattakaan oman hiilijalanjäljen raskauttamisesta.

Savun värintöntä väreilyä. Kuva: Anne Lius-Liimatainen

Vähäisiin hiukkaspäästöihin

Puun poltossa syntyy aina terveyshaittoja synnyttäviä pienhiukkasia, jotka ovat halkaisijaltaan 2,5 mikrometrin kokoisia. Epätäydellisessä puun poltossa hiukkas- ja PAH-päästöt moninkertaistuvat puhtaaseen palamiseen verrattuna. PAH-päästöt ovat myrkyllisiä hiukkasiin kiinnittyviä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Ne syntyvät, kun orgaaninen aines altistuu korkeille lämpötiloille. Tunnetuin ja tutkituin yhdiste on bentso(a) pyreeni. PAH-päästöjä on erityisesti savu- ja pakokaasuissa.

Huono lämmitys voi aiheuttaa terveysriskejä, jotka toteutuessaan saattavat ”nollata” saunomisen terveyttä edistävät vaikutukset.

Huonolla puunpoltolla on myös haitallisia ilmastovaikutuksia – syntyy mustaa hiiltä eli nokea. Se kulkeutuu Suomen leveyspiireiltä arktisille alueille ja aikaistaa jään sulamista. Noin puolet Suomessa syntyvistä pienhiukkasista on kotitalouksien pienpoltosta. Kiukaiden osuus näistä päästöistä on merkittävä.

Huomattava osa pienhiukkaspäästöistä johtuu huonoista lämmityskäytännöistä. Hiukkaspäästöjä voi myös vähentää, lyhentämällä lämmitysaikaa. Ylilämmittämiseenkin saatetaan sortua. Lämmittäjä on siis avainasemassa.

Vakavimmillaan pienhiukkaset voivat aiheuttaa jopa astma- ja sydänkohtauksia. Seurauksena voi olla myös keuhkoputken tulehdus.

Päästöt eivät suinkaan jää pelkästään sisäilmaan, vaan ne kulkeutuvat ilmanvaihtojärjestelmän kautta myös sisätiloihin, kun hiukkassieppareita ei ole yleensä vielä kaikessa kalleudessaan käytössä.

kestävä saunominen
Simasulat löylyn herkutteluun. Kuva: Anne Lius-Liimatainen

Värittömään väreilyyn eli miten vähentää pienhiukkasia

Väritön savu kertoo puhtaasta palamisesta. Varsin pian sytytyksen jälkeen savun tulisi muuttua lähes näkymättömäksi. Savuhormista tulee tällöin vain lämpimän ilman väreilyä.

Jotta se olisi mahdollista, puhtaiden, kuivien ja pieniksi pilkottujen polttopuiden käyttö, ja niiden nopea sytytys on välttämätön edellytys. Pienissä puissa on suhteessa enemmän pinta-alaa, mutta vähän painoa. Se edistää puiden kaasuuntumista ja tulipesän nopeaa lämpenemistä. Kalevalassakin puhutaan salaman särkemistä pilahtesista ja puuhu’ista puhtahista.

Pienhiukkasia tuottaviin sekalaisiin roskiin, pahveihin, maitotölkkeihin ja kertakäyttöastioihin sen enempää kuin maalattuihin puihin ei tulisi koskaan turvautua.

Pieniä ja kuivia puitakaan ei tule ahtaa täyttä tulipesällistä. Puoli pesällistä on riittävä määrä tai mieluiten vain kolmannes. Kiukaan sivut tulisi mielellään jättää vapaaksi.

Puut tulisi mielellään latoa vaakatasoon, jotta palamisilma pääsisi kiertämään pilkkeiden välistä. Isot puut tulisi asettaa alle ja pienet päälle, erityisesti näin päältä sytytettäessä. Tulipesän lämpenemisen jälkeen kannattaa käyttää puulajista riippumatta myös järeämpää puuta, jotta se hidastaisi palamista ja antaisi palamiskaasuille aikaa palaa pois.

Tulipesä tulisi pitää tuhkasta puhtaana – mieluiten puhdistamalla pesä jokaisen käyttökerran jälkeen.

Niin sanottu käypä sytytyssuositus on päältäsytytys päästöjen vähentämiseksi, tulipesän arinasta riippuen. Tuli ei silloin tukahdu, vaan palaminen on tehokasta. Näin pesällisen alaosasta vapautuvat kaasut palavat, noustessaan kuuman vyöhykkeen läpi eivätkä pääse ilmakehään.

Käyttökelpoisia sytykkeitä ovat kiehiset, pieni määrä tuohta tai puupohjaiset sytytyspalat tai miksi ei: kuiva saunavasta/-vihta puiden päällä on kelpo sytyke.

Hiukkaspäästöjä ei voi kuitenkaan kokonaan välttää, mutta vaarallisia päästöjä voi toki vähentää oikealla polttamisella.

Savusauna juhannusasussaan. Kuva: Anne Lius-Liimatainen

Ilmaa liekin iloksi

Ennen sytyttämistä on syytä varmistaa korvausilman saatavuus. Sytyttämistä varten voi laittaa tuhkaluukun raolleen. Jotta palaminen olisi tehokasta, paloilma tulee säätää sopivaksi. Liekkien kirkkaus, huminan tasaisuus ja rauhallisuus kertoo sopivuuden.

On tärkeää seurata ja huolehtia koko lämmitysajan riittävästä korvausilman saannista. Happea siis liekin iloksi, mutta ei sitäkään liikaa, sillä kova veto lisää päästöjä, eikä ilmaa vain arinan kautta. Liekkien yläosankin tulee nauttia ilmasta.

Oikea tapa lisätä polttopuita on vasta sen jälkeen, kun liekit ovat hiipumisvaiheessa. Puita tulisi lisätä vain pieniä määriä eikä tukehduttaa tulipesää. Tulipesän luukkua usein avattaessa palamisen aikana, palokaasuja ohjautuu myös kylpytilaan, tulilieskojen hulmahtaessa luukusta ulos. Siitä kertoo palokaasujen haju.

Saunan lämmittäjän on aina muistettava häkävaara. Kertalämmitteisessä saunassa savupellit suljetaan vasta, kun hiillos on palanut ehdottomasti loppuun.

Puiden lisäystä tulipesään on kuvattu Joel Lehtonen Putkinotkossa varsin värikkäästi ja ympäristövaikutuksista viis. Oleellista siinä on lämmittämisen rentouttava nautinto. Savukin on peräti rakasta:


”Mieluisa hehku ja helle suuren mustan nielusta, joka loistaa puolillaan hiiliä. Ja se säkenöi kultaisine kiiluineen niin, että silmiin koskee, kun kurkistaa kiukaan alle. Siellä lekkuu vielä keltaisia liekkejä, ja hiilen keskellä loikoo palavia kekäleitä, melkein sylenmittaisia. Muutamia puita on myöskin saunan permannolla. Niitä hän työntää uuniin, hiilien ja rätisevien kekäleiden päälle, ähkien ja ponnahtaen takaisin, sillä tulen hehku käy tuimasti naamaan. Ah sitä tuimuutta! Onpa se niin… hänestä rakasta. Rakasta on savukin, joka pakottaa irvistelemään ja vettä valuvat silmät umpeen.”

Lähteet:

Lyytinen, Heikki K. 2021 Terve Löyly. Maailman hikoilu- ja kylpykulttuureista savusaunan saloihin, Jyväskylä: Kustannus Linna.
Lyytinen, Heikki K. 2021 Simaisiin hämylöylyihin. Teoksessa Lyytinen, Heikki K. 2021 Terve Löyly. Maailman hikoilu- ja kylpykulttuureista savusaunan saloihin, Jyväskylä: Kustannus Linna.
Pöntinen, Petri 2021 Puhtaampia löylyjä. Suomen kuvalehti 38/2021, 24–27.
Tissari, Jarkko, Leskinen, Jani, Lamberg, Heikki, Nieminen, Valtteri, Väätäinen, Sampsa, Koponen, Hanna, Myllynen, Maria, Savola, Mikko, Karvisenoja, Niko 2019 Kiukaiden päästöt ja niiden vähentäminen. Loppuraportti. Ympäristö- ja biotieteiden laitos. Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorio. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto.

Verkossa:

Puukiukaan sytytys ja saunan lämmitys puilla | Saunologia.fi
Puukiukaan lämmityksen perusteet – polttamisen fysiikka | Saunologia.fi

Lisää luettavaa

Sauna-lehden artikkelit

18.11.2022

Vanha savusauna sai uuden elämän

Vanha savusauna sai uuden elämän Pertti Leinosen ja Simo Nenosen pihalla.

Marie-Bad -sauna Kruununhaassa

Sauna-lehden artikkelit

05.11.2022

Kruununhaan Marie-Bad -saunassa vuonna 1902

Ruotsalainen lääkäri Henrik Berg vieraili Marie-Bad -saunassa Helsingissä vuonna 1902.

sauna ja korona

Sauna-lehden artikkelit

31.10.2022

Sauna, korona ja muut hengitystieinfektiot

Tarttuuko korona saunassa? Infektiosairauksien erikoislääkäri Veli-Jukka Anttila vastaa kysymykseen.