Suomen Saunaseura Ry on myöntänyt tämän vuoden Löylynhenki-palkinnon dosentti, yliopistotutkija Jarkko Tissarille. Hän on ansioitunut Itä-Suomen yliopistossa jo parinkymmenen vuoden ajan tehdyissä puun polton tutkimuksissa, joissa on nyt otettu tarkasteluun kiukaat omana ryhmänään.
– Tavoitteena on selvittää uusien kiukaiden kaasu- ja pienhiukkaspäästöjen kertoimet sekä arvioida mahdollisuudet vähentää päästöjä, Jarkko Tissari sanoo.
Huhtikuussa 2017 aloitettiin KIUAS- eli Kiukaiden päästöt ja niiden vähentäminen -hanke. Siinä ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Helsingin, Kuopion ja Turun kaupungit.
Hankkeessa mitataan yleisimpien puukiukaiden päästöjä. Näin pystytään tarjoamaan asukkaille tietoa vähäpäästöisen kiukaan valitsemiseksi ja oman asuinalueen ilmanlaadun parantamiseksi.
– Puukiukaiden käyttöikä on lyhyt eli noin kymmenen vuotta, joten vähäpäästöisillä kiukailla voidaan ilmanlaatua parantaa nopeastikin. Samalla edistetään tällaisten kiukaiden kysyntää ja kehittymistä, Jarkko Tissari toteaa.
Hänen mukaansa puun polton tutkimuksissa on tavoitteena edistää teknologian kehittämistä, vähentää terveys- ja ilmastovaikutuksia sekä tuottaa aineistoa arviointeihin.
Simulaattorilla tarkkaa tietoa
KIUAS-hankkeen rinnalla on käynnissä Pohjois-Savon liiton pääosin rahoittama Pienpolttosimulaattori-kehityshanke (SIMO). Se on ihan uusi mittaustapa päästöjen, ilmanvaihdon ja energiatehokkuuden mittaamiseksi.
– Kaksi toisiinsa kytkettyä tutkimuskonttia simuloivat omakotitalon olosuhteita. Saunakontissa tutkitaan puulämmitteisiä kiukaita ja mittauskontissa muita tulisijoja.
– Tutkimuskontit ovat siirreltäviä, niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi messuilla tai vuokrata asiakkaalle mittauskäyttöön, Jarkko Tissari kertoo.
Tutkimustulokset ovat yhteismitallisia toisiinsa eli näin saadaan vertailukelpoista tietoa eri tekijöiden vaikutuksesta päästöihin.
– Mittaamme saunan todellista käyttöä eli päästöjä niin saunaa lämmitettäessä, kiukaan lämmetessä ja kuin löylyjen aikaan. Mittaamme myös, mihin kiukaassa tuotettava energia kuluu – saunan lämmitykseen, ilmanvaihtoon vai savukaasuhäviöihin.
– Oleellista on, että kiuas on testattu aidoissa olosuhteissa eikä laboratoriossa, kuten yleensä.
Lisätietoja
Yliopistotutkija, Dos. Jarkko Tissari
040 355 3237
jarkko.tissari@uef.fi
Itä-Suomen yliopisto
Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorio
Suomen Saunaseura ry
Vt. toiminnanjohtaja Mari Paavola
050 371 8178
mari.paavola@sauna.vanhat.fi
**
Löylynhenki-palkinto
Saunaseura voi myöntää vuosittain Löylynhenki-palkinnon ansiokkaasti saunan hyväksi toimineelle henkilölle tai yhteisölle.
Palkinto on jaettu vuodesta 1988. Viime vuonna palkinnon sai Suomen Saunakulttuuri ry, joka on vapaaehtoisvoimin siirtänyt Muuramen saunakylän Jämsän Juokslahteen. Vuonna 2016palkinnon sai Helsinki Sauna Day, vuonna 2015 saunayrittäjä Kimmo Helistö, 2014 Yhdysvaltain silloinen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck ja 2013 Rajaportin sauna Tampereelta.
Saunaseuran johtokunta valitsee palkinnon saajan seuran jäseniltä tulleiden ehdotusten joukosta.
Artikkelin kuva: Pintaliitodesign / Olli Urpela