Teksti: Riitta Korhonen
Kun Sauna-lehti kolahtaa postiluukusta, tiedät kuuluvasi erityiseen saunojien yhteisöön, käyt sitten saunassa tai et. Sauna-lehti on ollut koko 75-vuotisen olemassaolonsa ajan ollut vahva side saunaseuralaisten välillä.
Saunaseuran puheenjohtaja Hannu Saintulalla on syytä hymyyn. Tuore jäsenkysely kertoo, että 75-vuotias Sauna-lehti on jäsenilleen tärkeä. Printti on pitänyt pintansa, ja kahdeksan kymmenestä seuran jäsenkyselyyn vastanneesta lukee lehteä säännöllisesti.
– On kolmenlaisia saunaseuralaisia. Niitä, jotka käyvät aktiivisesti Saunatalolla, niitä, jotka käyvät silloin tällöin ja niitä, jotka eivät käy oikeastaan koskaan, mutta joille seuran edustamat arvot ovat tärkeitä. On saunomisen tapa ja tahti sitten mikä tahansa, lehti on heille kaikille yhdenvertainen jäsenetu, Saintula sanoo.
Saunaseura täyttää ensi vuonna 85 vuotta, Saunatalo on virkeä seitsemänkymppinen ja Sauna-lehti nyt 75-vuotias.
– Lehden edustama arvomaailma on lukijoilleen tärkeä. Hehän hakeutuvat seuran jäseniksi juuri saadakseen nauttia saunomisesta, hyvästä olosta ja rennosta yhdessäolosta, ilman politikointia ja ilman titteleitä. Samaa arvomaailmaa edustaa lehti, Saintula sanoo.
Jäsenlehtien luvattu maa
Mikä sitten on paperisen jäsenlehden merkitys tässä digitalisoituvassa viestintäympäristössä? On podcast, on Twitter, Instagram, Facebook, Jodel, Linkedin, TikTok, Clubhouse… kuinka monta sosiaalisen median kanavaa viestin perillemenoon tarvitaankaan! Annetaan ammattilaisen, Aikakausmedian johtajan Mikko Hoikan vastata.
– Suomi on yhdistysten luvattu maa ja meillä ilmestyy karkeasti arvioiden 2000–3000 jäsen- ja järjestölehteä. Ilmiö on täysin suomalainen, muualla maailmassa jäsenlehtiä ei tässä määrin ole. Eivät nämä lehdet ilmestyisi, jos jäsenistö ei kokisi niitä tärkeiksi.
Mikko Hoikka toimii Aikakausmedia ry:n johtajana sekä Medialiitto ry:n toimialajohtana.
Keskustelu siitä, julkaistaanko printtilehteä vai siirrytäänkö kokonaan verkkoviestintään, on Hoikan mukaan käyty jo vuosia sitten. Moni järjestö toimii hybridimallissa, julkaisee printtilehteä ja kehittää samanaikaisesti sosiaalisia kanaviaan.
– Kun lehti tipahtaa eteisen lattialle, on se vahva viesti lähettäjältä. Lehti tulee aina vähintäänkin selattua, mutta verkkoon ei välttämättä mene ilman että sinne on asiaa, Hoikka sanoo.
Jäsenlehtien perinne on meillä vahva. Vaikka Sauna-lehdellä on jo kunnioitettavat 75-vuotta mittarissa, vieläkin vanhempia on. Suomen Lähetysseuran Lähetyssanomat on ilmestynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1859, Upseeriliiton Sotilasaikakauslehteä on julkaistu vuodesta 1918.
– Sauna-lehti on korkealuokkainen, hyvin toimitettu ja kohderyhmä on selvästi niin valikoitunutta, että se kiinnostaa myös mainostajia, sanoo Hoikka.
Ajankuva talteen
ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n toimitusjohtaja Elina Melgin sanoo, että printtilehden erityistehtävä on tallentaa ajankuvaa.
– Digiviestinnän vaarana on, että tieto häviää pikseleinä ilmaan. Historiantutkimuksen kannalta on hyödyllistä, että löytyy kokoavia, ajankuvasta kertovia dokumentteja, joihin palata vuosien ja vuosikymmenten jälkeen.
Oleellista printtilehdelle on, että se on korkealaatuinen, sanoo Melgin.
– Joskus tuntuu, että paperin luvatussa maassa ei osata hyödyntää paperin ominaisuuksia. Eksklusiiviselle jäsenistölle kannattaa tarjota vain parasta. Tällöin tuote jää mieleen. Kokemus kertoo, että huonolle paperille huonosti toimitettu lehti menee avaamatta paperin kierrätykseen. Miksi siis edes julkaista sellaista.
ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin aloitti uransa aikoinaan sidoryhmälehtien parissa.
Sauna-lehti täyttää Melginin mielestä jäsenistönsä vaatimukset.
– Seuran jäsenyys on selvästi jäsenilleen tärkeä ja arvokas. Myös lehden on heijastettava näitä arvoja. Siinä se onnistuu hyvin.
Ihmiset kiinnostavat
Lehti on kuin mikä tahansa muukin klassikkobrändi, sen on muututtava, mutta hillitysti ja niin, että kuluttajat tunnistavat sen edelleen omakseen. Leena-Kaisa Simola oli yhdeksän vuotta Sauna-lehden päätoimittajana. Simolan aikana lehdessä tehtiin täydellinen konseptiuudistus. Samalla lehden rakenne ja visuaalisuus muuttui.
– Lehdellä on monta merkitystä. Se on yksi seuran keskeisistä tiedotuskanavista jäsenistölle ja lähes ainut some-maailman ulkopuolella. Tosin lehtihän on nyt myös verkossa eli kukin saa valita, miten se mieluiten lukea.
Simolan mukaan lukijoita kiinnostavat henkilöhaastattelut, erilaisten saunojen esittelyt, alan yritysten esittelyt sekä saunomiseen liittyvät innovaatiot – ja luonnollisesti seuran omat uutiset, päätökset ja suunnitelmat.
Karoliina Saarnikko on luotsannut lehteä päätoimittajana nyt reilut puoli vuotta. Päällimmäinen Saarnikon mielessä on lehden jatkuva kehittäminen.
– Tavoitteena on saada lukijat entistä aktiivisemmin mukaan lehden tekemiseen, lisätä toimituksen ja lukijoiden vuorovaikutusta. Uskon, että jäsenet ovat kiinnostuneita toistensa kokemuksista ja ajatuksista, Saarnikko sanoo.
