Sulje

Saunatalolla on toistaiseksi voimassa vieraskielto.

Katso tarkemmat aukioloajat

Saunatalo on avoinna myös helatorstaina

-Naisten päivät ovat maanantai ja torstai
-Miesten päivät tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai
-Kuukauden ensimmäinen lauantai on on jaettu lauantai
-Saunavuorot varataan varauskalenterin kautta
-Puhelin varauksia otetaan vastaan 11.00-12.00 saman päivän varauksille

Hinnasto

Jäsen

10 €

Vieras jäsenen seurassa

20 €

Jäsenen lapsi 7-15 v.

5 €

Lapsi alle 7 v.

ilmainen

11 saunomiskerran kortti

100€

3 kk:n kortti - miehet

250 €

3 kk:n kortti - naiset

100 €

koko vuoden kortti - miehet

580 €

koko vuoden kortti - naiset

230 €

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Kahvio/kassa 050 372 4167
(saunojen aukioloaikana)

Y-tunnus: 0116872-9

Saunaseuran tarkoitus

Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta.

Yleisten saunojen suojeluhanke etenee

Sauna Unescoon, Sauna-lehden artikkelit

14.06.2021

Unesco-päätöksen jälkeen Museovirastossa alettiin valmistelemaan kolmen yleisen saunan erityislakisuojelua. Kotiharjun Saunan, Sauna Arlan ja Rajaportin saunan suojelupäätöstä voidaan odottaa parin vuoden kuluttua.

Yksi tapa suojella saunaperinnettä ja sen elinvoimaisuutta on suojella yleisiä saunoja. Pääosin Unescon suojelusopimus keskittyy aineettoman kulttuuriperinnön suojeluun, mutta se voi tarkoittaa myös aineellista suojelua. Siksi Museovirastossa valmistellaan parhaillaan helsinkiläisten Kotiharjun Saunan ja Sauna Arlan sekä tamperelaisen Rajaportin saunan suojeluesityksiä. 

– Ajatus yleisten saunojen suojelusta tuli useilta saunatoimijoilta, kun Unesco-hankkeen yhteydessä keskusteltiin, miten saunaperinnettä tulisi suojella, kertoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta. Marsio oli mukana koordinoimassa Unesco-hakemuksen prosessia valtion puolelta. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa.

Yleisillä saunoilla on merkittävä rooli suomalaisen saunakulttuurin säilyttäjinä, erityisesti kaupunkiympäristöissä. Kaupunkisaunoissa kylvetään edelleen vuosikymmeniä sitten vakiintuneiden perinteiden mukaan.

– Esityksessä toteamme, että myönteinen suojelupäätös edistäisi Rajaportin, Kotiharjun ja Arlan yleisten saunojen säilymistä alkuperäiskäytössään ja varmistaisi niiden erityispiirteiden säilymistä, Museoviraston intendentti Timo Kantonen kertoo suojeluesityksen perusteista.

Entä mitä saunojen suojelu käytännössä tarkoittaa?

– Rakennusperintölailla voidaan suojella kokonaisia rakennusryhmiä, rakennuksia ja niiden sisätiloja. Myös Museovirasto voi tehdä suojeluesityksiä kohteista ja laittaa ne vireille alueelliseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, joka päätöksen tekee. Asemakaava-alueella voidaan soveltaa rakennusperintölakia, jos siihen on erityisiä syitä, esimerkiksi sisätilojen suojelutarve, Kantonen selittää. Rakennuksen merkittävyyttä arvioidaan muun muassa harvinaisuuden, alkuperäisyyden ja historiallisen todistusvoimaisuuden perusteella.

– Näitä edellä mainittuja arvoja on kaikilla kolmella saunalla, jotka esityksen kohteena ovat, toteaa Kantonen. 

Arviolta suojeluesitys olisi valmiina kesällä ja päätöstä voidaan odottaa kahden vuoden kuluessa.

Saunojen suojelu lisää myös niiden tunnettavuutta

Vuonna 1928 perustettu Kotiharjun Sauna otti uutisen suojeluhankkeesta vastaan tyytyväisenä: – Tämä oli tietenkin iloinen uutinen minulle ja perheelleni, puhumattakaan asiakkaista ja kaikista saunan ystävistä, Kotiharjun saunan omistaja Risto Holopainen kertoo. – Kotiharjun Saunan historia on pitkä eikä sitä yksinkertaisesti voi lopettaa. Suojeluhankkeen myötä varmistetaan, että sauna toimii jatkossakin, hän lisää.

Holopainen on pyörittänyt vaimonsa kanssa saunaa vuodesta 2001. Sitä ennen saunatoiminnasta vastasivat hänen vanhempansa.

Myös Tampereen Rajaportin saunassa tuetaan hanketta.

– Vanhimpien yleisten saunojen suojelu ilmentää hienosti yhteisöllisen saunakulttuurin yleisen arvostuksen nousua Suomessa, toteaa Rajaportin saunan isännöitsijä Veikko Niskavaara. 

– Meillä Tampereella se on ollut käynnissä jo vuodesta 1989, jolloin Pispalan saunayhdistys perustettiin pelastamaan Rajaportin sauna. Niskavaaran mukaan suojeluhanke vahvistaa entisestään Rajaportin asemaa rakennus- ja perinnekulttuurikohteena. Rajaportin sauna suojeltiin Tampereen kaupungin asemakaavamääräyksellä vuonna 1996.

– Valtakunnallinen suojelu rakennusperintölailla antaa kuitenkin vahvemman suojeluaseman ja lisää Rajaportin saunan tunnettuutta, Niskavaara uskoo.

Ennen kuin on liian myöhäistä

Myös Sauna Arlan isäntä, Kimmo Helistö iloitsee museoviraston päätöksestä laittaa suojeluhanke alulle ennen kuin on liian myöhäistä.

– Aikaa ei ole hukattavaksi, jos haluamme säilyttää viimeiset vanhat yleiset saunat saunakäytössä ja osana keskeistä suomalaista kulttuuria, Helistö toteaa.

Helsingin yleiset saunat ovat huvenneet hurjaa vauhtia. Vielä 1950-luvulla niitä oli kymmeniä, joista useimmat oli rakennettu asuinkortteleihin.

– Tätä taustaa nähden on hämmästyttävää, että enää niitä on vain kaksi, tai kolme jos 50-luvulla rakennettu Sauna Hermanni lasketaan mukaan. Helistön mukaan Kotiharjun Sauna ja Sauna Arla ovat säilyneet tähän päivään oikeastaan vain siitä syystä, että 1970-1990-luvuilla, kun saunojen käyttöaste oli kauttaaltaan huono, saunatilat omistavilla asunto-osakeyhtiöillä ei ollut varaa muuttaa niitä muuhun käyttöön, kuten asunnoiksi tai muiksi liiketiloiksi.

– Se, että ne ovat nyt saunan ystävien vilkkaassa käytössä on siis vain ja ainoastaan taloyhtiöiden myötämielisyyden ansiota, hän toteaa.

Helistö kertoo puhuneensa saunojen suojelemisen puolesta jo ollessaan Helsingin kaupungin valtuutettuna vuosina 1994-2012.

– Kun itse aloitin Sauna Arlan isännöinnin vuonna 2006 ymmärsin kuinka hataralla pohjalla näiden kahden vanhan saunan tulevaisuus oli: niitä kannatteli vain yleisten saunojen toimintaan vihkiytyneet saunayrittäjät ja heidän vuokraisäntiensä pitkämielisyys saunayrittäjiä kohtaan, Helistö kertoo.

– Jossain vaiheessa itse ymmärsin, että ainoa vaihtoehto näiden vanhojen saunojen suojelemiseksi on saunarakennusten käyttötarkoituksen suojeleminen joko asemakaavalla tai rakennussuojelulailla. Näistä kahdesta suojelutavasta jälkimmäinen on parempi, koska se on pitkäjänteisempi ja turvallisempi. Sitä kautta saunatilat omistava taho voi myös saada lakisääteistä avustusta valtiolta tilojen ylläpitoon ja kunnostamiseen, hän lisää.

Rajaportin sauna

Tue yleisiä saunoja

Koronaviruksen aiheuttama pandemia ja sen myötä asetetut rajoitukset ovat aiheuttaneet uuden uhkan yleisten saunojen tulevaisuudelle. Saunayrittäjien taloudellinen tilanne on heikko pitkään kestäneiden sulkujen ja rajoitusten myötä. 

– Paras tapa auttaa julkisia saunoja on yksinkertaisesti käydä niissä, toteaa helsinkiläisen Kotiharjun Saunan omistaja Risto Holopainen. Holopainen toivoo myös, että naiset innostuisivat enemmän saunomisesta Kotiharjussa. – Meillä on naisten sauna huomattavalla vajaakäytöllä eli nyt kaikki naiset saunaan!, hän kannustaa.

Sekä Kotiharjun Saunalle että Sauna Arlalle on perustettu tukiryhmät Facebookiin, joissa ideoidaan tukimuotoja ja jaetaan muistoja tärkeistä korttelisaunoista. Kotiharjun verkkosivuille onkin ilmestynyt myyntiin erilaisia painotuotteita, joita ostamalla voi tukea saunan toimintaa.

Myös tamperelaista Rajaportin saunaa voi tukea ostamalla erilaisia saunaan liittyviä tuotteita. 

– Viime syksynä saimme myyntiin uuden Rajaportti-aiheisen saunapyyhkeen, johon on painettu taitelija Alpi Ikäheimosen maalaus Rajaportista, Rajaportin saunan isännöitsijä Veikko Niskavaara kertoo. Saunapyyhkeitä ja Rajaportti-painatuksella varustettuja saunakasseja saa tilattua saunalta vaikkapa suoraan kotiovelle.
Sauna Arlan isäntä Kimmo Helistö uskoo vahvasti saunojen selviävän tulevaisuuteen. –Yleiset saunat ovat nykyään osa elävää kaupunkikulttuuria, ja uskon niiden taas lämpiävän uuteen nousuun kun pandemia saadaan voitettua, hän toteaa. Haasteita kuitenkin on.

Kotiharjun saunan tukiryhmä
Sauna Arlan ystävät

Teksti: Karoliina Saarnikko
Kuvat: Jussi Hellsten ja Jukka Salminen

Saunarinki ja Unesco