Teksti: Karoliina Saarnikko
Kuvat: Reetta Virtanen
Helsingin Teurastamon alueella toimiva ravintola Palema on herättänyt henkiin 1930-luvulla rakennetun kellarisaunan. Teurastamon sauna onkin nyt viimeisen päälle remontoitu sauna, jossa ei kikkailla ylellisyyksillä, vaan panostetaan löylyyn.
Kun ravintola Paleman omistajat Jari Lönnberg ja Reima Mäenpää, päättivät remontoida ravintolarakennuksensa kellarissa sijaitsevan saunan, Teurastamon saunan, heillä oli selkeä suunnitelma. Saunasta tehtäisiin niin hyvä kuin mahdollista.
Innokkaina saunamiehinä Lönnberg ja Mäenpää halusivat panostaa remontissa nimenomaan löylyihin, vaikka muu ympäristö jätettäisiinkin simppeliksi ja talon henkeen sopivaksi.
Saunaseuran jäseninä Lönnberg ja Mäenpää kyselivät seuran vanhoilta konkareilta, mistä saisivat neuvoja saunan remontointiin ja avuksi tulivat hallituksen puheenjohtaja Hannu Saintula, pitkäaikainen jäsen Jarmo Lehtola ja lämmittäjämestari Ari-Pekka Paavola.
Muutaman katselmuksen jälkeen Saunaseuran saunakonkarit antoivat tuomionsa: kyllä tästä vielä hyvä sauna saataisiin.
Ravintola Paleman pitkä historia on säilynyt
Mutta ensin katse historiaan.
Ravintola Paleman rakennus valmistui vuonna 1933. Se toimi hallintorakennuksena silloisen teurastamon alueella.
Rakennuksessa toimi alusta asti ravintola, jossa alueen työntekijät lounastivat.
–Perusduunarit söivät isossa salissa ja isot pomot omassa kabinetissaan, Mäenpää kertoo kahtia jaetusta ravintolatilasta.
Myös sauna oli talossa alussa asti ja siellä peseytyivät talossa asuvat remonttimiehet ja muut alueen työntekijät.
Myöhempinä vuosikymmeninä ravintola Palema oli myös rahtareiden suosiossa, koska koko piha oli parkkialuetta ja siihen oli helppo ajaa isommallakin autolla.
– Risto Saastamoinen, joka piti ravintolaa ennen meitä 30 vuoden ajan, tuli töihin aamuyhdeltä ja avasi ravintolan kello viisi. Lounasta alettiin tarjoilemaan rekkamiehille seitsemän aikaan, Lönnberg kertoo.
– Risto kertoikin, että ennen kello seitsemää salissa oli vedetty varmaan viisi kartsaa röökiä, Mäenpää nauraa. – Ja puoleen päivään mennessä alettiin lyömään korttia.
Saastamoisen lisäksi legendaarinen Veijo Votkin liittyy myös kiinteästi Palemaan. Hän omisti ravintolan, vaikka ei osallistunut sen päivittäiseen pyörittämiseen. Nimensä Palema sai Votkinin voitokkaasta ravihevosesta, Karoliina Palemasta.
Kun Saastamoinen ja Votkin päättivät luopua Palemasta, Lönnberg ja Mäenpää ostivat paikan. He olivat Votkineille tuttuja entuudestaan, sillä kaksikolla oli ollut jo vuosia toimisto Paleman yläkerrassa.
Lönnberg ja Mäenpää pyörittävät Paleman lisäksi myös Döner Harju -ketjua, ravintola Pamelaa Bulevardilla sekä Harjun makkaratehdasta.
– Kun aloitimme täällä, laitoimme paikat uusiksi, mutta sillä ajatuksella, että kun vanha asiakas tulee syömään uudistettuun paikkaan, hän katsoo, että täällähän on kaikki pysynyt ennallaan, Mäenpää kertoo.
Uusiminen tarkoitti lähinnä pintojen maalausta ja tiskin uusimista. Interiöörin suunnittelusta vastasivat Mikko Merz ja Laura Mattila, Mattila & Merzistä, jotka ovat suunnitelleet myös muut kaksikon ravintolat.
– Esimerkiksi täällä dirikoiden kabinetissa haluttiin säilyttää se alkuperäinen, vanha henki, Mäenpää esittelee johtajien ruokasalia. – Jopa lattia ovat samat vanhat.
Palemassa tarjoillaan tällä hetkellä pääasiallisesti lounasta ja listalta löytyy klassikkoannoksia, kuten pariloitua lohta, makkaraa, maksaa ja silakoita.
– Ja joka kuukausi on läskisoosipäivä, Lönnberg kertoo.
Palema on suosittu yksityistilaisuuksien pitopaikka ja siellä on järjestetty niin väitöskaronkkoja, häitä kuin muitakin juhlia. Tila taipuu moneen ja on helposti muunneltavissa.
– Pari viikkoa sitten pidimme täällä vanhan vakioasiakkaamme muistotilaisuudenkin, Mäenpää kertoo.
Suurimpana ongelmana ilmanvaihto
Sauna tuli ravintola Paleman kuvioihin, kun Lönnberg ja Mäenpää neljä vuotta sitten vuokrasivat sen henkilökunnan juhlia varten. Silloin saunan vuokrausta hallinnoi Helsingin kaupungin Tukkutori.
Juhlissa kuitenkin selvisi, että sauna oli melko surkea. Kiuas viileni kesken kaiken ja happi loppui parin heiton jälkeen. Seinästä irtosi selkään tikkuja ja pukuhuone oli nuhjuinen ja pimeä.
Mäenpää ja Lönnberg ottivat saunan vuokrauksen itselleen ja yhdessä Tukkutorin kanssa he tekivät sen mitä saunalle pystyivät. He vaihtoivat kiukaan kivet ja yrittivät fiksata löylyhuoneen ilmanvaihtoa, mutta mikään ei tuntunut auttavan.
Saunaseuran konkareiden käynnin jälkeen oli selvää, että saunan suurin ongelma oli ilmanvaihto.
– Seinät kuumenivat julmetusti; koolaukset oli rakennettu väärin päin niin, ettei ilma päässyt kiertämään seinien välissä, Mäenpää muistelee.
– Ilman poistoluukku, minkä hormi oli kaiken lisäksi tukossa, oli rakennettu liian lähelle kiuasta katon rajaan niin, ettei löyly kiertänyt tilassa lainkaan. Tuloilmaputki oli liian pieni, lisäksi ovi oli rakennettu täysin tiiviiksi eikä tuloilma päässyt löylyhuoneeseen.
– Kaiken lisäksi paneloinnin akana oli lasivillaa, joka lähti kiertämään ilman mukana saunan lämmittyä, Lönnberg puistelee päätään.
Kun löylyhuoneen panelointi poistettiin, sen alta löytyi vielä aikaisempikin panelointi, joka huononsi sekin omalta osaltaan ilmanvaihtoa. Kun paneelit poistettiin, lisätilaa löylyhuoneeseen tuli reilut 10 senttiä kauttaaltaan.
Toinen ongelma oli kiuas. Löylyhuoneeseen oli hankittu uusi laadukas pilarikiuas pari vuotta aiemmin, mutta se oli väärän mallinen ja pieneen löylyhuoneeseen liian suuri.
– Kiuas hohkasi niin kuumana, että sen edessä ei voinut istua tai käristyi, Lönnberg ja Mäenpää muistelevat.
– Kiuas itsessään oli ihan hyvä, mutta väärän mallinen ja väärä tähän tilaan, Mäenpää toteaa.
Nyt kiukaana on Harvian Sentio Qube, samanlainen kuin Saunatalon koesaunassa. Kiuas on tarpeeksi matala ja siitä saa myös säätämällä kovemmatkin löylyt.
Sen lisäksi miehet hankkivat saunaan Veskuttimen, joka pyörii kiukaan lämmön vaikutuksesta ja levittää lämpöä tasaisemmin ja kosteammin löylyhuoneeseen. Molemmat vannovatkin nyt Veskuttimen nimeen ja Lönnberg on hankkinut myös omaan kerrostalosaunaansa sellaisen.
Lauteet valmisti Vesa Mäkli, Puusepäntyö Pehkonen Oy:sta, niin ikään Saunaseuralta saatu vinkki.
Uudet lauteet ovat syvemmät ja mitoitettu niin, että niissä istuu isompikin porukka rennosti.
Löylyhuoneeseen tehtiin myös yläikkuna ja saunan oveen puhkottiin pieni kurkistusikkuna, jotka molemmat tuovat valoa muutoin pimeään saunaan.
Remontin yhteydessä uusittiin kevyesti myös pukuhuone, pesuhuone oli remontoitu kymmenen vuotta aiemmin ja sai jäädä sellaisekseen. Pukuhuoneen ilmeestä vastasi niinkään Mattila & Merz.
– Mielestämme pukuhuone on nyt simppeli, talon henkeen sopiva ja toimiva, molemmat miehet toteavat.
Saunojille on myös oma piha ja grilli
Pihalle saunojille on tehty muutaman penkin vilvoittelualue. Alueen edessä on toistaiseksi vielä keskeneräinen nurmikkoalue, jossa on pöytiä ja grilli saunojien käyttöön.
– Onhan tämä tällainen vähän rouheampi tämä meidän pihamme, mutta se sopii Teurastamon henkeen, miehet toteavat.
Jos grillaaminen ei innosta, saunan vuokraajat voivat tuoda myös omat tarjottavat tai tilata ruokaa lukuisista Teurastamon alueen ravintoloista.
Tällä hetkellä saunaa voi vuokrata lähinnä yksityiskäyttöön. Ennen koronaa kaksikon suunnitelmana oli avata sauna yleisille saunavuoroille, mutta epidemia sotki suunnitelmat.
– Tällä hetkellä ei ole mahdollista palkata yhtä ihmistä hoitamaan saunaa ns. yleisen saunan tyyliin. Voimavarat on keskitettävä ydintoimintaan eli ravintolaan, Mäenpää toteaa.
Kuitenkin Teurastamon alueen tapahtumien, kuten lauantaimarkettien yhteydessä sauna on lämpimänä kävijöille. Saunaan mahtuu kerrallaan 10-15 ihmistä.
Aika näyttää, onko Paleman sauna jossain vaiheessa yleisessä käytössä, mutta ainakin toistaiseksi sen saa käyttöönsä kohtuullista tilavuokraa vastaan.
– Voimme rehellisesti sanoa, että nyt saunassa on hyvät löylyt, Mäenpää toteaa.
– Hyvä haluttiin ja hyvä saatiin, Lönnberg kiteyttää.
Teurastamon saunan voit varata täältä.
MIKÄ TEURASTAMO?
Teurastamo on Helsingin Kalasataman vieressä sijaitseva kaupunki- ja ruokakulttuurin keskus, jossa toimi vuodesta 1933 Helsingin kaupungin Teurastamolaitos. Teurastamon ympärille alkoi kehittyä myös 1950-luvulla tukkukaupan keskittymä ja alue nimettiin Tukkutoriksi. Teurastustoiminta lakkautetiin vuonna 1992, mutta tukkutoiminta jatkuu edelleen. Museovirasto suojeli 1990-luvulla alueen rakennukset ja pihapiirin.
Nyt alueella toimii useita ravintola- ja ruokayrittäjiä. Lisäksi piha on ns. vapaassa käytössä ja sinne voi kuka tahansa tulla grillaamaan ja rentoutumaan. Osa pihasta on kaupunkiviljelijöiden käytössä ja alueella järjestetään ympäri vuoden erilaisia tapahtumia. Helsingin Kaupunkitilat Ot vuokraa Teurastamon tiloja ja kehittää aluetta. Työ etenee rakennus kerrallaan seuraavien vuosien aikana.