Millaisia saunan lämmitysratkaisuja on tarjolla vuonna 2022 ja millaisia mahdollisuuksia yksittäisellä saunan omistajalla on tehdä ympäristötietoisia valintoja? Entä miten perusteltuja mielikuvat kiukaiden ympäristövaikutuksista ovat ja mitä vaihtoehtoja saunan varustajalla on?
Teksti: Lassi A. Liikkanen
Suomen parin miljoonan saunan lämmittämiseen käytetään vuosittain huomattava määrä energiaa. Kotitalouksien puun ja sähkönkulutuksesta on kansallisesti arvioitu tuntuvan osan, 20 % ja 5 % kuluvan saunoissa. Kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta huolehtiva ei voi olla pohtimatta miten nykyinen ja tuleva saunateknologia vaikuttaa saunomisen ekologiseen jalanjälkeen ja hiilidioksidipäästöihin.
Puun polttaminen vapauttaa ilmakehään puiden kasvun aikana sitomaa hiilidioksidia. Ilmastonäkökulmasta puulämmityksen kestävyyden perusta on kuitenkin vahva, niin pitkään kun esimerkiksi suomalainen metsätalouspolitiikka on hyväksyttävää. Kun talousmetsä uusiutuu optimoidusti, niin hiilidioksidia kaapataan takaisin biomassaan. Globaalisti tilanne ei valitettavasti sama.
Suomessa puukiukaiden ei pitäisi siis noeta saunanlämmittäjän ilmasto-omatuntoa, mutta hiilidioksidipäästöt ovat vain osa tarinaa. Muut huolet liittyvät kiukaiden muihin päästöihin, erityisesti pienhiukkasiin sekä kiukaiden huonoihin hyötysuhteisiin.
Saunan hiukkaset huolettavat
Itä-Suomen yliopistossa (ISY) työskentelevä Jarkko Tissari aloitti erilaisten ”puun pienpolttolaitteiden” tutkimukset Kuopiossa jo edellisen vuosituhannen puolella. Vuonna 2008 julkaistussa väitöskirjassa Tissari osoitti, että kiukaiden päästöt olivat kaikilta osin moninkertaisesti suurempia kuin muiden puuta polttavien lämmittimien esimerkiksi pienhiukkasten ja PAH-yhdisteiden kannalta.
Savu kiukaiden ympärillä alkoi hälvenemään 2010-luvun alussa, kun EU:n rakennustuoteasetus 305/2011 määräsi kiukaat CE-merkinnän piiriin. Tavallisille puukiukaille määriteltiin ”harmonisoidut” tuotevaatimukset koko EU:n alueelle. Viranomaiset ja alan yritysten edustajat yhdessä sopivat mittausmenetelmät ja suoritustasovaatimukset kiukaille.
Kun määräys astui voimaan kesällä 2013, seuraus oli se, että puukiukaisiin saatiin ensimmäistä kertaa jotakin yhteismitallista tietoa päästöistä (häkäpäästö eli CO) ja höytysuhteesta sekä pakollinen käyttöohje. Moni valmistaja päivitti mallejaan teknisillä ratkaisuilla, jotka paransivat kiukaan toimintaa.
Tissari on nyt usean vuoden ajan johtanut kiukaiden päästöjä kartoittavaa tutkimusta ja Kiuas-hankkeista on nähty useita tuloksia nykytilasta. Kuva päästöjen hallinnan haastavuudesta on tarkentunut. Lisäksi on käynyt ilmi esimerkiksi, että uudesta kiukaasta tulee hiukkaspäästöjä myös suoraan löylyhuoneen ilmaan ensimmäisten käyttökertojen aikana.
Nyt lähes 10 vuotta ensimmäisen tuotestandardin jälkeen samat puukiukaiden tuotevaatimukset ovat edelleen voimassa. Tällä välin sekä yleinen tietoisuus ympäristöasioista sekä tutkimustulokset kiukaiden päästöistä ovat lisääntynyt.
Nykyisen tiedon valossa CE-merkinnän suoritustasoilmoitus on riittämätön indikaattori kertomaan kiukaan päästövaikutuksista. Ongelmia on sekä siinä mitä mitataan että miten mitataan. Tarvittaisiin vääjäämättä uusia mittasuureita kertomaan kiukaan todellisesta potentiaalista.
ISY:n laboratoriossa on kehitetty menetelmiä päästömittauksiin ja esitetty myös, miten parempia päästötietoja voitaisiin tuoda kuluttajien näkyville. Kuopiolaisilla on jo vuosia ollut myös tiedossaan mitkä (tutkituista) kiukaista ovat suhteellisesti pienempipäästöisiä, mutta valitettavasti mitään keinoa tämän tiedon jakamiseen ei ollut.
Yleishyödyllisen tutkimuksen jatkuminen Kuopiossa on kiinni osittain samojen yritysten rahoituksesta, joiden tuotteiden mainetta tulosten julkistaminen uhkaisi. Samaan aikaan puukiukaiden markkinoinnissa viherpesu on lisääntynyt.
Tilanne on kuitenkin muuttamassa, sillä vuonna 2024 odotetaan tulevan voimaan uusien, ns. ekosuunnitteluvaatimusten. Tällöin nykyisiä kiuasvaatimuksia kiristetään ja uusia lisätään. Vaatimusten tasosta ei ole vielä päätöstä, alustavassa ehdotuksessa kiukaiden vaatimukset olisivat olleet samat kuin kamiinoiden ja varaavien tulisijojen.
Tissarin mukaan yksikään nyt myynnissä oleva kiuas ei läpäisisi näitä vaatimuksia.
Viimeinen lenkki puukiukaan päästöasioissa ovat tietenkin saunojat. Puukiukaiden käyttötavoilla voi vaikuttaa paljon niiden ympäristövaikutuksiin. Polttamalla vain ja ainoastaan kuivaa puuta olet jo tehnyt lähes kaiken voitavasi.
Sähkökiukaan simppelimpi sielunelämä
Puukiukaisiin nähden sähkökiukaan omistajan mieli on rauhallinen. Kun Olkiluoto-3 on nyt käytössä, niin edullista ydinvihreää energiaa tulee kiukaisiinkin riittämään vuosikymmenet. Kuluttajilla on muutenkin jo yli kymmenen vuotta ollut varaa valita mistä ostaa uusiutuvan vesi- tai tuulisähkönsä, joten sähkökiukaan käyttäminen on kestävyysnäkökulmasta ongelmatonta. Paikallisia päästöjä ei synny.
Sähkökiukaaseen liittyy toki ympäristönäkökulmia, jotka ovat yhteisiä puukiukaiden kanssa. Itse tuotteen elinkaari ja valmistajan yhteiskunnallinen vastuu voivat pohdituttaa. Toisin kuin autoista, kiukaista ei ole tarjolla kolmannen osapuolen kestotestejä. Valmistajien jakama näkemys on, että kiukaita vaihdetaan kymmenen vuoden välein, mutta vaihtelua riittää. Sähkökiukaissa on vähän kuluvia osia ja näistä tärkeimmät, eli vastukset, ovat vaihdettavissa. Sekä puu- että sähkökiuas on useimmiten pelkkää metallia ja se voidaan näin ollen kätevästi kierrättää, kun aika on tullut.
Kiukaan valmistamisen ja logistiikan ekologinen painoarvo on tuntematon. Suomessa on runsaasti kotimaista kiuasteollisuutta, joten kiuasta ei tarvitse tilata Aasiasta. Joillakin kiuasmalleilla ja valmistajilla on käytössään Avainlippu-merkki, joka takaa suomalaisen työn osuuden. Sen sijaan teräksen tai muiden materiaalin alkuperästä ei voi mennä takuuseen. Vuonna 2021 aloittanut Juup kertoi halunneensa käyttää puukiukaassaan kierrätysmateriaalia, mutta törmänneensä välittömästi materiaalin saatavuusongelmiin.
Riippumatta energialähteestä, kiukaiden yhteinen ongelma on saunomisen kokonaisenergiankulutus. Tämän suhteen pari jo käytössä olevaa teknistä ratkaisua voivat parantaa tilannetta. Puukiukaan hukkalämpöä voidaan varastoida lämmöntalteenottopiipulla (LTO), löylyhuoneen ilmanvaihdon mukana karkaavaa lämpöä poistoilmalämpöpumpulla tai LTO-koneella. Vaikutus on huomattava. Saunomiseen kuluva energia saadaan näin käytettyä esimerkiksi käyttöveden lämmityksessä.
Saunan vihreämpi tulevaisuus
Haluan itse uskoa, että puukiuasteknologian kehittyminen tulee tulevaisuudessa takaamaan kaikille sähköverkosta riippumattomille saunoille suloista saunomista ja puhdasta omatuntoa. Kehitys on vain tuskallisen hidasta ongelmien nopeasti kasvavan tietoisuuden edessä eikä varmoja ratkaisuja kaikkiin puukiukaiden ongelmia vielä ole.
Vai olisiko moderni savusauna, jonka reilusti mitoitetusta räppänästä tupruttaa noin sata-asteinen huomaamaton savukaasuvirtaus, kuitenkin yksi ekologisimpia saunakonsepteja? Siinähän höytysuhde on erinomainen ja pienhiukkasetkin oikein käytettynä Pentti Tuohimaan mukaan hallinnassa.
Sitä ei myöskään EU-viranomainen ole tulossa valvomaan. Niin tai näin, toivon, että parin vuoden päästä voin suositella kaikille puukiukaita huoletta.
SAUNAN ENERGIAN LÄHTEET
2020-luvulla lähes kaikki Suomen saunat lämpiävät joko sähköllä tai puulla. Puujalosteena uudeksi vaihtoehdoksi on noussut pelletti. Vaikka pellettilämmitin tarvitsee sähköä toimintaansa, on esimerkiksi Helsingin Saunasaaressa Perinnesavun pellettilämmitteinen kiuas saatu toimimaan hyvin sähköverkon ulkopuolella. Varsinaisia hybridikiukaita, jossa sama kiuas lämpiäisi sähköllä tai klapeilla on myynnissä vain yksi.
Kaasua käytetään kiukaiden lämmitykseen erittäin harvoin Suomessa. Keski-Euroopassa tilanne on erilainen. Polttoöljy, nestekaasu ja briketit saunan saunan lämmikkeinä ovat sen sijaan jääneet historiaan. Erityisesti veneisiin suunniteltuja nestekaasukiukaita ei kirjoitushetkellä enää löydy yhdestäkään verkkokaupasta, vaikka niitä on tälläkin vuosituhannella valmistettu.
