Sauna on lämmin
Kansakunnan motoksi valittiin aikakauslehden äänestyksessä hiljattain ”Ei minua varten tarvii keittää.” Tuttu lause itsellenikin, vaikken todellakaan tarkoita sitä kirjaimellisesti. Kahvi maistuu aina. Moninkertaisesti pahemmin on kuitenkin riipaissut kursailla ”Ei minua varten tarvii lämmittää.” Hyväksyn tarjolla olevan saunamahdollisuuden yleensä saman tien. Ihan siltä varalta, ettei sauna vaan jää lämmittämättä. Ja senkin uhalla, että saatan vaikuttaa ahneelta.
Lapsuuskesien kohokohtia oli pääsy rantasaunaan. Toisin kuin vedessä loputtoman tuntuisesti viihtyneet ikätoverit, helposti palelevana oleilin itse mieluummin saunassa. Mökkivierailuilla pelkäsin jo etukäteen, ettei isäntäväki lämmittäisi saunaa. Huoli lienee johtunut siitä, että eräiden sukulaisten mökillä ei perheemme siellä vieraillessa saunottu koskaan. Odotin toiveikkaana poikkeusta joka kerta, mutta sitä ei ikinä tullut.
Onneksi saunaa pystyi pian lämmittämään myös itse. Jos tilaisuus koitti, se käytettiin hyväksi. Periksi ei annettu, vaikka joskus oli mutkia matkassa. Teini-ikäisenä olin ystäväni Katin kanssa kerho-ohjaajakoulutuksessa jossakin leirikeskuksen tapaisessa. Iltaohjelman vaihtoehtoina olivat disko tai sauna. Myös Kati piti saunasta, joten sanomattakin selvää, kumpi. Sauna oli lämmitettävä itse, mutta senhän me osasimme. Tottuneille puusaunan lämmittäjille ei tullut mieleenkään, että lämmitettävänä oli sähkösauna. Kääntelimme kiukaassa olleita vipuja sinnikkäästi ja pääsimme lopulta noin kolmituntisen operaation jälkeen lauteille. Puolilta öin kuulimme diskosta tulijoiden ”Hys, olkaa hiljaa, ne on varmaan nukkumassa” -hiiskunnat ja jonkin verran jälkeenpäin äimistyneen ”Ne on saunassa!” -kiljahduksen.
Tärkeistä asioista tulee kantaneeksi jos jonkinlaista huolta. ”Lämmitetäänköhän sitä saunaa? Kunhan sitten olisi riittävästi aikaa saunoa! Mitähän jos kukaan muu naisista ei tule saunaan! Ei viitsi yksin mennä, tai ei ainakaan kehtaa olla kauaa, kun muut joutuvat odottamaan.” Saunaseurassa näistä asioista ei onneksi tarvitse murehtia! Toki Saunatalolla on poikkeustapauksiakin, mutta niistä kerrotaan etukäteen. Me viestintätoimikuntalaiset mietimme, miten tieto saadaan kulkemaan yhä selkeämmin, jouhevammin ja kiinnostavammin niin, että seuran jäsenet voivat rentoutua Saunatalolla ja työntekijät keskittyä työhönsä. Tärkeä osa viestinnän strategisempaa pohdintaa on keväällä aloitettu viestintäsuunnitelma, jonka työstämistä on jatkettu syksyn aikana. Kuulemme mielellämme ajatuksia ja ideoita, aina saa tulla nykäisemään pyyhkeestä! Niin, ja saunat ovat lämpiminä ja kahviossa kahvi valmiina. Meitä varten.
Johanna Lahti
Kirjoittaja on Suomen Saunaseuran viestintätoimikunnan jäsen.
Haluatko kirjoittaa oman SaunaBlogisi julkaistavaksi lehdessä ja verkossa? Aihe on vapaa, kunhan se vain liittyy jotenkin saunaan tai saunomiseen. Lähetä noin 3 000 merkin pituinen teksti sähköpostilla osoitteeseen lehti@sauna.vanhat.fi. Toimitus julkaisee ja editoi tekstejä harkintansa mukaan.