Sauna on osa suomalaisen identiteettiä, osa yhteistä kulttuuriperimäämme. Mutta mitkä ovat saunakulttuurimme valtit tulevaisuudessa, sekä kotimaassa että maailmalla? Miltä näyttää suomalaisen saunan ja saunakulttuurin tulevaisuus? Sauna-lehti kysyi tätä saunomisen asiantuntijoilta.
Teksti: Riitta Korhonen
Vain yksi sana. Löyly. Tähän sanaan kiteytyy suomalaisen saunan tunnettuus Britannian maaperällä. Britit eivät ole edes yrittäneet keksiä löyly-sanalle englanninkielistä versiota, vaan ääntävät sanan ”louluksi ”ja ties miksi. Löyly tarkoittaa brittisaunojalle rentouttavaa kokemusta, löylyyn perustuvaa saunomiskokemusta.
– Parikymmentä vuotta meni infrapuna -ja muiden kuivien, kiukaattomien hikikoppien kanssa, mutta nyt on palattu takaisin kosteaan, hyvien löylyjen saunaan. Saunominen on muotia ja Britanniaan on lyhyessä ajassa noussut kymmeniä pop up -saunoja, kertoo Mika Meskanen.
Mika Meskanen on Suomen Saunaseuran edustaja Kansainvälisessä Saunaliitossa (International Sauna Association ISA). Kysytään siis häneltä, miltä suomalainen sauna näyttää ulkomailta katsottuna.
– Hyvältä näyttää. Suomen maine saunamaana on Britanniassa ja yleensäkin maailmalla erittäin hyvä. Avovesiuinti ja kylmään veteen pulahtaminen on Britanniassa kova sana, kuten kaikki terveellisyyttä ja mielenrauhaa edistävät asiat. Ja moni pitää suomalaista IKI-kiuasta alansa Rolls-Roycena, Meskanen kuvaa.
Suomalaiseen saunomiseen kuuluva alastomuus ei sen sijaan briteille sovi. Sen selittää Meskasen mukaan brittien asennemaailmassa edelleen jumittava viktoriaaninen häveliäisyys.
Sauna kuin ”Punainen Risti”
Vuonna 1957 perustettuun ISA:an kuuluu yli 20 maata. Kattojärjestön päätehtävä on eri maiden saunakulttuurien edistäminen ja tunnetuksi tekeminen.
ISA:n tuore ja merkittävä avaus on Sauna Aid -palvelu, jossa kerätään varoja ja toimitetaan kenttäsaunoja katastrofialueille ja sotaa käyviin ja sodasta kärsineihin maihin.
Hiljattain ISA toimitti yhdessä muiden hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa saunan Ukrainan Harkovaan.
– Tavoite on saada aikaan eräänlainen saunan ”Punainen Risti”. Kun maailma murjoo, saunan hygieeninen, parantava ja rentouttava vaikutus nousevat aivan eri arvoonsa, Meskanen kuvaa.
Englannissa saunominen on sosiaalinen tapahtuma. Erityisesti nuoret naiset ovat innostuneet yleisistä saunoista. Naisporukat eivät Meskasen mukaan tule lauteille mietiskelemään, vaan pikemminkin päinvastoin: saunan täyttää iloinen puheensorina.
Miesten saunavuoroilla ei puhuta bisneksestä eikä jalkapallosta, vaan sauna on paikka, jossa keskustellaan elämän perusasioista kuten ihmissuhteista ja mielen hyvinvoinnista.
Saunakokemukseen saattaa liittyä myös perinteistä halonhakkuuta ja saunan lämmittämistä. Olutta brittisaunoissa ei juoda, se kuuluu pubeihin.
– Saunarauha ja retriittimäinen hiljaisuus lauteilla tekevät nekin tuloaan Englantiin, Meskanen sanoo.
Suomalaiselle saunominen on tyypillisesti itseohjautuva kokemus. Maailmalla saunominen voi olla myös ohjattu, rituaalimainen tapahtuma. Saunominen on performanssi, jossa saunamaisteri kertoo, mitä kulloinkin tulee tehdä ja kauanko lauteilla sopii viipyä.
– Joissain Keski-Euroopan maissa esimerkiksi on tapana liikuttaa löylyä ja näin ohjailla lämpöä pyyhkeillä. Tällöin saunamestari heiluttaa pyyhkeitä ja saunojat ovat mukana yleisönä. Monesti saunomiseen voi liittyä aromaattisia tuoksuja ja ihonhoitotuotteita, esimerkiksi hunajaa, jota sivellään iholle. Tuoksut ovat eteerisiä öljyjä, joita sekoitetaan löylyveteen, Meskanen kertoo.
Entä pysyykö vähäeleinen, rauhallinen suomalainen saunakulttuuri menossa mukana?
– Varmasti pysyy. Suomalainen sauna on jo nyt maailmalla hyvin tunnettu, ja saunan brändäys alkaa olla hanskassa. Mutta suomalaisten saunatapojen sekä saunan kulttuurisen ja elämyksellisen puolen tunnetuksi tekeminen on vielä kesken, Meskanen sanoo.
Saunabuumi jo vuosia
Entä millaiset saunatrendit näkyvät meillä Suomessa? Aloitetaan Oulusta, jossa Oulun Rantasaunaseura on jo yhdeksänä kesänä ylläpitänyt suosittua Kesän Saunaa.
– Meillä on ollut saunabuumi jo vuosia. Alun perin tavoitteemme oli saada Ouluun yleinen sauna. Sellainen oli puuttunut kaupungista vuosikymmeniä. Tätä varten aloitimme kokeilun kesäsaunalla, josta onkin tullut pysyvä ja suosittu ilmiö, Oulun Rantasaunaseuran pitkäaikainen entinen puheenjohtaja, nykyinen sauna-aktivisti Markku Seppänen kertoo.
Seppänen on mukana muun muassa eri saunaseurojen Saunarinki-yhteistyöryhmässä. Hän oli myös Sauna Unescoon -ohjausryhmässä, joka vei suomalaisen saunaperinteen onnistuneesti Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2020.
Kesän Saunasta tuli ilmiö. Oulujoen rannassa kelluvassa saunassa on viime vuosina vierailut 10 000 kävijää kesässä. Valtaosa kävijöistä on nuoria kaupunkilaisia, naisia on saunojissa ehkä hieman enemmän kuin miehiä. Kesän Saunassa ei istuta tuppisuina, vaan sauna on sosiaalinen kohtauspaikka. Keskiviikot on omistettu hiljaiselle kylpemiselle.
Oulun kaupungille Kesän Saunasta on tullut loistava matkailuvaltti. Menestyksen myötä kaupungin päättäjät ovat heränneet ja nyt suunnitteilla on rakentaa Oulujoen Tuiran uimalan yhteyteen ympärivuotinen, yleinen sauna. Jos kaikki menee suunnitellusti, heitetään ensimmäiset löylyt saunassa vuonna 2026, jolloin Oulu on yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista.
Oulun Rantasaunaseura on perustettu 2005. Jäseniä seurassa on vajaa sata. Kaikille avoimen seuran jäsenmäärä on Seppäsen mukaan kasvanut tasaisesti.
Oulun Rantasaunaseura pyörittää Kesän Saunana lähes täysin vapaaehtoisvoimin kesäkauden, viisi kuukautta. Kesäisin saunavuorot pyörivät noin vajaan sadan vapaaehtoisen talkootyöllä.
– Kun yksi ihminen käy kesän aikana 30 kertaa lämmittämässä saunan ihan ilmaiseksi, sitä voi jo kutsua sitoutumiseksi. Ilman tällaisia ihmisiä tämä ei onnistuisi, Seppänen sanoo. Lämmittäjäyhteisö on oma joukkonsa, eri kuin yhdistyksen jäsenet.
Saunan suosiota ei Seppäsen mukaan uhkaa mikään.
– Eri sukupolvet luovat omat tapansa, mutta saunomisen perusajatus, rentoutumisesta ja yhdessäolosta ei muutu. Ainoa pieni uhka voi olla se, että ihmiset ovat tulevaisuudessa vähemmän kiinnostuneita savusaunoista niiden pienhiukkaspäästöjen takia. Ihmiset kun ovat yhtä kiinnostuneimpia omasta terveydestään ja siihen vaikuttavista asioista. Uskon kuitenkin, että tähänkin löytyy vielä ratkaisu.
Sauna tasa-arvoisesti kaikille
Entä miten ovat halot uunissa Suomen vanhimmassa yleisessä saunassa Tampereen Pispalassa?
– Hyvin. Jäsenmäärämme on vakaa ja kiinnostus saunomiseen näyttää aina vaan lisääntyvän, sanoo Rajaportin saunan isännöitsijä Veikko Niskavaara.
Rajaportin saunaa ylläpitää Pispalan saunayhdistys. Sen tavoite on vaalia ja säilyttää perinteistä saunakulttuuria. Veikko Niskavaaran mukaan Rajaportin sauna on aidosti yleinen sauna. Yhdistyksen jäsenet maksavat samat saunamaksut kuin muutkin. Jäsenyys on kannanotto ja tuki saunan toiminnalle.
– Vanhat ja uudet asiakkaat ovat samalla viivalla ilman erityisiä oikeuksia. Tämä tuntuu olevan kaikkien mieleen ja uudet asiakkaat tuntuvat pitävän arvossa vanhempien ylläpitämään sosiaalista saunomiskulttuuria. Vanhemmat taas tuntuvat ottavan mielellään vastaan uudet saunojapolvet ajatuksineen, Niskavaara sanoo.
Rajaportin sauna jos mikä todistaa, että sauna ja saunominen ei kuole koskaan. Tavat vain muuttuvat.
– Ulkomaalaisten ja muiden kulttuuristen vähemmistöjen määrä on asiakkaissa lisääntynyt ja rikastuttavat saunakulttuuria ja monipuolistanut keskusteluja, Niskavaara arvioi.
Yleisen saunan rooli on hänen mukaansa olla kaikenlaisten ihmisten tasa-arvoinen saunanautinto, -kohtaamis- ja keskustelupaikka. Yhteisellä saunanautinnolla ja ruumiin ja sielun puhdistumisella torjutaan privatisoitumista ja toisilleen vihamielistä ryhmäytymistä.
Entä onko saunomisessa merkittäviä uusia innovaatioita?
– Vanhassa vara parempi, näin 116-vuotiaan näkökulmasta, Niskavaara vastaa.
Lisää panoksia valtiovallalta
Saunakierroksemme jatkuu Kouvolaan. Monissa saunaseuroissa vaikuttava, intohimoinen saunaharrastaja Pekka Paasonen penää valtiovallalta nykyistä suurempaa roolia suomalaisen saunakulttuurin edistämisessä.
Paasonen oli mukana Saunominen Unescoon -hankkeessa ohjausryhmän jäsenenä. Saunominen saatiin Unescon aineettoman perinnön listalle, mutta se ei Paasosen mukaan riitä. Tarvitaan arjen tekoja, ahkeria käsiä, ei henkselinpaukuttelijoita.
– Saunakulttuurin edistäminen on tällä hetkellä lähes sataprosenttisesti vapaaehtoisten käsissä. Vapaaehtoiset tekevät pyyteetöntä, hyvää työtä. Mutta yksin heidän voimillaan ei saunakulttuuriamme edistetä saati viedä maailmalle, hän sanoo.
Paasonen kehottaa jokaista katsomaan lauteilla vieressään istuvaa. Mitä suuremmalla todennäköisyydellä kanssasaunojasi on jo reilusti yli keski-iän.
– Kaikki kunnia aktiivisille iäkkäämmille saunaharrastajille, mutta kun puhumme tulevaisuudesta, meidän on saatava uudet sukupolvet kiinnostumaan saunomisesta ja edistämään sitä, Paasonen sanoo. Tässä valtiovalta voisi tulla avuksi esimerkiksi ottamalla saunakulttuurin mukaan koulujen opetusohjelmiin.
– Kouluissa ja lastentarhoissa opetetaan lapset hiihtämään ja pelaamaan pesäpalloa, mutta ei saunomaan. Miksi näin? Saunominen on osa suomalaista kulttuuria siinä missä hiihtäminen tai pesäpallon pelaaminen. Lastentarhat voisi viedä ryhmissä tutustumaan saunaan ja aloittaa saunakasvatus sieltä, Paasonen ehdottaa.
Myös vanhushuollossa saunalla voisi olla huomattavasti nykyistä suurempi rooli.
– Mikä olisikaan parempaa yksinäisyyden torjuntaa kuin viikoittainen yhteissauna.
Pekka Paasonen on Saunamestarit Killan puheenjohtaja ja käy aktiivisesti eri seuroissa ja saunoissa ympäri maata.
– Innostun usein Jämsän Saunakylästä. Miksi? On hienoa nähdä, miten upeaa työtä siellä on tehty ja tehdään vapaaehtoisvoimin. Osallistumalla Saunakylän talkoisiin annan oman panokseni ilolla suomalaiselle saunakulttuurille.
Saunomisen tulevaisuus näyttää Paasosen mukaan hyvältä. Saunominen on suosiossa ja yleisissä saunoissa ja saunaseuroissa käy väkeä. Saunasta on tullut sisustajien lemmikki, Asuntomessut esittelevät toinen toistaan hulppeampia sauna-spa-tiloja ja television sisustusohjelmissa hehkutetaan saunaa kuin kodin toisena olohuoneena.
Tässäkin kannattaa Paasosen mukaan ottaa järki käteen.
– Rakentamisessa kannattaisi palata takaisin perinteiseen saunarakentamismalliin, jalkalaude kiukaan yläpuolelle. Muistaen fysiikan lait. ”Lämpö nousee ylöspäin”, joten rakennetaan lauteet saunatilassa sinne ylös. Näin säästämme huomattavasti lämmityskustannuksissa.
