Sauna kuuluu kaikille, mutta asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen. Esteettömien saunatilojen rakentaminen on kallista eikä sekään takaa, että jokainen voisi nauttia löylystä päästä varpaisiin.
Teksti: Karoliina Saarnikko
Pääkuva: Adobe Stock
Suomessa on arvioiden mukaan yli 250 000 liikkumisesteistä henkilöä ja pyörätuolin käyttäjiä arvioidaan olevan 15 000–20 000. Lisäksi väestöstä on noin 5 prosenttia tilapäisesti liikuntarajoitteisia, esimerkiksi sellaisia, joilla on jalka tai käsi kipsissä.
Liikkumisesteisten lisäksi väestöstä noin 10 prosenttia kärsii jostain muusta rajoitteesta, kuten esimerkiksi näkö- tai kuulovammasta.
Myös ikä tuo mukanaan haasteita, ja useille ikäihmisille liukkailla pinnoilla kävely ja lauteille nousu voi olla ylivoimaista.
Miten tämä huomioidaan suomalaisissa saunoissa, Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa?
— Se huomioidaan huonosti, Kurppa toteaa.
— Monissa paikoissa pääsy saunaan on esteetön, mutta siihen sitten jääkin. Näin ikää kuin ohitetaan koko asia.
Yksityissaunoissa tilanne voi toki olla Kurpan mukaan toinen, mutta muutostöiden tekeminen jälkeenpäin on usein kallista.
— Uudiskohteissa sen sijaan tämä voidaan huomioida jo suunnitteluvaiheessa, Kurppa kertoo.
Esteettömyyden periaatteet saunassa
Esteetön sauna tarkoittaa sitä, että saunatiloista on tehty suunnittelu- ja rakennusvaiheessa sellaiset, että mahdollisimman moni pystyy käyttämään niitä. Saunojen suhteen esteettömyys alkaa siitä, että pääsee löylyhuoneeseen. Saunaan johtavien kulkuväylien, pukutilojen ja vessojen tulee olla esteettömiä. Tilojen pitää sijaita samassa tasossa eikä suurempia kynnyksiä saa olla.
Esteettömän saunan viralliset mitoitusvaatimukset tulevat usein pyörätuolin mittasuhteista. Alla Saunologian sivuilla julkaistu taulukko:
Eräs mainittava käytännön ongelma pyörätuolia käyttävälle on saunan lämpö, joka kuumentaa myös pyörätuolin. Saunaan suositellaankin erityistä puusta valmistettua tai sillä katettua tuolia, joka ei lämmetessään aiheuta ongelmia. Tällaiset pyörätuolit ovat kuitenkin käytännössä erittäin harvinaisia.
Se, että pääsee saunaan pyörätuolilla, ei kuitenkaan takaa sitä, että voisi nauttia löylystä täyspainoisesti. Jokainen tietää ilmiön, kun esimerkiksi uimahallin saunassa varpaat jäätyvät, vaikka muualla saunassa on tulikuuma.
Löylyn lain mukaisesti lämmin ja kostea ilma nousee ylöspäin. Siksi lauteet on rakennettu saunatilan yläosaan. Saunojan pitäisi olla jalkojaan myöten kiukaan kivitilan yläpuolella. Näin ei tietenkään käy, jos nauttii löylyistä lattiatasossa pyörätuolissa, paitsi jos saunassa on lattiaan upotettu kiuas tai löyly on jotenkin muutettu johdettu alas asti.
Liikkumisesteisen henkilön lauteille meno voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Miten tilanne siis ratkaistaan?
Saunaan voi asentaa laudehissin. Pyörätuolista siirrytään lauteelle ja laude nostaa saunojan ylös. Laudehissi sopii myös normaalikorkuiseen saunaan ja se voidaan asentaa jälkeenpäinkin.
Ari Kurppa näkee laudehissien ongelman lähinnä niiden saatavuudessa.
— Ne toimivat monesti paineilmalla ja saattavat rikkoutua helposti. Korjauksen voi usein tehdä vain sellainen taho, joka on valmistanut tai asentanut laitteen. Myös korjaaminen saattaa kestää, Kurppa toteaa.
Saunologian saunan esteettömyyttä koskevassa artikkelissa (päivitetty 21.6.2021) mainitaan Forssan Säätökaluste, joka valmistaa laudehissejä sarjatuotantona. Hinnaksi tulee noin 5000 euroa.
Toinen vaihtoehto on lattian rajaan upotettu kiuas. Tosin sen toteuttaminen vaatii tiettyjä olosuhteita.
— Esimerkiksi Invalidiliiton esteettömässä saunassa ei voitu valita upotettua kiuasta, koska sauna sijaitsee toimistotalon ylimmässä kerroksessa ja kiuas olisi pullistunut alemman kerroksen katosta. Lisäksi se olisi luultavasti kuumentanut alempaa kerrosta, Ari Kurppa kertoo.
Kolmas ratkaisu ongelmaan on kiertoilmasauna ja tämä on valittu ratkaisuksi myös Invalidiliiton saunassa. Kiertoilmasaunassa kuumaa ilmaa imetään katonrajasta ja johdetaan kanaviston avulla takaisin saunan lattiatasolle. Perinteisiä lauteita ei silloin tarvita, koska lämmin ilma virtaa saunan alaosaan.
Aiemmin kiertoilmasaunan tekniset ratkaisut oli suunniteltava ja toteutettava tapauskohtaisesti. Lisäksi valmista talotekniikkaa ei ollut saatavilla. Tilanne on kuitenkin muuttunut Saunumin kiukaiden tultua markkinoille.
Saunumin lisälaite kierrättää saunailmaa tehokkaasti ja helpottaa saunojen muuttamista esteettömiksi. Hinnat ovat alkaen noin 1000 euroa. Saunumila on myös kiuasmalleja, joissa ilmankiertolaite on integroitu.
Miten on yleisten saunojen laita?
”Esteettömyysasetuksen (11 §) mukaan muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa olevista saunatiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle. Julkisen tilan esteettömään saunaan on hyvä mahtua kerralla vähintään kaksi pyörätuolia. Tiloissa, joissa on useita saunoja rinnakkain, jokaiseen saunaan on hyvä järjestää tilaa pyörätuoleille. Sauna suunnitellaan niin tilavaksi, että siellä mahtuu kääntymään suihku- tai saunapyörätuolilla.”
Näin sanoo asetus, mutta toteutuuko se?
Nopea katsaus Helsingin yleisten saunojen nettisivulle kertoo, ettei esteettömyys ole yhdenkään varsinainen myyntivaltti.
— Uuden Saunan tilat ovat teoriassa esteettömät – eli sisäänkäynnissä ei ole portaita ja sauna- ja ravintolatilat ovat yhdessä tasossa, myös sisäpihan patio. Eli pyörätuolilla voi liikkua melko sujuvasti joka puolella. Samoin kaikkiin kolmeen saunaan kyllä pääsee pyörätuolilla – mutta vain lattiatasoon, sillä lauteille pääsemiseksi en suunnitteluvaiheessa keksinyt toteuttamiskelpoista ratkaisua esteettömille lauteille, kertoo Kimmo Helistö Uudelta Saunalta.
Helistö ei osaa sanoa suoralta kädeltä, onko Helsingissä tai edes pääkaupunkiseudulla yhtään yleistä saunaa, jossa olisi myös esteetön pääsy lauteille.
Yhteydenotto Helsingin uimahalleihin ei tuota tulosta, mutta nopealla googlailulla ei löydy sellaista uimahallia, jossa olisi esteetön pääsy myös lauteille. Tämä on harmi, sillä esteettömät julkiset saunat ovat tulevaisuudessa tarpeen.
Saunologian artikkelissa arvioidaan, että jos ”julkisessa tilassa vierailee vuodessa vaikkapa 10000 satunnaista suomalaista, heistä todennäköisesti siis 1000 on liikuntarajoitteisia ja parikymmentä liikkuu pyörätuolilla. Väestön ikääntyessä liikuntarajoitteistenmäärä tulee entisestään kasvamaan.”
Lähteet:
https://saunologia.fi/esteeton-sauna/
https://ym.fi/documents/1410903/38439968/Esteeton-rakennus-ja-ymparisto-EA70FE2A_FF14_4FC8_96B6_AE6B32F89BB7-144306.pdf
https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/asunto/sauna
