Vapaa-ajan saunojen yleisin palojen ja vaaratilanteiden aiheuttaja lymyää pahasti piilossa savuhormeissa ja hormien läpivienneissä.
Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Sauna from Finland
Suomessa sattuu vuosittain noin 400 saunasta alkunsa saanutta rakennuspaloa tai rakennuspalovaaraa. Talvella ja kesällä palot syttyvät hyvin eri syistä.
– Talvisin tyypillinen tilanne on se, että asunnon saunassa sähkökiukaan päälle on ripustettu vaatteita kuivumaan tai jotain tavaraa on unohdettu kiukaan lähelle. Palo saa alkunsa, kun kiuas kytketään päälle. Senhän voi tehdä hyvin edes käymättä löylyhuoneessa.
– Sen sijaan kesäisin saunapalot yleistyvät vapaa-ajan asunnoissa ja erillisissä saunarakennuksissa. Vaaratilanteiden aikana lähes kaikki saunat, eli yhdeksän kymmenestä, ovat olleet normaalissa saunomiskäytössä. Tulipalon vaara on siis syntynyt joko lämmityksen tai saunomisen yhteydessä, kertoo paloinsinööri Timo Kouki Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Hän toimii turvallisuusviestinnän ja palontutkinnan tulosyksikön päällikkönä.
Suurin riski hormeissa
Tutkimuksen mukaan vapaa-ajan asuntojen ja erillisten saunarakennusten tulipaloista suurin osa on aiheutunut joko savuhormin tai savuhormin läpiviennin viasta.
– Näissä tapauksissa kiukaaseen on asennettu metallinen valmis hormi. Vuosien myötä rakenne alkaa väsyä ja eristeenä käytetty kivivilla alkaa sitraantua eli sulaa. Se menettää eristämiskykynsä ja alkaa johtaa lämpöä, mikä aiheuttaa tulipalon vaaran.
– Vaikka hormi olisi aikoinaan valittu ja asennettu oikein, aika tekee tehtävänsä. Kyseessä ei siis ole lämmittäjän huolimattomuus. Kouki sanoo.
Ongelmana on kuitenkin se, ettei käyttäjä eikä nuohoojakaan huomaa vikoja, koska ne ovat usein piilossa savuhormin metallirakenteiden sisällä olevassa villoituksessa tai liitoksissa. Myös savuhormin ympärillä olevat seinä-, lattia- ja kattorakenteet voivat estää näkemästä läpivienteihin liittyvät riskirakenteet.
– Ainoa keino vaaran ehkäisyyn on hormin pintalämpötilan tarkkailu varsinkin läpivientien kohdalla, Kouki neuvoo.
Tutkimuksen mukaan metallihormien asennuksiin sekä käyttöön näyttäisi liittyvän vaaratilanteita useammin kuin muurattuihin savuhormeihin.
Kouki korostaa myös, miten tärkeää on valita yhteensopivat kiuas ja hormi.
– Usein ne myydäänkin kätevästi valmiina pakettina. Mutta jos keräilee tuotteita eri paikoista, on niiden yhteensopivuus syytä varmistaa. Jos hormi ei sovellu kiukaaseen tai se on väärin asennettu, saunasta voi tulla todella kertalämmitteinen eli se palaa jo ensimmäisellä lämmityksellä, Kouki sanoo.
Lämmittäminen pitää osata
Saunojen palomäärät ovat pysytelleet melko samoina lähes parikymmentä vuotta. Kouki ounastelee tämän suvantovaiheen jälkeen mahdollista piikkiä tilastoihin.
– Kesämökkien omistajien keski-ikä on 66 vuotta. Ulkosaunojen käyttöasteet laskevat ja jossain vaiheessa mökkisaunoja alkaa tulla myyntiin. Mitä tapahtuu, kun ehkä pitkäänkin käyttämättä ollut sauna vaihtaa omistajaa. Osaavatko uudet omistajat tarkistaa kiukaan ja hormin kunnon – saati lämmittää saunaa, Kouki pohtii.
Mökkisaunojen paloista suhteellisen paljon sattuu vuokrakäytössä olevissa vapaa-ajan asunnoissa.
– Silloin saatetaan saunoa useimmin ja pitempään kuin kiukaalle ja saunan rakenteille olisi suotavaa. Siksi vuokranantajan tulisi laittaa saunaan lämmitys- ja saunomisohjeet ja myös perustella, miksi näin täytyy toimia.
Koukin mukaan viestinnällä on suuri merkitys saunojenkin paloturvallisuuden edistämisessä.
– Ihmisten asenteisiin ja toimintaan vaikuttamisella saataisiin ehkäistyä kaksi kolmasosaa saunapaloista. Suhde on suunnilleen sama kuin keittiöpaloissa.
Lähde: Saunapalot 2021, Pelastuslaitosten palontutkinnan valtakunnallinen teematutkinta
Aloita keväisin varovasti
Moni mökkisauna on talven ajan kylmillään. Keväällä lämmityskauden alussa käyttämättöminä olleiden tulisijojen kanssa on hyvä olla tarkkana.
Lämmitys kannattaa aloittaa pienellä määrällä paperia ja näin varmistaa, että hormi vetää. Ensimmäisillä kerroilla kiuasta lämmitetään varovasti, sillä liian nopea lämmittäminen saattaa aiheuttaa halkeamia ja niiden myötä paloturvallisuusriskin.
Jatkossakin kiukaan tulipesä tulee täyttää puilla vain puolilleen, jotta liekki pysyy pesässä eikä nouse hormiin.
Mökin paloturvallisuus kuntoon
Tarkista palovaroittimien toimivuus testipainikkeesta ja vaihda paristot tarvittaessa
Vaihda varoitin säännöllisesti uuteen, vähintään 5–7 vuoden välein
Lämmitä tulisijoja varovasti ensimmäisillä kerroilla
Tilaa nuohooja vähintään kerran kolmessa vuodessa
Huolehdi, että mökillä on alkusammutusvälineitä (esim. sammutuspeite, käsisammutin, valmiiksi täytetty sankoruisku)
Huolehdi, että kaikki osaavat alkusammutustaidot
Tarkista, että mökillä on asianmukaiset ensiapuvälineet
Lataa puhelimeesi 112 Suomi -sovellus’
Varmista, että mökiltä löytyvät yhteys- ja sijaintitiedot
Varaudu myös sähkökatkoihin
Lähde: SPEK
