Kuhmoislaisella Jukka-Pekka Lehtisellä on kokoelmissaan 400 sauna-aiheista postikorttia. Useat niistä ovat samalla joulukortteja.
Teksti & kuvat: Päivi Ketolainen
Kuhmoisten kirkonkylän liepeillä sijaitsee vanha sementtivalimo, jonka Jukka-Pekka Lehtisen isä Eino Lehtinen huusi pakkohuutokaupasta 1950-luvulla perheen kodiksi.
Rakennuksen yläkerrassa on edelleen J-P Lehtisen koti. Alakerrassa hänellä on kotimuseo, jossa on esillä jos jonkinlaista keräilytavaraa. Museon kätköistä löytyy esimerkiksi taidetta sekä hyönteis- ja perhoskokoelmia.
— Pikkupojasta asti olen keräillyt kaikenlaista. Tulitikkuaskien etiketeistä se alkoi, eläkkeellä oleva paperimies kertoo.
Tällä kertaa huomio kiinnittyy erityisesti postikortteihin, sillä niitäkin Lehtinen on kerännyt vuosikymmenien ajan. Vanhimmat kortit ovat yli sata vuotta vanhoja. Erityisen runsaasti Lehtisen kokoelmasta löytyy kortteja, joiden aiheena on suomalainen saunakulttuuri.
— Sauna-aihetta minulla on esillä 105 kortin verran. Loput noin 300 ovat kansiossa.
Sauna-aiheisista korteistaan Lehtinen on koonnut myös viitisenkymmentä korttia sisältävän näyttelyaineiston. Näyttely oli syksyn aikana esillä Jämsän ja Kuhmoisten kirjastoissa.
Saunatunnelmaa ja Vallun terkut
Hyvin moni saunateemainen kortti on samalla joulukortti, jonka välityksellä on toivotettu ystäville ja sukulaisille hyvää joulua.
Etenkin viime vuosisadan alkuvuosikymmenten kortit ovat tunnelmallisia ja niissä on kansallisromanttisia piirteitä. Yksi sellainen on Vilho Mustan piirtämä kortti, jossa äiti pukee lapsia savusaunan penkillä.
Yksi Lehtisen kokoelman vanhimmista jouluisista saunakorteista on peräisin 1900-luvun alusta. Kortin kuva-aihe on peräisin Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta Saunasta paluu. Itse teos on vuodelta 1891 ja sen innoittajana lienee ollut Seitsemän veljeksen surullisen kuuluisa joulusaunareissu Impivaarassa.
Gallen-Kallela innostui taiteessaan sauna-aiheesta laajemminkin. Hänellä oli runsaasti töitä, joihin tuli inspiraatio suomalaisesta saunasta.
Viime sotien ajoilta on puolestaan peräisin joulukortti, jossa nuorukaiset vihtovat saunan lauteilla. Vaikka sota-aika oli synkkä ja korttikin on mustavalkoinen, taiteilija Tauno Johanssonin piirtämässä kortissa toivotellaan kuitenkin vastaanottajille Hauskaa Joulua.
Paljon tuoreempi joulutervehdys löytyy vuodelta 1976. Tuolloin muuan Vallu on lähettänyt Amerikasta Suomeen joulutervehdyksen, jossa hän toivottaa ”Rantasille” Helsinkiin hyvää joulusaunaa.
Vallun lähettämä kortti on piirretty muutamalla viivanvedolla. Kortissa joulupukki eli jenkkiläisittäin Santa istuu lauteilla lakki päässään. Lämpömittari saunan seinällä näyttää 212 fahrenheitin lukemaa.
Poika vihtoo nousi suosioon
Yhden postikorttitaiteilijan kanssa J-P Lehtisellä on ollut läheinen kaveruus.
Kyseessä oli taidegraafikko Lauri Santtu, johon Lehtinen tutustui oman taideharrastuksensa kautta 1970-luvulla.
— Avustin Santtua tekemällä hänen näyttelyään varten aukkoja taideteosten kehyksiin paspartoulaitteella, Lehtinen kertoo.
Santtu oli taiteilijanimi, jota alkuperäiseltä nimeltään Lauri Järvinen alkoi käyttämään 1939. Taiteilijan maalaama Poika vihtoo saunassa -joulukortti julkaistiin alunperin Suomen tuberkuloosinvastustamisyhdistyksen toimesta 1934. Kortti on signeerattu vielä Lauri Järvisen nimellä.
Kortin taakse oli kirjoitettu tarkka myyntituoton käyttökohde.
— Kortin tuotolla tuettiin keuhkotaudista toipuvien kodittomien naisten työhoitolan aikaansaamista, Lehtinen kertoo.
Samoihin aikoihin myytiin muitakin joulukortteja tuberkuloosin taltuttamiseksi, mutta pojan vihtomisesta tuli menestys. Sotien jälkeen siitä otettiin peräti 40 000 kappaleen jättipainos Amerikan markkinoille.
— Myöhemmin saunovaa poikaa on käytetty muissakin korttiaihioissa runsain mitoin.
Missä oman aikamme saunakortit?
Lehtisen mielestä sauna-aiheisten postikorttien runsaus halki vuosikymmenten kielii siitä, että saunakulttuuri kuuluu oleellisesti suomalaisuuteen. Siksi hän hieman ihmettelee, ettei sauna-aiheisia kortteja ole viime vuosikymmeninä julkaistu kovin runsaasti.
— Tarvittaisiin lisää saunakortteja nyt, kun saunakulttuuri on uudessa nousussa ja saunominen on valittu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön joukkoon, hän sanoo.
Saunakorttien keräilijä on itsekin ahkera saunoja.
— Lempisaunani on tynnyrisauna, joka kuljetettiin aikoinaan Koskenpäältä Kuhmoisiin kuorma-autolla. Tosin tällä hetkellä saunan kiuas on puhki palanut.
