Sulje

Jokaisen kuun 1. lauantai on jaettu ja jokaisen kuun 1. maanantai huoltomaanantai

Katso tarkemmat aukioloajat

Saunatalo on avoinna myös helatorstaina

-Naisten päivät ovat maanantai ja torstai

-Miesten päivät tiistai, keskiviikko, perjantai ja lauantai

-Kuukauden ensimmäinen lauantai on on jaettu lauantai

Hinnasto

Jäsen

12 €

Vieras jäsenen seurassa

25 €

Jäsenen lapsi 7-15 v.

6 €

Lapsi alle 7 v.

ilmainen

11 saunomiskerran kortti

120€

3kk kortti - M / N

275€ / 115€

Vuosikortti - M / N

695€ / 275€

Suomen Saunaseura ry

Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Kahvio/kassa 050 372 4167
(saunojen aukioloaikana)

Y-tunnus: 0116872-9

Tietosuojaseloste

Saunaseuran tarkoitus

Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta.

“Ei meitä ja heitä, vaan me”

Sauna-lehden artikkelit

10.12.2024

Myllylähde-yhteisössä työntekijät elävät ja työskentelevät yhdessä paikan asukkaiden kanssa. Myös viikoittainen saunominen sujuu tasa-arvoisuuden hengessä.

Teksti: Karoliina Saarnikko
Kuvat: Myllylähde

Myllylähde-yhteisö on Sylvia-koti yhdistyksen toimesta vuonna 1989 perustettu koti ja työpaikka erityistä tukea tarvitseville aikuisille. 

Myllylähteen tila sijaitsee Hollolassa Hämeenkoskella, metsien keskellä. Naapureina on erikokoisia maatiloja ja myös Myllylähteen toiminta on rakentunut luonnonmukaisesti viljellyn maatilan ympärille.  Tilalla on myös lihakarjaa sekä puutarhaviljelyä.

Asukkaita Myllylähteellä on tällä hetkellä 15, iältään 25—65 vuotiaita. Asukkailla on eritasoisia kehitysvammoja ja tarvitsevat vaihtelevaa tukea arkisissa toimissaan. Myllylähteellä heitä auttaa noin kymmenen sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.

Myllylähteen arvoja ohjaavat kristilliset periaatteet ja toiminta-ajatus perustuu sosiaalipedagogiikkaan ja yhteisöllisyyteen.

— Yksi tärkeimpiä arvojamme on toisten ihmisten kunnioittaminen sellaisina kuin he ovat. Emme korosta eroa meidän (työntekijöiden) ja heidän välillä. Siksi emme käytä mielellämme sanoja kehitysvammainen tai asukas, vaan puhumme meidän ihmisistä tai myllylähteeläisistä, kertoo sairaanhoitaja-ohjaaja Maija Koivu

Koivu on työskennellyt Myllylähteellä vuodesta 2009 eri tehtävissä. Tällä hetkellä hän toimii hoitaja-ohjaajana maatilan taloissa ja vetää viikoittaisia uintiryhmiä. 

Maatilalla on kaksi päätaloa, jossa myllylähteeläiset asuvat yhdessä paikkaa pyörittävän perheen kanssa.

— Aikoinaan myös me kaikki työntekijät asuimme Myllylähteellä. Tämä on kansainvälisen camphill-liikkeen periaate, johon Myllylähdekin kuuluu, Koivu kertoo.

Tytti Nuutila Myllylähteen viikottaisella saunavuorolla.

Työtä ja sirkushuveja

Myllylähteellä asuvat ihmiset tekevät myös töitä yhteisössään. He työskentelevät maatilalla tai kutomossa, jossa kudotaan mattoja, pöytäliinoja ja pyyhkeitä. Jotkut työskentelevät keittiössä ja kotitöiden parissa.

— Työnteko on tärkeää kaikille, niin myös meidän ihmisille. Se nostaa ihmisen omanarvontuntoa, tuo itsenäisyyttä, antaa uusia taitoja sekä tukee itseluottamusta ja itsetuntoa, Koivu kertoo.

— Tässäkin korostaisin, että me teemme työtä Myllylähteellä kaikki yhdessä, Koivu lisää.

Työnteossa toteutuvat Myllylähteen arvot: tasa-arvoinen kohtaaminen, itsemääräämisoikeus, osallisuus ja osallistaminen.

Myllylähteen asukkaat voivat osallistua myös erilaisiin harrastus- ja vapaa-ajan aktiviteetteihin, kuten teatteritoimintaan, musiikkitunneille tai liikuntaharrastuksiin. Myös kulttuuri ja taide ovat keskeisessä asemassa Myllylähteen toiminnassa. Yhteisön jäsenet käyvät yhdessä konserteissa, teatterissa, taidenäyttelyissä ja elokuvissa. 

Minna Hidén nauttii mehua saunan jälkeen.

Saunominen on sosiaalinen tapahtuma

Myllylähteen viikoittaisiin rutiineihin kuuluu myös saunominen.

Myllylähteen molemmissa päätaloissa on sauna, Saarni-talossa puulämmitteinen ja Tammi-talossa sähkösauna. 

Ajatuksena on, että jokainen pääsee halutessaan saunomaan kaksi kertaa viikossa.

— Saunominen on Myllylähteellä terapeuttinen ja ihmisen kokonaishyvinvointia tukeva tapahtuma. Saunassa keho ja mieli rentoutuvat, Koivu kertoo.

Saunominen kuuluu itsestäänselvyytenä suomalaiseen kulttuurin ja siksi luontevasti myös Myllylähteelle, jossa halutaan vaalia suomalaista kulttuuria.

Saunominen on ennen kaikkea myös sosiaalinen tapahtuma myllylähteeläislle. Saunassa käydään yhdessä, miehet omilla vuoroillaan ja naiset omillaan. 

— Muutama meidän ihmisistämme käy saunassa vain, jos siellä on muitakin, Koivu kertoo.

Saunan jälkeen istutaan hetki yhdessä ja juodaan mehua tai teetä.

Lisäksi Myllylähteen asukkaista koostuva uintiryhmä käy Lahdessa uimahallissa uimassa ja saunomassa kerran viikossa. 

Uimahallissa saunan sosiaalinen puoli korostuu entisestään.

— Suomalainen perinteinen jäyhä käytös murtuu saunan lämmössä ja meidän ihmiset, jos ketkä ovat hyviä rikkomaan jään. Heidän sosiaalisuutensa on tuonut meille monia hyviä tuttavuuksia vuosien saatossa, Koivu kertoo.

— Koska inklusiivisuus on meille tärkeää, uimahallissa käymme aina yleisissä vuoroissa. Siellä myös saunomisen tasa-arvoisuus korostuu, Koivu lisää.

Lisätietoja: www.sylviakotiyhdistys.fi/myllylähde/

Lisää luettavaa

naisia yleisen saunan edessä

Sauna-lehden artikkelit

27.12.2024

Yleisissä saunoissa on lämpöinen pöhinä päällä jouluisin

Yleisessä saunassa on jouluaattona aivan erityinen tunnelma. Saunassa jaetaan ystäville lahjoja ja annetaan joulurauhan laskeutua.

Sauna-lehden artikkelit

22.12.2024

Hiljaa joulusaunassa — tai hyttyset syövät kesällä

Aikoinaan joulusaunaan liittyi monia uskomuksia, jota vanhakansa noudatti. Ja kuka tietää, vaikka niissä olisikin jotain…

Joulupukki saunarakennuksen edessä

Sauna-lehden artikkelit

20.12.2024

Joulupukin sauna on yli 300 vuotta vanha

Joulupukin sauna on rakennettu paksuista Lapin hirsistä. Tarinan mukaan sen rakensi saunamestaritonttu satoja vuosia sitten.