Talviuintia harrastaa jopa 720 000 suomalaista ja yli 400 000 on kiinnostunut kokeilemaan lajia. Talviuinnilla on lukuisia terveysvaikutuksia ja se sopii melkein jokaiselle. Tärkeää on kuitenkin aloittaa laji oikein ja turvallisesti.
Teksti: Karoliina Saarnikko, lähde: Suomen Latu
Kuvat: Laura Vanzo
Jo muinaiset roomalaiset hoitivat sairauksiaan kylmällä vedellä. Kylmän veden uskottiin olevan lääke lukuisiin sairauksiin ja sielun hoitoon.
Suomalaisten tiedetään uineen avannossa jo 1600-luvulta alkaen. Pyrkimyksenä oli lieventää saunomisen jälkeistä hikoilua.
Suomen ensimmäinen talviuintiseura, Helsingin Ouritsaaressa toimiva Talviuimarienkerho ry, perustettiin 1924. Seuran perusti Emil Järvo, jota voidaan pitää organisoidun talviuinnin perustajana Suomessa.
Toisen maailmansodan jälkeen talviuinti alkoi kiinnostaa yhä enemmän ja uintipaikkoja perustettiin ympäri Suomea: 1940- ja 1950-luvuilla Suomessa järjestettiin jopa uintinäytöksiä avannossa.
Talviuintibuumi kuitenkin hiljeni pikku hiljaa, kun tarjolla tuli monenlaista muutakin harrastus- ja virkistystoimintaa. Jossain talviuintipaikoissa ongelmia oli veden laadun kanssa, ja avantojen auki pitäminen oli hankalaa ilman virran kehittimiä. Laitteita avantojen aukipitämiseen alettiin käyttää laajemmin vasta 1970-luvun aikana.
Valtakunnalliseksi kuntoilumuodoksi talviuinti levisi 1980-luvulla. Samalla perustettiin uusia rekisteröityjä avantouintiseuroja eri puolille Suomea.
Keskustelu avantouinnista Suomen Ladun edistämänä lajina vilkastui jälleen vuonna 1985 ja avantouinnista tuli osa Suomen Ladun toimintaa.
Urheilulajina avantouinnin ensimmäiset SM-kilpailut pidettiin vuonna 1989 Tampereella. Vuonna 2019 juhlistettiin SM-kilpailujen 30-vuotisjuhlavuotta.
Mikä Suomen Latu?
Suomen Latu on vuonna 1938 perustettu valtakunnallinen ulkoilujärjestö, joka edistää vastuullista ja ympärivuotista ulkoilua. Järjestön missiona on auttaa jokaista löytämään mielekäs tapa ulkoilla ja nauttia luonnosta. Jäseniä Suomen Ladulla on yli 90 000 ja jäsenyhdistyksiä 177.
Talviuinnin terveysvaikutukset ovat kiistattomat
Suomen Latu on teettänyt avantouinnin terveysvaikutuksista kaksi kyselytutkimusta. Lisäksi Suomessa on tutkittu jonkin verran kylmäaltistuksen tuottamia kehon fysiologisia reaktioita.
Kylmä vesi vaikuttaa suotuistasti niin perusverenpaineeseen kuin kipuihinkin. Talviuinnin terveysvaikutuksia ovat:
- tuottaa mielihyvää, kun aivolisäkkeestä vapautuu betaendorfiinia
- parantaa unensaantia, kun verisuonista vapautuu serotoniinia
- parantaa vastustuskykyä, kun immuunitoiminta aktivoituu
- parantaa stressinsietoa ja tehostaa lihasten palautumista
- elimistö polttaa tehokkaammin rasvoja
- lievittää reuman ja astman oireita, kun aivolisäkkeestä vapautuu ACTH-hormonia
- helpottaa lihasten ja nivelten tulehduksia lisäämällä paikallisverenkiertoa
- vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja vahvistaa verenkiertoa
- laskee perusverenpainetta, jos käy säännöllisesti kylmässä vedessä yli kolmen kuukauden ajan
Talviuinnin hyvien terveysvaikutuksien ilmeneminen on aina yksilöllistä ja riippuvainen monesta tekijästä.
Talviuinti voi myös pahentaa monen kylmäherkän sairauden oireita. Riskiryhmään kuuluvat sydän- ja verisuonisairaat, hengityselinsairaat, muut kroonisesti sairaat sekä ikäihmiset. Alkoholin vaikutuksen alaisena ei pidä koskaan mennä avantoon.
Avantouinti vai talviuinti?
Suomen Latu käyttää kylmässä vedessä uimisesta pääsääntöisesti termiä talviuinti. Syy on yksiselitteinen: avantouintikausi on ajallisesti rajoitettu, koska siihen tarvitaan aina jääpeitteinen vesistö. Talviuintikausi alkaa koko Suomessa yleensä lokakuussa.
Näin aloitat talviuinnin — 10 kohdan muistilista
- 1. Kävele uintipaikalle varovasti
Talviuintiharrastuksen suurin onnettomuusriski on liukastuminen kulkureitillä. Kävele kulkureittiä varovasti tai käytä tossuja tai kenkiä, joiden pohja ei luista. Pidä kiinni kaiteesta, jos sellainen on. - 2. Älä koskaan laita päätäsi veden alle
- Pään verisuonet eivät supistu kylmässä ja pään kastelu voi johtaa alilämpöisyyteen. Kylmä vesi voi laukaista myös migreenikohtauksen. Älä hyppää veteen, sukella tai kastele päätä. Pidä päähinettä.
- 3. Laskeudu hitaasti veteen
- Kun menet ensimmäistä kertaa kylmään veteen, asettaudu selkä veteen päin ja laskeudu rauhallisesti veteen. Totuttele veteen portailla ja pidä kiinni kaiteista.
- Näin totuttelet kylmään veteen ja annat tilaa muille uimareille.
- 4. Noudata talviuinti-etikettiä
- Jos uintipaikassa on kahdet portaat, veteen vievät ja vedestä pois vievät, noudata sovittua kulkusuuntaa uinnin sujumisen ja uintiturvallisuuden takia. Huomioi muutenkin toiset talviuimarit.
- 5. Hengitä pitkään ulos
- Laskeutuessasi veteen, hengitä suun kautta rauhallisesti ja pitkään ulos. Kylmä vesi voi ensimmäisillä kerroilla salvata hengityksen tai aiheuttaa hengen haukkomista. Älä säikähdä, jos vesi tuntuu erittäin kylmältä, sykkeesi kiihtyy, sormiasi pistelee, tunnet huimausta tai punaisia laikkuja ilmestyy ihollesi. Nämä reaktiot ja tuntemukset ovat normaaleja ja poistuvat kun, nouset ylös vedestä.
- 6. Nouse vedestä rauhallisesti
- Nouse vedestä rauhallisesti ylös. Kylmässä vedessä ihon pintaosien ja lihasten verenkierto heikkenee. Viileänä olet alttiimpi kolhimaan itseäsi. Jos sinulla ei ole neopreenihanskoja, niin pidä huolta etteivät märät kätesi tartu portaiden tai tikkaiden kaiteisiin, jos ne ovat jäiset.
- 7. Kietoudu vaatteeseen
- Kun olet noussut vedestä, kietaisi ympärillesi pyyhe, kylpytakki tai jokin muu vaate. Pyyhe tai vaate estää veden haihtumista iholtasi ja suojaa sinua myös tuulelta.
- 8. Lämmittele maltillisesti
- Mene pukuhuoneeseen tai muuhun lämpimään tilaan ja pue lämpimästi päälle. Myös lämmin suihku ja sauna auttavat kehoasi lämpenemään. Anna ihon ja lihasten lämmetä ja verenkierron elpyä vähitellen.
- 9. Muista nesteytys
- Kylmälle altistuminen ja erityisesti talviuinnin ja saunassa käynnin yhdistäminen lisää virtsaneritystä ja nesteen poistumista hengityksen ja hikoilun kautta. Muista siis juoda vedessä käyntien välissä vähintään 1-2 lasillista ja koko uinnin jälkeen vähintään 1-2 lasillista haaleaa tai lämmintä juotavaa.
- 10. Talviuintiharrastaja ei tarvitse suurta määrää varusteita
- Tärkeimmät talvuimarin varusteet ovat uimapuku, päähine, talviuintitossut, neopreenisukat ja neopreenihanskat.
Haluaisitko oppia lisää talviuinnista?
Suomen Latu järjestää kaksi kertaa vuodessa talviuinnin verkkokurssin, josta saa eväitä niin talviuinnin harrastamiseen kuin ohjaamiseen.
Lisätietoja: www.suomenlatu.fi/koulutus/ulkoilulajit/talviuinti.html
Lue lisää Suomen Ladun talvuinti-artikkeleita:
www.suomenlatu.fi/ulkoilu/talviuinti.html
Liikuntatieteellisen seuran artikkeli talviuintitutkimuksista:
www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/avantouinti-voi-auttaa-jaksamaan-ja-palautumaan.html
Lue lisää talvuinnin riskiryhmistä:
www.kylmäinfo.fi
